13.2.2026 | Oy Suomi Finland Ab
Kun narratiivi ja faktat eivät kohtaa: Suomen talous pörssiyhtiönä tarkasteltuna
Johdanto: Miksi tämä analyysi?
Ajattele Suomea pörssiyhtiönä. Ei metaforana, vaan analyyttisena kehyksenä.
Pörssiyhtiöllä on tuloslaskelma, tase, kassavirtalaskelma, johto, hallitus, osakkeenomistajat ja tilintarkastaja. Sillä on ennusteita, jotka joko toteutuvat tai eivät. Sillä on kilpailijoita. Sillä on tuotekehitysputki, joka joko tuottaa uutta tai kuihtuu. Sillä on henkilöstöä, joka on joko tuottavassa käytössä tai ei.
Kaikki nämä elementit löytyvät myös kansantaloudesta. Ero on siinä, miten niistä puhutaan.
Pörssiyhtiön johto ei voi kertoa sijoittajille, että "elpyminen on alkanut", jos liikevaihto laskee, henkilöstöä irtisanotaan ja tase rapautuu. Sijoittajat lukevat numeroita, eivät retoriikkaa. Rahoitusmarkkinavalvonta puuttuu harhaanjohtaviin ennusteisiin.
Suomen julkisessa keskustelussa tällaista valvontaa ei ole, joten tämä artikkeli voi palvella tätä tarkoitusta.
Tämä artikkeli käsittelee Suomen taloutta kolmesta näkökulmasta:
- Tilintarkastuskertomus — mitä tilintarkastaja kirjaisi
- Analyytikon arvio — mitä sijoitusanalyytikko suosittelisi
- Erikoiskatsaukset — kiinteistömarkkinat, energiaparadoksi ja tekoälyn vaikutus
Kaikki luvut perustuvat Tilastokeskuksen, TEM:n, VM:n, KVKL:n, Fingridin ja Nord Poolin julkiseen dataan helmikuussa 2026. Mikään ei ole keksittyä. Kaikki on tarkistettavissa ja löytyy tästä linkistä.
Kehystysanalyysimme osoittaa, että mikään suomalainen media ei esitä näitä lukuja yhdessä paikassa. Tämä artikkeli tekee sen.
Yhteenveto tilinpäätöksestä
Suomeksi sanottuna: Suomi on yhtiö, joka tekee tappiota 49 miljoonaa euroa päivässä ja on tehnyt sitä 18 vuotta peräkkäin. Sen henkilöstöstä 351 500 ihmistä on vailla työtä, eikä heistä 92 prosentille ole paikkaa tarjolla. Uusia yrityksiä perustetaan neljännes vähemmän kuin vuosi sitten. Vanhoja kuolee ennätystahtia.
Yhtiön suurin varallisuuserä, asuntokanta, menettää arvoaan joka kuukausi. Reaalisesti lasku on jo 20–25 prosenttia huipusta. Asuntojen myyntiajat pitenevät edelleen, mikä tarkoittaa, että hintapohja ei ole löytynyt. Lahdessa, Jyväskylässä, Tampereella ja Vantaalla työttömyys on 15–18 prosenttia ja asunnot seisovat markkinoilla kuukausia. Ihminen, jonka asunto ei mene kaupaksi, ei voi muuttaa työn perässä. Liikkuvuuslukko ruokkii työttömyyttä, joka ruokkii liikkuvuuslukkoa.
Samaan aikaan yhtiö tuottaa enemmän sähköä kuin kuluttaa, mutta maksaa siitä tuplahintaa. Tammikuussa 2026 sähkön spot-hinta oli +122 prosenttia viime vuodesta. Helmikuussa lähellä kolminkertaista. Tämä ei näy inflaatioluvussa, mutta näkyy sähkölaskuissa: 200–300 euroa kuussa lisää juuri niillä ihmisillä, joilla on vähiten puskuria.
Samalla taustalla tapahtuu jotain, josta kukaan ei puhu ääneen: tekoäly korvaa tietotyötä eksponentiaalisella nopeudella. Helmikuussa 2026 julkaistut tekoälymallit ovat lähes AGI-tasoa ja koodaavat jo lähes kokonaan omat seuraajansa. Kolmen eksponentiaalin mallimme osoittaa, että 200 000–225 000 tietotyöpaikkaa altistuu seuraavan kolmen vuoden aikana, nopeammin kuin vielä tammikuussa arvioimme.
