Artikkelit
-
Kukaan ei voi olla tuomari omassa asiassaan, minkä tähden esteen arviointia ei voi jättää sille, jota se koskee
Vanhin oikeuden sääntö ei käske ihmistä olemaan puolueeton vaan poistumaan, sillä sama etu joka tekee hänestä esteellisen sokaisee hänet myös näkemästä sitä. Juuri siksi väistymistä ei voi jättää väistyvän omaan harkintaan, sillä silloin sama ihminen tuomitsisi oman kykynsä tuomita. Tämä on kirjoitus siitä, miksi este poistaa ihmisen riippumatta siitä miten selväksi hän itsensä tuntee, sekä siitä ainoasta tuomarista, jonka ratkaisuun omassa asiassamme voimme luottaa.
-
Osaamme kirjoittaa ihmisen genomia, emme tehdä yhtä pisaraa vettä
Ihminen elää ilman vettä kolme vuorokautta, eikä yksikään keksintö ole siirtänyt sitä rajaa minuutillakaan. Sivilisaatio, joka lukee omaa perimäänsä kirjain kerrallaan, ei osaa valmistaa ainetta, josta se on joka hetki riippuvainen. Essee kulkee tämän rajan äärestä luonnonlain luonteeseen, elämän määrittelemättömään rajaan ja siihen, mihin on kajottu siellä, missä raja on ollut ylitettävissä. Lopussa lanka kääntyy ympäri: vaarallisin virta ei ole se, mikä meihin laitetaan ulkoa, vaan se, mikä meistä tulee ulos, ja jano, joka muistuttaa rajasta monta kertaa päivässä, osoittautuu armoksi.
-
Se, mistä olemme kaikki samaa mieltä, on juuri se paikka, jota kukaan ei enää vartioi
Huomio ja valvonta seuraavat kiistaa, eivät arvoa, minkä tähden se, mistä olemme kaikki samaa mieltä, jää vaille vartijaa. Kiistelty asia vartioi itseään kahden osapuolensa voimin, mutta yksimielisyys jää vaille katsojaa juuri siihen katveeseen, johon vaara kätkeytyy. Tämä on kirjoitus siitä, miksi vaarallisin paikka ei ole se, josta riidellään, vaan se, josta ollaan yksimielisiä.
-
Maa muistaa sen, minkä me olemme unohtaneet
Kun uutinen kertoo kuivuudesta, se kertoo sademäärästä. Kun ihminen kertoo kuivuudesta, hän kertoo jostakin muusta. Käytämme samaa sanaa kahdesta asiasta emmekä pidä sitä outona. Artikkeli kysyy, onko sukulaisuus todellinen: kulkevatko ihmiskunnan tila ja luonnon tila samaa rataa, ja mitä siitä seuraa. Vastaus kulkee tieteen omien rajojen, Raamatun kolmen siteen ja historian toistuvan kuvion kautta kohti sitä, mitä kuivuus tekee ihmiselle: se ei tee maasta vain janoista vaan kykenemätöntä ottamaan vastaan.
-
Laki, jonka ihminen hyväksyy kaikkialla paitsi hengellisessä todellisuudessa
Moderni ajattelu olettaa, että Jumala on kehittynyt ajan mukana mukavammaksi ja että pyhyys on vanhentunut ominaisuus. Mutta syy ja seuraus hyväksytään kaikkialla muualla paitsi hengellisessä todellisuudessa, epäjumalat eivät kadonneet vaan ne nimettiin uudelleen ja paha valitaan ja kielletään samalla kädenliikkeellä. Jumalan muuttumattomuus on kaksiteräinen lohdutus: sama muuttumattomuus, joka tekee synnin seurauksesta väistämättömän, tekee lupauksesta pettämättömän.
-
Tuomiolla on aina ollut mitta, merkinnällä ei ole mitään, minkä tähden meille on jäänyt rangaistus, jota kukaan ei langettanut eikä kukaan voi purkaa
Oikeuden vanhin keksintö ei ole rangaistus vaan sen mitta: tämän verran, ei enempää ja sitten se on ohi. Mitta pysyi voimassa niin kauan kuin ihmisen muisti oli heikko, mutta merkintä ei vanhene eikä unohda, jolloin jokainen portti sen edessä käyttää harkintaa eikä rankaise. Tämä on kirjoitus siitä hajautetusta rangaistuksesta, jolla ei ole tuomaria eikä siksi muutoksenhakua, sekä siitä ainoasta velkakirjasta, jota ei arkistoitu vaan hävitettiin.
