Signaalit: 4 kriittistä · 4 huomiota · 1 positiivista
Suomen talous on stagnaation ja rakenteellisen heikkenemisen tilassa: valtionvelka kasvaa kiihtyvällä tahdilla (+10.3%), yrityskenttä supistuu dramaattisesti (-28.4% uudet yritykset), työttömyys ylittää merkittävästi viralliset ennusteet (TEM 13% vs. VM:n ennuste 8.8%), ja kauppatase pysyy alijäämäisenä. Samaan aikaan hallituksen ~24 000 hankkeen portfolio on ylikuormitettu ja reaktiivinen — se keskittyy hallinnolliseen ylläpitoon ja EU-implementointiin, kun data vaatisi rakenteellisia kasvutoimia ja työmarkkinoiden elvytystä.
Kasvanut 18 miljardia, noin 49 miljoonaa päivässä. Julkisyhteisöjen kokonaisvelka 242,4 mrd. EUR (86.6% BKT).
Työttömyys (TEM)
2025/12
13,0 %
↑ 8.3%
12/2025 vs 12/2024
Sotkanet 10,0 % (2024)
Vuosi sitten 12,0 % — muutos +1.0 pp eli noin 27 000 työtöntä.
Uudet yritykset
2026/01
1 802
↓ 28.4%
2026/01 vs 2025/01
Vuosi sitten 2 516 — 714 yritystä vähemmän.
Asunnot (€/m²)
2025/11
2 711 €/m²
↓ 1.7%
11/2025 vs 11/2024
Spot-hinta (tänään)
2026-02-18
12,9 snt/kWh
↑ 469.6%
18.02.2026 vs 18.02.2025
Min 4,8 – Max 21,0 snt/kWh | sis. ALV ~16,1 snt/kWh
Vuosi sitten 2,3 snt/kWh.
Inflaatio (KHI)
2025/12
0,2 %
↓ 68.1%
12/2025 vs 12/2024
Kk-muutos 0,2 %
Käytännössä nollainflaatio. Vuosi sitten 0,7 %.
Väestö
2024
5 635 971
↑ 0.6%
SIGNAALIT
TEM-työttömyys korkea 2025/12
Rekisteripohjainen työttömyysaste 13.0% ylittää kriittisen rajan.
TYÖMARKKINAT · IHMISET
Yrityskenttä supistuu 2026/01
Uusien yritysten rekisteröinti -28.4% — merkittävä lasku.
TYÖMARKKINAT · RAHA
Valtionvelka kiihtyvässä kasvussa 2026/01
Valtionvelka kasvanut +10.3% vuoden takaisesta.
TALOUS · RAHA
Sähkön hinta kaksinkertaistunut 2026-02-18
Spot-hinta 12.9 snt/kWh (vuosi sitten 2.3 snt/kWh) — YoY +469.6%.
INFRA · RAHA
Rikoskasvu + korkea työttömyys 2025/Q4
Rikosilmoitukset +6.2% samalla kun työttömyys 13.0% (TEM).
OIKEUS · IHMISET
Rakennusluvat laskussa 2024/12
Rakennuslupien määrä -11.0% vuoden takaisesta.
ASUMINEN
Rakenteellinen työttömyys syvenee 2025/12
Pitkäaikaistyöttömien osuus 39.2% kaikista työttömistä — rakenteellinen ongelma.
TYÖMARKKINAT
Julkisvelka ylittää Maastrichtin rajan 2025/Q3
Julkisyhteisöjen velka 86.6% BKT:stä — ylittää Maastrichtin 60% rajan.
RAHA · TALOUS
Energiaomavaraisuus 2026-02-18 08:00
Tuuli- ja ydinvoima kattavat hetkellisesti 118% sähkönkulutuksesta (reaaliaikainen mittaus).
INFRA
ANALYYSI
Suomen talous on stagnaation ja rakenteellisen heikkenemisen tilassa: valtionvelka kasvaa kiihtyvällä tahdilla (+10.3%), yrityskenttä supistuu dramaattisesti (-28.4% uudet yritykset), työttömyys ylittää merkittävästi viralliset ennusteet (TEM 13% vs. VM:n ennuste 8.8%), ja kauppatase pysyy alijäämäisenä. Samaan aikaan hallituksen ~24 000 hankkeen portfolio on ylikuormitettu ja reaktiivinen — se keskittyy hallinnolliseen ylläpitoon ja EU-implementointiin, kun data vaatisi rakenteellisia kasvutoimia ja työmarkkinoiden elvytystä.
Data vs. narratiivi
Väite
Data näyttää
Arvio
VM ennustaa työttömyysasteeksi 8.8% (talvi 2025)
TEM-rekisteripohjainen työttömyysaste on 13.0% (12/2025), Sotkanet-mittarilla 10.0%. Pitkäaikaistyöttömien osuus on 39.2%, avoimia paikkoja vain 29 320 ja tightness ratio 0.08 — eli jokaiselle työttömälle on tarjolla vain 0.08 avointa paikkaa.