Virallinen ennuste lupaa, että kaikki kääntyy paremmaksi. Data kertoo toista. Kuluttajaluottamuksen -41,8 lukema kertoo, että kansalaiset tietävät, vaikkei kukaan kerro heille.
Toimitusjohtajan katsaus
Tasavallan presidentin Alexander Stubbin uudenvuodenpuhe 1.1.2026
Oy Suomi Ab:n toimitusjohtaja avasi vuoden 2026 katsauksellaan, jonka ydinviesti oli tuttu: "Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme. Ja tänä vuonna pärjäämme vielä paremmin."
Toimitusjohtaja esitteli vuodelle kolme strategista tavoitetta: rauha, kasvu ja välittäminen. Hän totesi, että yhtiö on "lähes kaikilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna yksi maailman parhaista." Hän korosti yhtiön vahvuuksia: koulutus, turvallisuus, huoltovarmuus, tietoverkot, kvanttiteknologia ja kriittiset mineraalit.
Taloudesta toimitusjohtaja sanoi olevansa "huolissaan julkisen talouden tilasta." Hän kiitteli parlamentaarista sopua velkajarrusta ja totesi kasvun olevan "hyvinvointiyhteiskunnan perusta." Hän tunnusti, ettei leikkaukset yksin riitä eikä menojen kasvattaminen tee autuaaksi. Rakenteelliset uudistukset ovat "aina vaikeita."
Hän mainitsi tekoälyn ja teknologian mahdollisuudet, mutta ei sanallakaan viitannut niiden työmarkkinavaikutuksiin. Hän puhui kasvusta mutta ei vielä tiennyt tammikuun yritysten perustamisten -28,4 prosentin romahdusta. Hän puhui välittämisestä ja tunnusti, ettei kaikilla mene hyvin, "on taloudellisia vaikeuksia, on työttömyyttä, on turvattomuutta", mutta ei kvantifioinut yhtään näistä.
Tilintarkastajan huomio: Toimitusjohtajan katsaus noudattaa samaa kaavaa kuin edellisvuoden. Vuoden 2025 puheessa viesti oli identtinen: "Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme." Tuolloin työttömiä oli noin 290 000. Nyt heitä on 351 500. Viesti ei muuttunut, vaikka tuloslaskelma muuttui.
Pörssiyhtiössä toimitusjohtajan katsaus luetaan tuloslaskelmaa vasten. Jos katsaus puhuu "kasvusta" ja "pärjäämisestä" samalla kun liikevaihto stagnoituu, henkilöstöä irtisanotaan ennätystahtia ja tase rapautuu, sijoittajat tekevät oman johtopäätöksensä.
Kuluttajaluottamuksen -41,8 lukema kertoo, että Oy Suomi Ab:n "osakkeenomistajat" ovat jo vetäneet omat johtopäätöksensä.
Osa I: Tilintarkastuskertomus tilikaudelta 2025
Tilintarkastajan lausunto: MUKAUTETTU (ehdollinen)
Olemme tarkastaneet Oy Suomi Ab:n tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Emme voi antaa vakiomuotoista lausuntoa.
1. Liikevaihdon ja kulujen rakenteellinen epäsuhta
| Erä | Luku | Muutos |
|---|---|---|
| Liikevaihto (verokertymä) | 83,8 mrd. EUR | +2,6 % |
| Valtionvelka | 242,4 mrd. EUR | +10,3 % (+18 mrd. EUR) |
| Päivittäinen velkarahoitustarve | 49 milj. EUR | — |
| Alijäämän kesto | 18 vuotta peräkkäin | — |
Yhtiö rahoittaa käyttömenojaan velalla 49 miljoonan euron päivävauhtia. Tätä ei voi kutsua investoinniksi, koska investoinnilla on tuotto-odotus. Kyse on juoksevien kulujen rahoittamisesta.
Pörssiyhtiössä tämä johtaisi välittömään kysymykseen: miksi operatiivinen kassavirta ei kata toimintaa? Vastaus: kulut ylittävät tulot rakenteellisesti, eikä johto ole 18 vuodessa korjannut tilannetta.