-
Suojelija ja kiristäjä seisovat samassa kapeikossa ja pyytävät saman maksun, eikä heitä erota mikään muu kuin se, katoaisiko vaara vartijan mukana vai jäisikö se jäljelle
Suojelija ja kiristäjä seisovat samassa kapeikossa, käyttävät samoja sanoja ja pyytävät saman maksun. Heidät erottaa vain yksi koe: katoaisiko vaara vartijan mukana vai jäisikö se jäljelle. Tämä on kirjoitus vanhimmasta vallan muodosta, jossa suoja ja siitä peritty hinta sulautuvat yhdeksi, sekä siitä ainoasta portista, jonka vartija ei peri maksua vaan maksaa sen itse.
-
”Näkikö kukaan” on ensireaktio kaatuessa ja silloin, kun tappio haudataan toisen taseeseen
Oma Säästöpankin myynti S-Pankille kerrotaan yhtenä siistinä lauseena. Ostaja on löytynyt, ongelma on rajattu, järjestelmä toimii. Todellinen tila jää kaupan taakse, sinne missä sitä ei vielä ole pakko kertoa. Peittäminen ei tässä ole lain rikkomista vaan lain suomaa: se joka tietää tilan on velvoitettu vaikenemaan, se jota totuus koskee saa lykätä sen kertomista vakauden nimissä. Kauppa ei myöskään osta vain pankkia vaan oikeuden hinnoitella suljetussa prosessissa omaisuusluokka, jonka suurin omistaja ostaja itse on. Kysymys ei ole siitä kaatuuko vai pelastuuko pankki, vaan siitä kenen etu on ettei sen todellinen tila näy ennen kuin kauppa on tehty. Joku maksaa aina.
-
Uutinen kantaa kahta aikaa, sitä jolloin asia tuli todeksi ja sitä jolloin joku valitsi kertoa siitä, eikä meitä ole opetettu erottamaan niitä
Se mikä on ollut totta kauan ei muutu uutiseksi silloin kun se tapahtuu, vaan sinä päivänä jonka joku toinen valitsee sen kertomiselle. Tapahtuman aika kuuluu asialle itselleen, kertomisen aika sille joka kertoo. Tämä on kirjoitus erosta tapahtuman ja ilmoituksen välillä sekä siitä ainoasta kertomisesta, jonka kiire on meitä varten eikä meitä vastaan.
-
KirjaAivopesu
Vaikuttamisen mekanismit pakosta suostutteluun. Julkaisutarjous 10 €, norm. 24,90 €.
Tutustu ja tilaa → -
Nimi, jonka olemme painaneet esineeseen, ei lakkaa puhumasta puolestamme silloinkaan kun esine on jo toisen kädessä
Painamme nimemme siihen, minkä teemme ja minkä omistamme, sanoaksemme että tämä on meidän, mutta merkki irtoaa esineestä omaksi kulkijakseen ja jatkaa puhumista puolestamme paikoissa, joita emme itse valinneet. Emme voi kutsua sitä takaisin, voimme päästäessämme irti vain muistaa poistaa sen, mutta juuri sen unohdamme. Tämä on kirjoitus siitä merkistä, joka elää nimeämme kauemmin, sekä siitä toisesta merkistä, joka on painettu meihin itseemme rakkaudesta, jota emme voi menettää ja joka löytää meidät kaukaakin.
-
Sen rauhaa ja oikeuksia saa rikkoa, joka ei äänestä ja pysty puolustautumaan
Suomessa väkivaltaa todistava lapsi ei ole rikosoikeudellisesti uhri, eikä lasta aseena käyttävä vieraannuttaminen ole yhdenkään viranomaisen vastuulla, vaikka tutkimus nimeää molemmat lapseen kohdistuvaksi henkiseksi väkivallaksi. Sofia Virran lapsirauha-aloite osoitti aukon, mutta valtiokoneiston vastaus ohentui matkalla rikosnimikkeestä koventamisperusteeksi, joka ankaroittaa tekijän tuomiota antamatta lapselle asemaa. Kysymys on lopulta yksinkertainen: miksi sen rauhaa ja oikeuksia saa rikkoa, joka ei äänestä eikä pysty puolustautumaan?