Molemmat reaaliaikaiset mittarit (TEM 13%, Sotkanet 10%) ylittävät Laboren ennusteen merkittävästi. Lomautettuja on lisäksi 31 823, mikä ei näy työttömyysluvuissa täysimääräisesti.
Ristiriita
VM ennustaa julkisen velan olevan 85% BKT:sta
Tilannekuvadata näyttää valtionvelan olevan 66.7% BKT:sta, mutta signaalit mainitsevat julkisyhteisöjen kokonaisvelan olevan 86.6% BKT:sta — eli VM:n ennuste on jo ylitetty. Valtionvelka kasvaa +10.3% vuositahtia (192.8 mrd €), mikä on kestämätön trendi 10v valtionlainan koron ollessa 3.25%.
Ristiriita
VM ennustaa BKT-kasvuksi 0.2%, Labore 0.6%
Vienti laskee -5.1%, tuonti -9.6%, kauppatase on -2.6 mrd € alijäämäinen. Uusien yritysten rekisteröinti romahtanut -28.4%, rakennusluvat -11%, konkurssit +5.4%. Kuluttajaluottamus -8.7. Nämä indikaattorit viittaavat siihen, että jopa 0.2% kasvu voi olla optimistinen.
Huomio
Inflaatio hallinnassa
CPI-inflaatio on 0.22% (12/2025), mikä viittaa pikemminkin deflaatiopaineeseen kuin inflaation hallintaan. Sähkön spot-hinta on kuitenkin noussut +469.6% YoY (2.3 → 12.9 snt/kWh), mikä luo kustannuspainetta teollisuudelle ja kotitalouksille. Euribor 12kk on 2.25%, mikä pitää asuntolainojen kustannukset koholla.
Huomio
Hallituksen hankeportfolio on 'uudistamista' (45.2% reformia)
Metasynteesi paljastaa, että suuri osa 'reformeista' on EU-direktiivien mekaanista implementointia tai säästöleikkausten naamioimista uudistuksiksi. 600–1000 hanketta on rutiinihallintoa. Kasvuorientoituneet hankkeet ovat dramaattisesti aliedustettuja — samalla kun data näyttää yritystoiminnan romahduksen (-28.4%) ja viennin laskun (-5.1%).
Ristiriita
Asuntomarkkinat elpyvät
Vanhojen asuntojen hinnat laskevat -1.7% YoY (2 711 €/m²), myyntiajat pidentyvät +4.7% (120 pv), kauppamäärät romahtaneet -12.9% ja rakennusluvat -11%. Vuokrat nousevat vain +0.4%. Asuntomarkkina on laajasti jäässä.
Ristiriita
Väestönkasvu tukee taloutta
Väestö kasvaa +0.6% nettomaahanmuuton (18 262) ansiosta, mutta ikärakenne on huolestuttava: 65+ osuus 23.6%, 0–14 vain 14.6%, huoltosuhde 61.7. Hallituksen portfoliosta puuttuu kokonaan väestörakenteen strateginen käsittely — se on tunnistettu suurimmaksi sokeaksi pisteeksi.
Huomio
Piilevät yhteydet
YRITYSTOIMINNAN ROMAHDUS JA TYÖTTÖMYYDEN RAKENTEELLISTUMINEN MUODOSTAVAT ITSEÄÄN RUOKKIVAN KIERTEEN: Uusien yritysten -28.4% lasku yhdistettynä konkurssien +5.4% kasvuun tarkoittaa, että yrityskenttä kutistuu molemmista päistä. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien 39.2% osuus ja tightness ratio 0.08 osoittavat, ettei markkina kohtaa — syntyy rakenteellinen työttömyysloukku. Hallituksen portfoliossa kasvuhankkeet ovat 'dramaattisesti aliedustettuja', joten tähän kierteeseen ei ole poliittista vastausta.
SÄHKÖN HINTAPIIKKI (+469.6%) JA ENERGIAOMAVARAISUUS OVAT SAMANAIKAISIA PARADOKSEJA: Tuuli+ydinvoima kattaa 118% kulutuksesta, mutta spot-hinta on silti 12.9 snt/kWh (+469.6% YoY). Tämä viittaa siihen, että ongelma ei ole tuotannossa vaan markkinamekanismissa (marginaalihinta, siirtokapasiteetti, markkinadesign). Hallituksen energiahankkeet keskittyvät tuotantopuoleen, mutta markkinamekanismin uudistaminen on katveessa.