2. Henkilöstöhallinto: kriittinen huomio
| Mittari | Luku |
|---|---|
| Käyttämätön henkilöstö (TEM) | 351 500 henkilöä (13,0 %) |
| Pitkäaikaistyöttömät (yli 12 kk) | 39,2 % käyttämättömästä |
| Yli 55-vuotiaat | 34,1 % käyttämättömästä |
| Nuorisotyöttömyys (15–24 v.) | 22,9 % |
| Tightness ratio | 0,08 |
| Avoimet työpaikat | 29 320 |
Tightness ratio 0,08 tarkoittaa, että jokaista avointa paikkaa kohden on 12 työtöntä. Tämä ei ole kohtaanto-ongelma. Tämä on kysynnän romahdus.
Yksikään pörssiyhtiö ei selittäisi sijoittajille "osaajapulaa", jos 92 % avoimista paikoista jää täyttämättä suhteessa tarjontaan. Yhtiön henkilöstöstrategiasta puuttuu sekä uudelleensijoitusohjelma ikääntyneille että perehdytysputki nuorille.
3. Tuotekehitys: poltetaan putkea molemmista päistä
| Mittari | Luku |
|---|---|
| Uudet yritykset (tammikuu 2026) | -28,4 % |
| Konkurssit (2025) | 3 906 (ennätys 27 vuoteen) |
| Menetetyt henkilötyövuodet | 14 300 |
| Kasvuhakuisten yritysten osuus | 6 % (ennätysmatalalla) |
| Avoimet paikat vs. 2021 huippu | -53 % |
Tämä on tilintarkastuksen shokeeraavin yksittäinen havainto: yritysten perustaminen romahti -28,4 % tammikuussa 2026, eikä tästä raportoitu suomalaisessa mediassa.
Pörssiyhtiön terminologialla: yhtiö polttaa tuotekehitysputkeaan molemmista päistä. Uutta ei synny, vanhaa kuolee. Tämä ei ole "luovaa tuhoa", koska luova tuho edellyttää, että uutta syntyy vanhan tilalle. Pelkkä tuho on pelkkää tuhoa.
4. Tase: varallisuuden rapautuminen
| Erä | Tilanne |
|---|---|
| Vanhat kerrostaloasunnot | -1,7 % YoY |
| PKS yksiöt huipusta | -20 % |
| Itä-Suomi, asuntovarallisuus 2016→ | -28 700 EUR / kotitalous |
| Rakennusluvat | -11 % |
| Reaalihinnat huipusta (koko maa) | -20 % |
| Kuntien velat | +17,8 % |
Yhtiön merkittävin tase-erä, asuntokanta, laskee arvoltaan. Johto puhuu "elpymisestä" viitaten kauppamäärien +10,7 % kasvuun, mutta jättää mainitsematta, että volyymi on edelleen -16,8 % viiden vuoden keskiarvosta.
Pörssiyhtiössä tämä kirjattaisiin omaisuuserien arvonalentumisena. Oy Suomi Ab:n taseesta haihtuu arvoa ja johto kehystää sen positiivisesti.
5. Going concern -epävarmuus
| Mittari | Luku |
|---|---|
| Velkasuhde | 86,6 % BKT:stä |
| VM:n ennuste 2030 | 96+ % |
| Inflaatio | 0,2 % |
| 10v lainan korko | 3,25 % |
| Reaalikorko | ~+3,0 % |
| Huoltosuhde | 61,7 |
Velkadynamiikka nollainflaatiossa on matemaattisesti armoton. Kun inflaatio on 0,2 % ja nimelliskorko 3,25 %, velka ei "sula", vaan se kasvaa reaalisesti. Jokainen lainattu euro on kalliimpi kuin paperilla näyttää.
Emme esitä going concern -varauman poistamista. Yhtiö kykenee maksamaan velkansa lyhyellä aikavälillä, mutta velkaantumistahti yhdistettynä nollainflaatioon, supistuvaan yrityskenttään ja kasvavaan huoltosuhteeseen muodostaa dynamiikan, joka ei ole kestävä keskipitkällä aikavälillä.