-
Ihmiskunnalle lahjaksi annettu, lainattu vesi
Kaivoja tyhjenee, järviä kutistuu ja kolmannes maapinta-alasta on kuivuudessa, mutta huomio hakeutuu helteeseen ja katoaa heti kun otsikko vaihtuu. Sama kuivuminen tapahtuu ihmisen sisällä. Ihmiskunta on toistanut saman kierron läpi historiansa: se on hylännyt elävän veden lähteen ja hakannut itselleen särkyviä säiliöitä. Sateen pidättyminen ei ole kosto vaan armollinen kutsu katsoa ylös, ennen kuin taivas sulkeutuu.
-
Meidät on opetettu luulemaan asian olevan ohi silloin kun emme enää ajattele sitä, vaikka se on ohi vasta kun se on suljettu
On eri asia, päättyykö jokin vai pudotetaanko se vain pois näkyvistä. Pudotettu asia ei ole ratkennut, se jää avoimeksi tiliksi, jota kukaan ei enää katso, eikä auki jääneestä synny koskaan lepoa. Tämä on kirjoitus erosta päätetyn ja pudotetun välillä sekä siitä ainoasta tilinpäätöksestä, joka vapauttaa, koska se on maksettu eikä unohdettu.
-
Kun liikesalaisuus vuotaa valtiolle: Chat Controlin toinen, vaietumpi puoli
Chat Control on kaksi eri asiaa saman nimen alla, mutta vain toinen niistä on jo laki. Julkinen keskustelu on pyörinyt yksityisyyden ympärillä. Sen rinnalla kulkee kysymys, joka koskee jokaista yritystä: sama tekniikka, joka lukee yksityisviestit, lukee myös liikesalaisuudet. Valtaosa yrityksistä pyörittää päivittäisen viestintänsä kolmannen osapuolen pikaviestimissä jo nyt. Jos suunniteltu pakollinen versio toteutuu, luottamuksellinen sisältö luetaan laitteella ennen kuin se ehtii salautua. Takaportti ei erottele rikollista kilpailijasta eikä valtiosta.
-
Markkinoiden avoin lupaus näännytetään laillisin keinoin, joista jälki jää vain kulisseihin
Markkina lupaa olevansa avoin kaikille, mutta lupaus suljetaan hitaasti keinoilla jotka jokainen erikseen mahtuvat lain sisään. Yritysmaailma, valtio, media ja verkostot voivat turvata rahavirran ja valta-aseman sekä katsoa ohi laiminlyönneistä ilman että yhtäkään lakia rikotaan ja hallitusten ristikkäisyys kutoo nämä kaikki samaksi kudokseksi. Laillinen näännyttäminen ei jätä tuomiolauselmaa, se jättää tilaston ja kysymys ei ole onko teko laillinen vaan kestääkö se lähikatseen silloin kun laki ja oikeus eivät enää tarkoita samaa.
-
Sivilisaation peili näyttää kasvot, mutta niiden takaa paljastuu armoton jano, jota mikään mitattu kasvu ei sammuta
Tekoäly ei tuonut ihmiskuntaan mitään uutta, se näyttää suurennettuna sen janon, joka sydämessä jo oli. Alalta toiselle toistuu sama, oikeudessakin todennettu kuvio, jossa ihmisen hupeneminen kirjautuu mittariin kasvuna, kunnes mitattavaksi joutuu lopulta ihminen itse, hänen kasvonsa, liikkeensä ja viestinsä. Kansa janoaa kuten yksi sydän ja juo merivettä joka ei sammuta, samalla kun makean veden lähde on yhä auki.
-
Vapaimmalta tuntuva paikka ei kanna itseään, vaan riippuu liitoksesta, jota emme näe emmekä muista pitää kunnossa
Parveke on kodin vapain paikka, mutta se ei seiso omillaan, vaan riippuu näkymättömästä liitoksesta seinän sisällä. Liitoksen ruostuessa hiljaa pimeässä juuri vapaimmalta tuntunut paikka muuttuu vaarallisimmaksi, eikä romahdus varoita etukäteen. Sama laki hallitsee jokaista vapautta, joka ei kanna itseään: sitä pitää pystyssä liitos, jota emme näe emmekä siksi muista pitää kunnossa.