RIKOLLISUUDEN KASVU (+6.2%) KORRELOI TALOUDELLISEN AHDINGON KANSSA: Omaisuusrikokset dominoivat (52.6% kaikista), mikä on tyypillistä taloudellisen stressin ympäristöissä. Korkein työttömyys on Lahdessa (17.9%), Jyväskylässä (16.5%) ja Tampereessa (16.2%) — nämä ovat myös alueita, joissa asuntomarkkinat ovat heikoimmat. Hallituksen oikeushankkeissa keskitytään rangaistusten kiristämiseen (10+ hanketta), mutta juurisyitä — työttömyys ja köyhyys — ei yhdistetä rikospolitiikkaan.
VEROTULOJEN +19.9% KASVU ON HARHAANJOHTAVAN POSITIIVINEN: Verotulot kasvavat todennäköisesti ALV-korotuksen (25.5%) ja valmisteverojen noston ansiosta, eivät talouden vahvistumisen takia. Samaan aikaan yrityskenttä supistuu ja vienti laskee, mikä tarkoittaa veropohjan kaventumista tulevaisuudessa. Hallitus korottaa veroja samalla kun leikkaa etuuksia — kumulatiivista vaikutusarviointia ei ole.
JULKISTEN HANKINTOJEN KESKITTYMINEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN RAHOITUSKRIISI LIITTYVÄT TOISIINSA: HUS-yhtymä on toiseksi suurin toimittaja (838 M€), ja asiakaspalvelujen ostot (2.3 mrd €) dominoivat hankintakategorioita. Tämä heijastaa sote-palvelujen ulkoistamista, joka johtuu hyvinvointialueiden kyvyttömyydestä tuottaa palveluja itse. Portfoliossa on 50+ reaktiivista rahoitushanketta mutta ei rahoitusmallin perusteellista uudistamista.
TERVEYDENHUOLLON JONODATA PALJASTAA KAPASITEETTIONGELMAN JOTA HALLITUKSEN HOITOTAKUUHANKKEET PAHENTAVAT: 55.2% pääsee perusterveydenhuoltoon 7 päivässä, mutta 0.8% jonottaa yli 3 kuukautta. Hallitus tiukentaa hoitotakuuta samalla kun rahoitus ei riitä nykyiseenkään palvelutasoon ja sote-henkilöstöpula on tunnistettu (6 alatyöryhmää). Tiukempi takuu ilman resursseja tuottaa tilastoparannuksia mutta ei oikeaa hoitoa.
Riskiarvio
Suomen riskirakenne on kolmikerroksinen ja hallituksen toimet vastaavat niihin puutteellisesti. VÄLITÖN RISKI: Talouden supistumiskierre — yritystoiminnan romahdus, viennin lasku, kauppataseen alijäämä ja korkea rakenteellinen työttömyys muodostavat itseään ruokkivan negatiivisen kehän, johon hallituksen portfoliossa ei ole kasvuorientoitunutta vastausta. Veronkorotukset ja etuusleikkaukset samanaikaisesti voivat syventää taantumaa. KESKIPITKÄ RISKI: Julkisen talouden kestävyys — valtionvelka kasvaa +10.3% vuositahtia, julkisvelka ylittää jo Maastrichtin rajan (86.6% BKT), ja samalla hyvinvointialueet vaativat jatkuvia lisärahoituspäätöksiä ilman rahoitusmallin korjausta. Hallituksen 50+ reaktiivista rahoitushanketta osoittavat, että ongelma tunnetaan mutta sitä hallitaan tulipalokohtaisesti. RAKENTEELLINEN PITKÄN AIKAVÄLIN RISKI: Väestörakenne (65+ osuus 23.6%, huoltosuhde 61.7) yhdistettynä siihen, ettei hallituksen portfoliossa ole lainkaan kokonaisvaltaista väestöstrategiaa, tarkoittaa että kaikki muut ongelmat pahenevat ajan myötä. Hallituksen toimien kokonaisarvio: portfolio on ylikuormitettu (24 000 hanketta), siiloutunut (samat teemat 3–8 ministeriössä), ja painottuu sopeutukseen kasvun kustannuksella. Data vaatisi käänteistä priorisointia — kasvuedellytysten vahvistamista, yritystoiminnan elvytystä ja rakenteellisen työttömyyden purkamista — mutta näitä hallituksen portfolio käsittelee marginaalisesti.
