Siemenetön
Vapaus siemenestä helpottaa ohikiitävää nautintoa, mutta vaikeuttaa velanmaksua.
Ihmiskunta on ratkaissut vanhan ongelman. Hedelmä oli aina kantanut mukanaan pientä kiusaa, kovaa palasta keskellä makeutta, jonka joutui sylkemään lautaselle. Nyt asia on hoidettu. Viinirypäle on siemenetön, vesimeloni on siemenetön, appelsiini on siemenetön, ja me olemme tyytyväisiä. Saamme maun ilman vaivaa. Uutta satoa ei tosin vanhasta enää synny, mutta harva ehtii sitä murehtia, kun tänään on hyvää syötävää.
Sama nerokkuus on levinnyt joka paikkaan. Koulussa etsitään pikakurssia, joka antaa tutkinnon ilman lukemista. Salilla myydään ohjelmaa, joka lupaa tuloksen ilman hikeä. Lautaselle halutaan ateria, joka ravitsee ilman kokkaamista, ammattiin tie, joka ei kulje harjoittelun läpi, ystävyys, joka ei vaadi läsnäoloa, ja parisuhde, joka tuntuu hyvältä ilman sitoutumisen ikävää osaa. Pikatie onneen on aikamme kansallishuvi. Yksi vanha totuus vain kieltäytyy joustamasta: siemen ei toimi niin.
Ensimmäinen siunaus, hiljaa muokattu
Ihmiselle annettu ensimmäinen siunaus oli hämmentävän suorasanainen.
Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi
1. Moos. 1:28
Se oli käsky kasvaa ja jatkua, siemenen käsky. Aikamme on hionut sen huomaamatta uuteen muotoon: ole mukava, optimoi ja pidä huolta itsestäsi. Jälkeläinen on vaihtunut elämykseen, ja suku katkeaa siihen, joka viihtyy liian hyvin jatkaakseen sitä. Tämä on tehokasta. Se on myös täsmälleen se, mitä sana siemenetön tarkoittaa: viimeinen sukupolvi, joka syö sadon ja istuttaa tyhjää.
Siemenen ikävä pieni ehto
Siemen on luonteeltaan epäkohtelias. Se ei anna mitään heti. Se pyytää, että sen saa haudata pimeään, unohtaa maahan ja jättää kuolemaan, ja vasta pitkän odotuksen jälkeen se maksaa takaisin satakertaisesti. Kärsimätön aika katsoo tätä sopimusta ja pitää sitä kohtuuttomana. Me haluamme hedelmän tänään ja mieluiten ilman hautajaisia.
Raamattu tuntee tämän logiikan paremmin kuin yksikään markkinointiosasto. Se kutsuu omaa sanaansa siemeneksi, ei valmiiksi hedelmäksi.
Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
Luuk. 8:11
Sana ei siis ole pikatuote. Se on siemen, joka menee maahan, itää hitaasti ja kasvaa näkymättömissä, eikä se suostu toimimaan kärsimättömän ehdoilla.
Usko ilman siementä
Kysyntä on synnyttänyt tarjonnan tännekin. Markkinoille on kehitetty usko, joka on huolellisesti jalostettu siemenettömäksi. Se antaa hedelmän maun, lämpimän tunteen ja kohotetun mielen, mutta poistaa sen kovan osan, joka jäisi hampaankoloon. Risti kevennetään koristeeksi, parannus jätetään pois reseptistä, ja kuoleminen itselle korvataan itsensä toteuttamisella. Lopputulos maistuu makealta ja on täydellisen hedelmätön. Se ei synnytä opetuslapsia, jotka synnyttäisivät opetuslapsia. Se päättyy siihen, joka sen nautti.
Se, joka suostui
Yksi kuitenkin suostui ehtoon, jota me pakenemme. Hän ei etsinyt pikatietä eikä kevennettyä versiota. Hän meni maahan.
Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.
Joh. 12:24
Koko lupaus lepää lopulta yhdessä ainoassa Siemenessä.
Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.
Gal. 3:16
Tässä vitsi loppuu. Hauta ei ollut vertauskuva vaan osoite, ja siitä nousi ainoa sato, joka ei koskaan lopu. Siemenetön aika olisi mielellään jättänyt tämänkin väliin, mutta juuri tuosta yhdestä jyvästä me elämme.
Mitä jää maahan
Sana on lopulta se, mikä ratkaisee, ja sekin annetaan meille siemenenä, ei valmiina hedelmänä.
te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
1. Piet. 1:23
Helppo ja mukava eivät kanna siementä, eikä pikatie vie sinne minne se lupaa. Kysymys on vaatimaton mutta jää auki jokaiselle: mitä jättää käteen ja mitä uskaltaa laskea maahan. Toinen maistuu makealta tänään ja loppuu itseensä. Toinen kuolee hetkeksi näkyvistä ja nousee sataisena. Vain jälkimmäisessä on siemen.