-
Näkyväksi tuleminen ei vielä paranna sitä lasta, jonka vain Luoja tuntee kokonaan
Moderni self-help auttaa meidät kohtaamaan sisäisen lapsen haavat, mutta jättää meidät oman itsemme ääreen, jossa itsemyötätunto kääntyy huomaamatta itserakkaudeksi. Tiede itse tunnustaa, ettei näkyväksi tuleminen vielä paranna mitään. Se lapsi, jonka Luoja on luonut, tulee kotiin vasta silloin kun Hän, joka tuntee hänet täydellisesti, kutsuu häntä nimeltä.
-
KirjaKesätarjous: kaikki kirjat
Kuusi kirjaa e-kirjoina ja saatavilla olevat äänikirjat yhdessä paketissa. Erikseen yli 100 €, paketissa 24,90 €.
Katso tarjous → -
Rikos ei tavoittele nuoren voimaa vaan hänen tahratonta nimeään, jonka se lastaa vieraalla kuormalla ja jättää yksin kärähtämään
Muuli ei valita voimansa vaan tottelevaisuutensa tähden: se kantaa kuorman jota ei omista, reittiä jota ei itse valinnut. Rajalla kiinni jää kantaja, kun taas kuorman lastannut on jo kolmen kylän päässä. Nuori värvätään täsmälleen samasta syystä, hänen nimensä on vielä merkitsemätön ja hänen nuoruutensa saa lain armon, jonka lastaaja lukee alennukseksi omasta riskistään.
-
On kaksi tapaa saada totuus katoamaan, kätkeä se pimeään tai hukuttaa se kirkkaampaan, eikä hukutettua jää kukaan kaipaamaan
Vanha tapa vaientaa totuus oli kätkeä se pimeään, mikä jättää aina jäljen, joka kutsuu etsimään. Uusi tapa on hukuttaa se johonkin kirkkaampaan, eikä hukkunutta jää kukaan kaipaamaan, koska vastausta ei ollut luvattu. Tämä on kirjoitus erosta pimennetyn ja hukutetun totuuden välillä sekä siitä hiljaisesta äänestä, joka kuuluu vasta kun kovempi on vaiennut.
-
Pyyntö, joka palvelee vai käsky, joka hajottaa?
Media kysyy, tuhoaako tekoäly meidät. Se on väärä kysymys. Essee kääntää katseen koneesta ihmiseen: dokumentoidut suunnitelmat, valtioiden ja yritysten miljardit, kertovat mihin katse on käännetty. Lopulta kaikki palautuu yhteen vanhaan kysymykseen, tulemmeko koneen ja lähimmäisen eteen pyytäen vai käskien. Sillä pyyntö palvelee, mutta käsky hajottaa, ja sama väline tottelee kumpaakin.
-
Erimielisyys, joka ennen maksoi jotakin, on muuttunut voitoksi, minkä tähden emme enää usko kenenkään vastustavan mistään muusta kuin laskelmasta
Vastustaminen oli aina vaarallista, minkä tähden se, joka vastusti vaikka hävisi, todisti sanansa aidoksi juuri hinnalla, jonka maksoi. Eripuran alettua tuottaa kannatusta ja huomiota sama teko kääntyi valuutaksi, jonka voi valmistaa ilman vakaumusta. Tämä on kirjoitus erosta kahden teon välillä: toinen vastustaa vaikka menettää, toinen vastustaa koska voittaa, sekä siitä levosta, jonka saa ihminen, jonka ei tarvitse voittaa jokaista kiistaa.
-
Tekoäly on ihmiskunnan sydämen tilan peili
Tekoäly ei tuhoa ketään. Se on peili ja vahvistin, joka tekee näkyväksi sen sydämen, joka sitä käyttää. Essee kulkee neljän vanhan vääristymän kautta siihen, mikä koneessa paljastuu, ja kääntyy paljastuksesta armoon: se, että näemme haavan, on jo armoa, ja haava parannetaan Kristuksessa.
-
Yksimielisyys voi olla monen todistajan yhtäpitävyys tai yhden äänen kaiku monessa suussa, eikä niitä erota äänten määrä vaan se, näkikö kukin itse
Uskomme totuuden löytyvän siitä, että moni sanoo saman, mutta äänten paljous todistaa vasta silloin, kun jokainen ääni on nähnyt asian itse. Yhdestä lähteestä monistettu yksimielisyys tuntuu vahvemmalta juuri siksi, että se on sanatarkkaa, vaikka juuri sen sanatarkkuus on sen paljastus. Tämä on kirjoitus erosta todistajan ja kaiun välillä sekä siitä levosta, jonka saa se, jonka ei tarvitse taipua jokaisen yksimielisen huudon mukaan.