TALOUSValtionvelka 2026/01 · EDP-velka 2025/Q3 · KHI 2025/12 · Korot 2026/01 · Kuntatalous 2025 · Kauppa 2025
Valtionvelka
Kokonaisvelka: 192,8 mrd. EUR+10.3%(01/2026 vs 01/2025)
Työttömyysaste (TEM): 13,0 %↑ 8.3%(12/2025 vs 12/2024) (351 486 työtöntä)
Työttömyysaste (Sotkanet): 10,0 %↑ 11.1%
Työmarkkinoiden tila
Avoimet paikat
29 320
+23.8%(12/2025 vs 12/2024)
Pitkäaikaistyöttömät
137 695 (39,2 %)
Lomautetut
31 823
-9.1%(12/2025 vs 12/2024)
Avoimia paikkoja / työtön: 0.08(1.0 = tasapaino)
Työttömyyden rakenne
Nuoret (<25v): 12,2 %Ikääntyneet (>50v): 34,1 %Ulkomaalaiset: 14,9 %
Kuntavertailu
Kunta
TEM %
Muutos
Lahti
17,9 %
+2.0 pp
Jyväskylä
16,5 %
+1.1 pp
Tampere
16,2 %
+2.1 pp
Turku
15,6 %
+0.8 pp
Oulu
15,1 %
+1.0 pp
Vantaa
14,9 %
+1.4 pp
Pori
14,7 %
+0.6 pp
Kuopio
13,9 %
+1.5 pp
Helsinki
13,8 %
+1.3 pp
Espoo
11,5 %
+0.6 pp
Rovaniemi
8,9 %
-0.8 pp
Koko maa
13,0 %
+1.0 pp
Yritykset
Uudet yritykset: 1 802-28.4%(2026/01 vs 2025/01)
Konkurssit
Konkurssit (12kk): 9 950+5.4%(01/2026 vs 01/2025)
YRITYKSETYritykset 2026/01 · Konkurssit 2026/01
Uudet yritykset1 802↓ 28.4%(2026/01 vs 2025/01)
Konkurssit (12kk)9 950↑ 5.4%(01/2026 vs 01/2025)
Perustetut yritykset (kuukausittain)
Konkurssit (kuukausittain)
Kuukausivertailu — uudet yritykset
Kuukausi
2026
2025
Muutos
Tammi
1 802
2 516
-28.4 %
helmikuu *
~1 724
1 823
~-5.4 %
YTD
1 802
2 516
-28.4 %
* Projektio 18/28 pv perusteella (toteuma 1 108)
Uusien yritysten perustamistahti on laskussa (-28.4 % edellisvuodesta, 1 kk YTD). Konkurssit ovat kasvussa (+5.4 % 12kk).
Perustetut yritykset perustuvat YTJ-rekisteröinteihin (PRH/Vero). Kuukausivertailu näyttää valmiiden kuukausien luvut ja keskeneräisen kuukauden projektion päivätahdin perusteella. Konkurssitiedot ovat Tilastokeskuksen kuukausitilastosta (vireille pannut konkurssit).
Uusien yritysten rekisteröinti romahti -28.4% (23 405 kpl) samalla kun konkurssit kasvoivat +5.4% (9 950 kpl) — yrityskenttä kutistuu molemmista päistä. Tämä on hälyttävin yksittäinen indikaattori koko datassa: se ennakoi tulevaa veropohjan kaventumista, työpaikkojen vähenemistä ja innovaatiokyvyn heikkenemistä. Hallituksen talous-teeman 2 818 hankkeesta vain kourallinen on kasvuorientoitunut, ja työmarkkinat-teemassa aikuiskoulutustuki on lakkautettu ilman korvaavaa mekanismia. Datan ja politiikan välinen kuilu on tässä kohdassa suurimmillaan.
ASUMINENASHI kk 2025/11 · ASHI Q 2025Q3* · Vuokrat 2025/Q4 · Rakluvat 2024/12
Asuntohinnat (kuukausi)
Kuukausihinta: 2 711 €/m²-1.7%(11/2025 vs 11/2024)
Myyntiaika: 120 pv+4.7%(11/2025 vs 11/2024)
Aluevertailu (hinnat)
Alue
€/m²
Myyntiaika
YoY
Helsinki
4 869 €/m²
116 pv
Pääkaupunkiseutu (PKS)
4 206 €/m²
124 pv
Espoo-Kauniainen
3 766 €/m²
128 pv
Suuret kaupungit (yhteensä)
3 615 €/m²
119 pv
Etelä-Suomi
3 029 €/m²
125 pv
Tampere
2 912 €/m²
114 pv
Vantaa
2 607 €/m²
150 pv
Koko maa
2 547 €/m²
123 pv
Turku
2 384 €/m²
106 pv
Kehyskunnat
2 278 €/m²
110 pv
Oulu
2 131 €/m²
107 pv
Länsi-Suomi
2 069 €/m²
121 pv
Koko maa ilman pääkaupunkiseutua
1 881 €/m²
122 pv