6. Johdon ennusteiden uskottavuus
| Ennuste | Ennustaja | Ennuste | Toteutuma | Ero |
|---|---|---|---|---|
| Työttömyys | VM | 8,8 % | 10,7–13,0 % | +2–4 pp |
| Työttömyys | Labore | 8,5 % | 10,7–13,0 % | +2–5 pp |
| BKT-kasvu | VM | 0,6 % | ~0,2 % | -0,4 pp |
Systemaattinen "guidance miss", neljä ristiriitaa kuudesta väitteestä. Pörssiyhtiössä toistuva ennusteen epäonnistuminen johtaa luottamustappioon ja "johdon credibility discount" -tekijään: seuraavaakaan ennustetta ei uskota, mikä heikentää yhtiön kykyä kerätä pääomaa edullisesti.
Osa II: Erikoiskatsaus — Kiinteistömarkkinat
Neljä kaupunkia, yksi tarina
| Lahti | Jyväskylä | Tampere | Vantaa | |
|---|---|---|---|---|
| TEM-työttömyys | 17,9 % | 16,5 % | 16,2 % | 14,9 % |
| Muutos YoY | +2,0 pp | +1,1 pp | +2,1 pp | +1,4 pp |
| Neliöhinta (€/m²) | ~1 607 | ~1 700 | ~2 912 | ~2 607 |
| Myyntiaika (2025) | 113 pv | 105 pv | 248 pv | 180 pv |
| Hinnat YoY | -11,3 % | laskeva | -2,0 % | -5,9 % |
Nämä luvut yhdessä kertovat tarinan, jota kukaan ei kerro kokonaisuutena.
Mekanismi: työttömyys → liikkuvuuslukko → hintakorjaus
Vaihe 1: Työttömyys jäädyttää kysynnän. Kun kaupungissa on 16–18 % työttömyys, merkittävä osa potentiaalisista ostajista ei ole ostovoimaisia, mutta tärkeämpää on epävarmuusvaikutus: nekin, joilla on työ, eivät uskalla tehdä elämänsä suurinta investointia, kun irtisanomisriski tuntuu todelliselta.
Vaihe 2: Myyntiajat pitenevät. KVKL:n toimitusjohtaja Viljamaa sanoo tammikuun 2026 katsauksessa suoraan: hintojen kääntyminen nousuun edellyttäisi, että myyntiajat ensin lyhenisivät ja tarjonta supistuisi. Kumpikaan ei tapahdu. Tampereella myyntiaika on 248 päivää, yli 8 kuukautta. Se on poikkeuksellinen luku suurelle kasvukaupungille.
Vaihe 3: Liikkuvuuslukko. Kun asunto ei mene kaupaksi, ihminen ei voi muuttaa työn perässä. Kun ihminen ei muuta, kohtaanto-ongelma syvenee. Kun kohtaanto-ongelma syvenee, työttömyys pysyy korkeana. Kierre ruokkii itseään.
Vaihe 4: Hintakorjaus. Reaalihinnoissa se on jo tapahtunut: koko maan tasolla -20 % vuoden 2021 huipusta, Helsingissä -25 %. Asuntojen reaalihinnat ovat palanneet vuosituhannen alun tasolle. Kysymys on, tuleeko vastaava lasku myös nimellishintoihin ja vastaus riippuu siitä, kääntyvätkö myyntiajat.
Ne eivät ole kääntymässä. Tammikuussa 2026 myyntiajat pitenivät jälleen.
Kaupunkikohtainen tilanne
Tampere on aineiston synkin tapaus. Myyntiaika 248 päivää, työttömyys +2,1 prosenttiyksikköä, hinnat huipusta -15 %. Tampereen pormestari puhuu optimistisesti väestönkasvusta, mutta se on tarjonnan argumentti, ei kysynnän.
Lahti on hintatasoltaan jo alhainen (1 607 €/m²), mutta lasku kiihtyi: keskustan hinnat -11,3 % vuodentakaisesta. Työttömyys 17,9 % on näistä neljästä korkein. Hintapohjaa ei ole löytynyt. Indoor Groupin / Askon konkurssi helmikuussa 2026 synkistää tilannetta.
Jyväskylä kilpailee Tampereen kanssa samoista osaajista — ja häviää. Keski-Suomi on yksi heikoiten kehittyneistä maakunnista.
Vantaa on pääkaupunkiseudun heikoin lenkki. Hinnat -5,9 % YoY, myyntiaika 180 päivää. Suuri uudistuotanto 2020-luvun alussa loi ylitarjonnan, joka painaa vanhojen asuntojen hintoja.