Pohjois-Suomi
1 810 €/m²
113 pv
Koko maa ilman suuria kaupunkeja
1 700 €/m²
127 pv
Asuntohinnat (neljännesvuosi)
Neljännesvuosihinta: 3 373 €/m²+0.6%(2025Q3 vs 2024Q3)
Kaupat (Q): 6 846 kpl
Vuokrat
Keskivuokra: 13,87 €/m²/kk+0.4%(Q4/2025 vs Q4/2024)
Aluevertailu (vuokrat)
Alue
€/m²/kk
YoY
Helsinki
19,32 €/m²
+0.4%
Pääkaupunkiseutu (PKS)
18,67 €/m²
+0.3%
Uusimaa
18,08 €/m²
+0.3%
Espoo-Kauniainen
17,87 €/m²
+0.7%
Vantaa
17,53 €/m²
-0.6%
Järvenpää
16,33 €/m²
+0.8%
Tampere
16,03 €/m²
+0.0%
Kerava
15,86 €/m²
-0.3%
Koko maa
15,51 €/m²
+0.4%
Turku
15,37 €/m²
+0.1%
Kehyskunnat
15,31 €/m²
+0.6%
Pirkanmaa
15,23 €/m²
+0.4%
Rovaniemi
14,83 €/m²
+1.2%
Hämeenlinna
14,74 €/m²
-0.5%
Hyvinkää
14,63 €/m²
+0.4%
Rakennusluvat
Luvat (12kk): 39 262 kpl-11.0%(12/2023–12/2024 vs 12/2022–12/2023)
Asunnot: 34 002 kpl
Maakuntavertailu (rakennusluvat)
Maakunta
Luvat (12kk)
YoY
KOKO MAA
19 631
-11.0%
MK01 Uusimaa
3 136
-13.0%
MK02 Varsinais-Suomi
1 998
-8.5%
MK17 Pohjois-Pohjanmaa
1 964
-13.5%
MK19 Lappi
1 790
-2.1%
MK06 Pirkanmaa
1 667
-14.5%
MK13 Keski-Suomi
1 178
-16.3%
MK15 Pohjanmaa
1 162
-1.2%
MK11 Pohjois-Savo
925
-14.4%
MK14 Etelä-Pohjanmaa
848
-2.3%
ENERGIASpot 2026-02-18 · Sähkö 2026-02-18 08:00 · Liikenne reaaliaikainen
Huomenna (ka.): 10,3 snt/kWh (sis. ALV ~12,9 snt) | min 10,1 – max 10,4
Huomenna snt/kWh
Viimeisin tunti: 10,1 snt/kWh
Tuotantomix (Fingrid)
Sähkönkulutus: 13 189 MW
Tuulivoima: 11 317 MW
Ydinvoima: 4 226 MW
Sähkön tuonti: 889 MW
Sähkön vienti: 1 695 MW
Tuotanto yhteensä (tuuli+ydin): 15 544 MW
Ylijäämä: +2 355 MW
Liikenne (Digitraffic)
Liikennemäärät perustuvat Fintrafficin TMS-asemien reaaliaikaisiin mittauksiin. Tuntiliikenne kertoo keskimääräisen ajoneuvomäärän mittausasemaa kohden. Raskaan liikenteen (kuorma-autot, rekat) osuus indikoi tavaraliikenteen ja teollisen aktiivisuuden tasoa.
522 TMS-aseman tuntiliikenteen keskiarvo 909 ajoneuvoa kertoo normaalista talviliikenteestä ilman poikkeamia. Hallituksen liikenne-teemassa on 1 689 hanketta, mutta infrastruktuurin korjausvelka ja ilmastokestävyys jäävät katveeseen metasynteesin mukaan. Liikennedata ei paljasta akuutteja ongelmia, mutta piilossa on investointivelka joka kasautuu.
PTH = perusterveydenhuolto (terveyskeskuslääkäri). ESH = erikoissairaanhoito (sairaala). Hoitotakuu edellyttää PTH-lääkärille pääsyä 14 vuorokaudessa ja ESH-hoitoon 6 kuukaudessa. Psykiatrian mittari koskee alle 23-vuotiaita.
Perusterveydenhuollon 7 päivän saatavuus on 55.2%, mikä vaikuttaa kohtuulliselta, mutta 3 kuukauden jonojen 0.8% osuus kertoo kapasiteetin äärirajasta. Hallituksen terveyshankkeissa hoitotakuuta tiukennetaan samalla kun hyvinvointialueiden rahoitus on rakenteellisesti alijäämäinen ja sote-henkilöstöpula tunnistetaan kuuden alatyöryhmän voimin mutta ilman konkreettisia ratkaisuja. Terveydenhuollon tosiasiallinen saatavuus heikkenee todennäköisesti, vaikka lainsäädäntö näennäisesti sitä vahvistaa.
PTH lääkäri >7pv
55,2 %
Ei päässyt lääkäriin viikossa.
PTH lääkäri >3kk
0,8 %
Odottanut yli 3 kuukautta.
TURVALLISUUSRikokset 2025/Q4
Luvut kuvaavat poliisin tietoon tulleita ilmoitettuja rikoksia, eivät tuomioita. Vuosimuutos voi heijastaa todellisen rikollisuuden muutosta tai ilmoitusherkkyyden ja tilastointiperusteiden muutoksia. Osuusprosentit lasketaan suhteessa kaikkiin 2-numeroisiin rikoskategorioihin.
Rikosilmoitukset kasvoivat +6.2% (1 137 426 kpl), ja omaisuusrikokset dominoivat 52.6% osuudella — tämä on taloudellisen ahdingon klassiikkoindikaattori. Hallituksen oikeus-teemassa on 4 936 hanketta, mutta ne keskittyvät rangaistusten kiristämiseen ja EU-sääntelyn implementointiin, eivät rikollisuuden juurisyihin (työttömyys, köyhyys, syrjäytyminen). Data osoittaa, että turvallisuusongelma on pohjimmiltaan sosiaalipolitiikan ongelma, mutta hallituksen portfoliossa nämä teema-alueet eivät keskustele keskenään.
Ilmoitetut rikokset: 1 137 426+6.2%(Q4/2025 vs Q4/2024)
14 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
9 617
3,4 %
Muut rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
6 358
66,1 %
Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen
1 438
15,0 %
Haitanteko virkamiehelle
889
9,2 %
Väärän henkilötiedon antaminen
751
7,8 %
Perätön lausuma tuomioistuimessa
103
1,1 %
26 Rikokset muita lakeja ja asetuksia vastaan
5 094
1,8 %
13 Seksuaalirikokset
4 445
1,6 %
Raiskaus, törkeä raiskaus
1 191
26,8 %
Seksuaalinen kajoaminen lapseen, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, korvauksen tarjoaminen nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin
956
21,5 %
Seksuaalinen ahdistelu
726
16,3 %
Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito, lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraaminen
Hallituksen hankeportfolio kokoaa yhteen kaikki valtioneuvoston hankkeet
ja lainsäädäntövalmistelut. Data: Hankeikkuna.
Luokittelu: automaattinen.
Hallituksen 23 956 hankkeen portfolio on massiivinen mutta strategisesti epäfokusoitunut. Oikeus (4 936), hallinto (2 866) ja talous (2 818) dominoivat, mutta metasynteesi paljastaa, että 30–40% on EU-implementointia ja 15–20% rutiinihallintoa (maksuasetukset, nimittämiset). Todellisia rakennemuutoshankkeita on murto-osa. Kriittisimmät sokeaat pisteet suhteessa dataan: 1) Kasvuhankkeiden puute kun yritystoiminta romahtaa, 2) Väestöstrategian puute kun huoltosuhde heikkenee, 3) Tekoälyn poikkihallinnollisen koordinaation puute, 4) Hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjauksen puute (50+ reaktiivista hanketta oireen hoitamiseksi). Portfolio mittaa hankkeiden määrää ja etenemistä, ei vaikuttavuutta — tämä on perusongelma kun 24 000 hanketta kilpailee rajallisesta toimeenpanokapasiteetista.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, SOSTE Finlands social och hälsa rf
559
Yhteydenottotavat
mail (74671)meeting (39007)phone (7231)online (7141)social_media (4025)other (1673)
Toimialajakauma
Muualla luokittelemattomat muut järjestöt (258)Ammattialajärjestöjen toiminta (100)Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta (92)Ammattiyhdistysten toiminta (88)Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut (42)Muualla luokittelematon muu monenlainen järjestötoiminta (40)Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (35)Muu liikkeenjohdon konsultointi (29)
Lobbaus ja lainsäädäntöhankkeiden hävikki
118 lobattua HE-hanketta ei saanut HE-numeroa (40,0 %)
Kaikista HE-valmisteluista hävikki: 55,2 %
Top lobbaajat hävinneissä:
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry .. 22
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry .. 15
Suomen Yrittäjät ry, ruotsiksi Företagarna i Finland rf .. 14
Kaupan liitto ry, Finsk Handel rf ....... 8
Finanssiala ry .......................... 7
Suomen Kuntaliitto ry;Finlands Kommunförbund rf .. 7
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Finska Vindkraftföreningen r.f. .. 6
Zombie-hankkeet 114 zombia, 4 402 haudattua
Zombie-hanke on valtion hanke joka on yhä tilassa KÄYNNISSÄ mutta ei etene —
kukaan ei ole lopettanut sitä. Kriteerit: tila KÄYNNISSÄ, ikä ≥ 4 vuotta, tyyppi ei ole toimielin.
Haudattu hanke on päättynyt ilman valmistumispäivää — lopetettu ilman tulosta.
Suora hanke→lasku -yhdistäminen ei ole mahdollista (ei yhteistä avainta).