Tilintarkastajan lisäys
Näiden neljän kaupungin kiinteistösalkku vaatisi arvonalentumiskirjauksen. Kirjanpitäjä ei voi merkitä taseeseen 2021 huippuarvoja, kun markkina-arvo on laskenut 15–25 % reaalisesti ja nimellislaskukin jatkuu trendinomaisesti.
Myynnissä olevien kerrostaloasuntojen määrä ylittää 19 000 kappaletta, ollen ennätys. Asuntokauppoja tammikuussa 2026 yhteensä 3 483, joka on -7,6 % edellisvuodesta ja -16,8 % viiden vuoden keskiarvosta.
Osa III: Erikoiskatsaus — Energiaparadoksi
Nettoviejä, joka maksaa tuplahinnan
| Mittari | Luku |
|---|---|
| Sähköntuotanto | 15 216 MW |
| Sähkönkulutus | 13 081 MW |
| Nettostatus | Viejä (+2 135 MW) |
| Spot-hinta tammikuu 2025 | 6,63 snt/kWh |
| Spot-hinta tammikuu 2026 | 14,7 snt/kWh |
| Muutos YoY | +122 % |
| Helmikuun 2026 ennuste | 19,05 snt/kWh (~3x viime vuosi) |
| Tuulivoiman vaihteluväli | 0–7 400 MW |
Luvut perjantailta 13.2.2026
Suomi tuottaa enemmän sähköä kuin kuluttaa. Silti tammikuun spot-hinta oli +122 % viime vuodesta. Helmikuun alussa nähtiin jopa yli 80 snt/kWh hintoja, jotka ovat energiakriisin tasoisia lukemia.
Miksi nettoviejä maksaa huippuhintaa?
Kolme syytä, jotka ovat kaikki rakenteellisia:
Marginaalihinnoittelu. Nord Poolin sähkömarkkinalla hinta määräytyy kalleimman tarvittavan tuotantomuodon mukaan. Kun tuuli putoaa pois ja pakkanen nostaa kulutuksen huippuun, viimeinen megawatti tuotetaan kalliilla varavoimalla ja kaikki sähkö hinnoitellaan sen mukaan. Tuulivoiman ja ydinvoiman tuottajat saavat marginaalihinnan, eivät omakustannushintaa. Voitto vuotaa markkinamekanismin kautta.
Sääriippuvuus. Tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen pudotti satoja megawatteja tuotantoa pois juuri kriittisillä hetkillä. Kapasiteettia on paperilla tarpeeksi, mutta todellisuudessa ei, kun sitä eniten tarvittaisiin.
Siirtoyhteydet. Ruotsin hinta-alueilla sähkö on moninkertaisesti halvempaa, mutta siirtokapasiteetti ei riitä. Suomi on "sähkösaareke".
Näkymätön vero: ostovoiman syöminen
Virallinen inflaatio on 0,2 %. Katsotaan mitä tapahtuu kotitaloudessa:
| Tammikuu 2025 | Tammikuu 2026 | Erotus | |
|---|---|---|---|
| Sähkölasku (2 500 kWh) | 166 € | 368 € | +202 € |
| Helmikuun ennuste | ~149 € | ~476 € | +327 € |
Tämä on 200–300 euroa kuussa lisämenoa kotitaloudelle, joka ei näy inflaatioluvussa täysimääräisesti, koska sähkö on vain yksi KHI:n komponentti ja kesän halvat kuukaudet painottavat vuosikeskiarvoa.
Kenen kukkarosta tämä tulee? Juuri niiden ihmisten, jotka ovat jo puristuksessa. Sähkölämmitteiset omakotitalot ovat tyypillisesti taajamien ulkopuolella, juuri siellä missä työttömyys on korkeinta, asuntojen arvo on laskenut eniten ja liikkuvuus on vaikeinta. Energiahintapiikki kohdistuu regressiivisesti: se osuu kovimmin niihin, joilla on vähiten puskuria.
Tilintarkastajan lisähuomautus
Yhtiö on investoinut merkittävästi uusiutuvaan energiainfrastruktuuriin ja saavuttanut tuotannon ylijäämän. Tilintarkastaja kuitenkin huomauttaa, että marginaalihinnoittelumekanismi estää ylijäämän hyödyn siirtymisen yhtiön henkilöstölle ja asiakkaille. Tuotannon ylijäämä siirtyy vientitulona naapuriyhtiöille, mutta huipputuntien tuontiriippuvuus nostaa kustannuksia juuri kriittisimpinä aikoina.
Investoinnin tuotto ei realisoidu yhtiön omaan tulokseen — se vuotaa marginaalihinnoittelun kautta markkinoille.
Suomi rakensi tuulivoimalan, mutta unohti rakentaa seinät sen ympärille.
Osa IV: Erikoiskatsaus — Hiljainen murros
Tekoäly ja työn katoaminen
Tammikuussa 2026 Amazon irtisanoi 16 000 työntekijää. Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti Suomen historian suurimmat YT-neuvottelut, jotka koskevat 18 000 työntekijää. Kumpikaan ei sanonut ääneen sanaa "tekoäly".
5.2.2026 Anthropic julkaisi Opus 4.6:n ja Codex 5.3:n. Nämä mallit ovat lähes AGI-tasoa. Sekä Anthropic että OpenAI ovat kertoneet, että tekoäly koodaa jo lähes kokonaan uudet versiot itsestään. Tämä ei ole tulevaisuuden ennuste, vaan tämä tapahtui viime viikolla.
Hiljainen murros -analyysimme tammikuulta ennusti tekoälyn kolmen eksponentiaalin tulon. Data osoittaa, että kehitys on nopeutunut arviomme julkaisun jälkeen. Nopeus on karkeasti kaksinkertaistunut.
Päivitetty kolmen eksponentiaalin malli
| Alkup. arvio 2029 | Päivitetty arvio 2028 | |
|---|---|---|
| Käyttöönoton laajuus | 85 % | 85 % |
| Sisäinen syvyys | 65 % | 70 % |
| Kyvykkyys | 85 % | 90 % |
| Tehokas vaikutus | 47 % | 54 % |
Kolmen eksponentiaalin tulo — kuinka suuri osuus tietotyöstä altistuu tekoälyvaikutukselle:
- 2025: 0,38 × 0,15 × 0,30 = 1,7 %
- 2026: 0,55 × 0,25 × 0,50 = 6,9 %
- 2027: 0,70 × 0,45 × 0,70 = 22 %
- 2028: 0,85 × 0,70 × 0,90 = 54 %
Suomessa on noin 1,5 miljoonaa tietotyöpaikkaa. Jos 54 % niistä altistuu merkittävälle tekoälyvaikutukselle vuoteen 2028 mennessä ja 35–40 % tästä realisoituu todellisina työpaikkamenetyksinä, puhutaan 280 000–320 000 työpaikasta.
Kun huomioidaan 30 % uudelleentyöllistyminen, nettolisäys työttömiin on 200 000–225 000 henkilöä, joka on nopeammin kuin aiemmin arvioimme.
Miksi tästä vaietaan
Vastaus on sama kuin TEM:n työllisyysennusteissa: yhteiskuntarauha.
Ajattele, mitä tapahtuisi, jos valtio sanoisi ääneen: "Tekoäly tulee korvaamaan 200 000+ työpaikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Emme tiedä, mitä näille ihmisille tapahtuu."
Poliittinen paine olisi välitön. Siksi puhutaan "prosessien kehittämisestä" ja "asiakaslähtöisyydestä". Retoriikan kaava on identtinen Seattlesta Tampereelle. Se on globaali käsikirjoitus: ihmistyö korvautuu koneella ja tämä salataan eufemismien taakse.
Kolmoispaine päivitettynä
| Painetekijä | Alkup. vaikutus 2027 | Päivitetty vaikutus |
|---|---|---|
| Työttömyyden suora kustannus | +4,8 mrd. EUR/v | +6–8 mrd. EUR/v (AI-työttömyys) |
| Eläkemenojen kasvu | +6,5 mrd. EUR/v | +6,5 mrd. EUR/v |
| Veropohjan kaventuminen | -1,4 mrd. EUR/v | -2,5–3,5 mrd. EUR/v |
| Yhteensä | 12,8 mrd. EUR/v | 15–18 mrd. EUR/v |
Tämä vastaa 18–21 % valtion budjetista — ilman yhtäkään uutta päätöstä.
Osa V: Analyytikon arvio
Suositus: KEVENNÄ (underweight)
Fundamenttianalyysi
Liikevaihto: Heikko (+2,6 %). Ei orgaanista kasvumoottoria. Vienti -5,1 %, tuonti -9,6 %, kauppatase -2,6 miljardia euroa alijäämäinen.
Kannattavuus: Negatiivinen. Tappiota ~49 milj. EUR/päivä. Kuluttajaluottamus: "Suomi nyt" -41,8, 12 kuukauden näkymä -16,0. Kansainvälisessä vertailussa kriisitasoista pessimismiä.
Tase: Heikkenee. Varallisuuserät (asunnot) laskevat, velka kasvaa. Maastrichtin 60 % raja ylitetty selvästi (86,6 %). Kuntien velat +17,8 %.
Ainoa rakenteellinen vahvuus: Energiainfrastruktuuri. Tuotantoylijäämä on aito strateginen etu, mutta marginaalihinnoittelu estää hyödyn realisoitumisen ja tämä vaatisi regulatorista interventiota, jota johto ei ole toteuttanut.
Johdon uskottavuusarvio
Systemaattisesti liian optimistiset ennusteet:
- VM: työttömyys 8,8 % → toteutuma 10–13 %
- Labore: 8,5 % → vielä kauempana
- BKT-kasvu: 0,6 % → toteutuma ~0,2 %
Johdon viestintä on ristiriitaista. Hallitus syyttää edeltäjiä ("18 vuotta"). Oppositio syyttää hallitusta. Kumpikaan ei esitä uskottavaa suunnitelmaa rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi.
Pörssiyhtiössä toistuva guidance miss johtaa johdon credibility discount -tekijään → kalliimpi pääoma → heikompi kyky investoida → heikompaa kasvua. Kierre.
Erityinen huomio: Johto ei mainitse tekoälyn työmarkkinavaikutusta yhtiön strategiassa tai ennusteissa. Kuin 1990-luvun yhtiö, joka ei mainitsisi internetiä tai kuin Nokia, joka ei uskonut kosketusnäyttöihin ja jokainen tietää miten siinä kävi. Tämä on joko tietämättömyyttä tai tietoista vaikenemista joista kumpikin heikentää uskottavuutta.
Riskimatriisi
Lyhyt aikaväli (0–12 kk):
Työttömyyden nousu heikentää verokertymää, lisää sosiaalimenoja → negatiivinen spiraali. Yritysten perustamisten romahdus -28,4 % ennakoi työllistämiskyvyn heikkenemistä 6–12 kuukauden viiveellä. Energian hintapiikki syö kotitalouksien ostovoimaa juuri pahimpaan aikaan.
Keskipitkä aikaväli (1–5 v):
Velkadynamiikka nollainflaatiossa. Velka/BKT ylittää 100 % ennen vuosikymmenen loppua → luottoluokittajien uusi reaktio todennäköinen. Tekoälyn työmarkkinavaikutus realisoituu: 200 000+ tietotyöpaikkaa altistuu. Asuntohintojen reaalinen lasku jatkuu, nimelliskorjaus 10–20 % todennäköinen erityisesti korkean työttömyyden kaupungeissa.
Rakenteellinen aikaväli (5–15 v):
Huoltosuhde 61,7 %, 65+ osuus 23,6 %, 0–14-vuotiaiden osuus 14,6 %. Nettomaahanmuutto +18 262 ei riitä. Työvoimareservi pienenee joka vuosi. Ilman dramaattista tuottavuusloikkaa tai merkittävästi suurempaa maahanmuuttoa veropohja kapenee.
Kokonaisarvio
Tämä on yhtiö, jonka substanssiarvo laskee hitaasti, jonka tuloskasvu on negatiivista, jonka johto antaa toistuvia tulosvaroituksia jälkikäteen, jonka ainoa kilpailuetu (energia) ei tuota tulosta regulatorisen virheen vuoksi ja joka ei ole tunnistanut suurinta liiketoimintariskiään (tekoäly) strategiassaan.
Suositus: KEVENNÄ. Ei myydä paniikissa, koska yhtiössä on aitoa osaamispääomaa, infrastruktuuria ja institutionaalista vahvuutta, mutta nykyisellä johdon uskottavuudella ja rakenteellisella kehityssuunnalla positiota ei kannata kasvattaa.
Osa VI: Kaksi spiraallia, joita kukaan ei piirrä
Tämän analyysin ydin on siinä, mitä tapahtuu, kun kaikki edellä mainitut tekijät asetetaan samalle sivulle. Yksikään suomalainen media ei tee tätä. Ei Yle, ei Helsingin Sanomat, ei Kauppalehti. Jokainen raportoi omaa sektoriaan ja kokonaisuus katoaa.
Spiraali 1: Reaalitalouden jäätyminen
Yrityskuolemat (-28,4 %) → työttömyys nousee (13–17,9 %) → asunnot eivät mene kaupaksi (113–248 pv) → liikkuvuuslukko → kohtaanto-ongelma syvenee → työttömyys jää rakenteelliseksi → verokertymä laskee → velkasuhde kasvaa
Spiraali 2: Ostovoiman rapautuminen
Energian spot-hinta +122 % → kotitalouksien käytettävissä olevat tulot laskevat → kuluttajaluottamus pysyy pohjassa (-41,8) → ostoaikeet pysyvät ennätysalhaalla → asuntokauppa ei elvy → hintakorjaus jatkuu → tasearvot laskevat → varallisuusvaikutus negatiivinen → kulutus supistuu edelleen
Ja taustalla:
Spiraali 3: Tekoälyn työmarkkinavaikutus
Tekoäly korvaa tietotyötä eksponentiaalisesti → 200 000+ työpaikkaa altistuu → perinteiset ratkaisut (uudelleenkoulutus) eivät ehdi → rakenteellinen työttömyys kasvaa → veropohja kapenee → julkisen talouden kolmoispaine kiihtyy
Nämä kolme spiraallia ruokkivat toisiaan. Yhtään niistä ei voi pysäyttää yksittäisellä politiikkatoimenpiteellä.
Lopuksi: Miksi tästä vaietaan
Koska yhteiskuntarauha vaatii sitä.
Ajattele, mitä tapahtuisi, jos VM julkaisisi ennusteen: "Työttömyys nousee 16–17 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä. Asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet neljänneksen. Energiainfrastruktuurimme ei hyödytä kansalaisia. Tekoäly poistaa satoja tuhansia työpaikkoja. Emme tiedä, miten tämä ratkaistaan."
Poliittinen paine olisi välitön. Media vaatisi toimenpiteitä. Kansalaiset kysyisivät, miksi hallitus ei tee mitään. Oppositio vaatisi eroamisia. Markkinat reagoisivat. Luottamus romahtaisi.
Siksi ennusteet rakennetaan niin, että ne näyttävät valoa tunnelin päässä. Aina on käännekohta tulossa: ensi vuonna, ylihuomenna tai ihan kohta. Tämä ei ole salaliitto, vaan se on järjestelmän sisäänrakennettu logiikka. Instituutiot eivät voi tuottaa toivottomuutta, koska niiden tehtävä on ylläpitää vakautta.
Todellisuus ei välitä instituutioiden tarpeista.
Virallinen inflaatio on 0,2 %. Kotitalous Lahdessa maksaa tammikuussa 200 euroa enemmän sähköstä, menettää 11 % asuntonsa arvosta ja lukee lehdestä, että "elpyminen on alkanut". Kuluttajaluottamuksen -41,8 lukema "Suomi nyt" -mittarissa kertoo, että kansalaiset tietävät totuuden, vaikkei kukaan kerro heille.
Tässä analysoidut viisi mekanismia — tuloslaskelman alijäämä, kiinteistömarkkinoiden jäätyminen, energiaparadoksi, tekoälyn murros ja johdon ennusteiden epäuskottavuus — eivät ole viisi erillistä ongelmaa. Ne ovat yksi ongelma katsottuna viidestä kulmasta.
Se ongelma on: Oy Suomi Ab:n liiketoimintamalli on rakennettu maailmaan, jota ei enää ole.
Analyysi perustuu Tilastokeskuksen, TEM:n, VM:n, Suomen Pankin, KVKL:n, Fingridin, Nord Poolin, Nasdaq Commoditiesin ja Anthropicin julkiseen dataan. Laskelmat perustuvat Okunin lakiin (kerroin 0,35), työmarkkinoiden nettovirtausmalliin ja kolmen eksponentiaalin tulomalliin. Kiinteistödata: KVKL Hintaseurantapalvelu, Tilastokeskus. Energiadata: Nord Pool, Fingrid, Helen. Tekoälyarviot ovat kirjoittajan omia.
Kaikki luvut ovat julkisia ja tarkistettavissa.