Kustannusarvio perustuu ministeriöosuuteen × ostolaskujen asiantuntija/tutkimus/ICT-kategoriat.
Lähde: Hankeikkuna +
Tutkihankintoja.fi.
Zombie-hankkeita
114
KÄYNNISSÄ yli 4 vuotta
Hankevuosia
809
keski-ikä 7.1 v
Haudattuja
4 402
päättynyt ilman tulosta
Kustannusarvio
560,7 milj. EUR
102 EUR / asukas
vastuuorganisaatio = NULL — kaikilla 23 956 hankkeella
Hankeikkunan tietokannassa on kenttä vastuuorganisaatio.
Se on tyhjä jokaisessa
23 956 hankkeessa. Järjestelmä on rakennettu
niin, ettei vastuuta voi jäljittää.
Ministeriö päätellään epäsuorasti hanketunnuksen prefiksistä (esim. OM = Oikeusministeriö).
Vanhin zombie: 23.9 vuotta
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus
OM016:00/2017
Zombit ministeriöittäin
Ympäristöministeriö
19 (6.5 v)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
14 (5.2 v)
Oikeusministeriö
14 (12.5 v)
Valtiovarainministeriö
12 (6.7 v)
Maa- ja metsätalousministeriö
10 (6.6 v)
Valtioneuvoston kanslia
9 (7.1 v)
Sosiaali- ja terveysministeriö
8 (7.4 v)
Liikenne- ja viestintäministeriö
8 (6.3 v)
Sisäministeriö
8 (6.8 v)
Työ- ja elinkeinoministeriö
7 (5.4 v)
Ulkoministeriö
3 (5.1 v)
Puolustusministeriö
2 (5.5 v)
Haudatut hankkeet ministeriöittäin (top 10)
Liikenne- ja viestintäministeriö
1434
Työ- ja elinkeinoministeriö
469
Oikeusministeriö
390
OPM
315
Valtiovarainministeriö
279
Sosiaali- ja terveysministeriö
226
Sisäministeriö
216
Opetus- ja kulttuuriministeriö
202
Maa- ja metsätalousministeriö
186
LM
180
Top 10 vanhimmat zombie-hankkeet
Ikä
Hanke
Ministeriö
Budjetti
23.9 v
Rahanpesua ja terrorismin rahoittamista koskeva Euroopan neu
Arvio: zombie-osuus ministeriön asiantuntija/tutkimus/ICT-ostoista (2019–2025) = 0,8 % valtion kokonaisostoista
Valtion Hankinnat 17 348 564 ostolaskua (2019–2025)
Hankintalaki 25 § asettaa kansallisen kynnysarvon tavaroille ja palveluille 60 000 euroon. Kynnysarvon alle jäävät hankinnat eivät edellytä kilpailutusta. Ostolaskudata (Tutkihankintoja.fi) kattaa valtion virastojen ja laitosten hankinnat. Analyysi tarkastelee laskujen jakaumaa kilpailutuskynnyksen ympäristössä. TED- ja Hilma-ilmoitukset tarjoavat kontekstin kynnysarvon ylittäville hankinnoille.
Ostolaskuja
17 348 564
yhteensä
Kokonaissumma
74,0 mrd. EUR
kaikki vuodet
TED + Hilma
157 303
kilpailutettua hankintaa
OpenTender
75 898
OCDS-julkaisua
Juuri alle rajan — miten konsulttiostot mitoitetaan kilpailutuskynnyksen alle
■ 50–60k (alle kynnyksen) ■ 60–70k (yli kynnyksen) ■ muu alue
1.32xsuhdeluku 50–60k / 60–70k (yksittäislaskut)
Tarkalleen 60 000 €: 859 laskua
Vuosittaiset suhdeluvut (yksittäislaskut)
Vuosi
50–60k
60–70k
Suhde
2019
4 601
3 576
1.29x
2020
4 179
3 458
1.21x
2021
4 726
3 383
1.40x
2022
4 728
3 684
1.28x
2023
6 711
5 081
1.32x
2024
7 017
5 304
1.32x
2025
6 009
4 280
1.40x
Aggregoitu analyysi (toimittaja–yksikkö–vuosi)
Vuosi
50–60k
60–70k
Suhde
2019
689
560
1.23x
2020
594
442
1.34x
2021
676
518
1.31x
2022
671
485
1.38x
2023
821
605
1.36x
2024
816
589
1.39x
2025
698
564
1.24x
Top 20 epäilyttävät toimittajat (aggregoitu 50–60k, ≥2 kertaa)
Yksittäislaskujen suhdeluku (50–60k / 60–70k): 1.32x. Aggregoitu suhdeluku (toimittaja–yksikkö–vuosi): 1.32x. Trendi: 2019 1.29x → 2025 1.40x. Eniten toistoja: Posti Jakelu Oy (22 kertaa 50–60k-alueella).
Konsulttien Suomi — kuka oikeasti päättää? Konsulttiostot 4.5 mrd. EUR (2019–2025)
4,5 mrd. EUR IT- ja konsulttiostoja 2019–2025 — 6.1 % valtion kaikista hankinnoista. 38/50 suurinta toimittajaa myy joka vuosi, 41/50 myy ≥5 ministeriölle.
Samat firmat, joka vuosi, joka ministeriö
Toimittaja
Y-tunnus
EUR (kaikki vuodet)
Ministeriöitä
Yksiköitä
Vuosia
1.
Tietoevry Finland Oy
1962361-1
611,9 milj. EUR
19
68
7
2.
CGI Suomi Oy
0357502-9
499,1 milj. EUR
20
94
7
3.
Istekki Oy
2292633-0
422,0 milj. EUR
6
41
7
4.
CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy
0920632-0
290,8 milj. EUR
11
41
7
5.
Crayon Oy
2096054-3
284,5 milj. EUR
15
41
7
6.
Ramboll Finland Oy
0101197-5
258,2 milj. EUR
20
58
7
7.
Gofore Oyj
1710128-9
256,1 milj. EUR
17
54
7
8.
Sitowise Oy
2335445-0
211,5 milj. EUR
20
61
7
9.
Elisa Oyj
0116510-6
161,4 milj. EUR
20
120
7
10.
Capgemini Finland Oy
1628142-5
152,8 milj. EUR
6
21
7
Kilpailun illuusio
■ Alle 3 tarjoajaa ■ Tasan 3 ■ Yli 3
Heikoin kilpailutilanne (konsulttifirmat)
Toimittaja
Voittoja
Alle 3 tarjoajaa
Suorahankinnat
Oracle Finland Oy
17
100 %
17
Microsoft Oy
9
100 %
9
SAP Finland Oy
3
100 %
3
Tieto Finland Oy (TietoEVRY)
3
100 %
3
Gartner Finland Oy
4
75 %
3
Enemmän konsultteja ≠ paremmat tulokset
X-akseli: konsulttiostojen kokonaissumma (milj. EUR, logaritminen). Y-akseli: HE-valmisteluhankkeiden hävikki-%. Pisteen koko suhteessa euroon.
Ks. myös Valtion Hankinnat -osio: kynnysarvon (60 000 €) alle mitoitetut ostot. Kynnyksen kiertäminen ei ole yksittäistapaus.
Suomen julkisen sektorin IT- ja konsulttiostot ovat yhteensä 4.5 miljardia euroa 7 vuodessa (6.1 % kaikista ostoista). Vuosikeskiarvo on 646 miljoonaa euroa. Top 50 konsulttitoimittajasta 38 myy valtiolle joka vuosi ja 41 myy vähintään 5 ministeriön hallinnonalalle. TED-kilpailutuksista 28 % (12,556 / 45,727) sai alle 3 tarjoajaa. Näistä 5,883 oli suorahankintoja (1 tarjoaja). Konsulttien voittamista kilpailutuksista 29 % sai alle 3 tarjoajaa.
Lähteet
Lähde
Aikaväli
Rajaus
Tutkihankintoja.fi (ostolaskut)
2019–2025
Konsultti-ILIKE (36 hakutermiä)
TED (EU-kilpailutukset)
2019–2023
FI, number_offers > 0
Hankeikkuna (lainsäädäntö)
—
vastuuministeri × HE-numerot
LIITE: OSTOLASKUT
Valtion ostolaskudata (Tutkihankintoja.fi) kattaa valtion virastojen ja laitosten hankinnat. Top-toimittajat ja -kategoriat näyttävät suurimmat yksittäiset rahankäyttökohteet. Yläorganisaatiot kuvaavat ministeriöiden ja virastojen hankintavolyymia.
Valtion 11.3 mrd € hankinnoista kolme suurinta toimittajaa (Helsinki, HUS, Senaatti) vastaavat yhteensä 2.2 mrd € (19.3%) — merkittävä keskittymä. Asiakaspalvelujen ostot (2.3 mrd €) ovat suurin kategoria, mikä heijastaa sote-palvelujen ulkoistamista yksityisille tuottajille hyvinvointialueiden kapasiteettipulan takia. ICT-hankinnat (1.6 mrd €) ovat kolmanneksi suurin kategoria, mutta kyberturvallisuushankkeet ovat portfoliossa marginaalisia — 100+ uutta järjestelmää mutta alle 10 operatiivista kyberturvallisuushanketta.
Kokonaissumma (2025): 11,3 mrd. EUR
Top 10 toimittajat
1.
Helsingin kaupunki
951,5 milj. EUR
2.
HUS-yhtymä
838,3 milj. EUR
3.
Senaatti-kiinteistöt
385,4 milj. EUR
4.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori