Signaalit: 3 kriittistä · 4 huomiota · 1 positiivista
Suomen talous on stagnaation ja rakenteellisen heikkenemisen kierteessä: valtionvelka kasvaa kiihtyvällä 10.3% vauhdilla, uusien yritysten perustaminen on romahtanut -28.4%, ja TEM-rekisterityöttömyys 13.0% ylittää merkittävästi viralliset ennusteet. Positiivisena poikkeuksena energiaomavaraisuus on saavutettu hetkellisesti (tuuli+ydin 117% kulutuksesta) ja inflaatio on käytännössä nollassa (0.22%), mutta nämä eivät kompensoi syvenevää rakenteellista kriisiä, jossa yrityskenttä supistuu, pitkäaikaistyöttömyys juurtuisi ja julkisvelka ylittää kaikki EU-rajat.
Kasvanut 18 miljardia, noin 49 miljoonaa päivässä. Julkisyhteisöjen kokonaisvelka 242,4 mrd. EUR (86.6% BKT).
Työttömyys (TEM)
2025/12
13,0 %
↑ 8.3%
12/2025 vs 12/2024
Sotkanet 10,0 % (2024)
Vuosi sitten 12,0 % — muutos +1.0 pp eli noin 27 000 työtöntä.
Uudet yritykset
2026/01
1 802
↓ 28.4%
2026/01 vs 2025/01
Vuosi sitten 2 516 — 714 yritystä vähemmän.
Asunnot (€/m²)
2025/11
2 711 €/m²
↓ 1.7%
11/2025 vs 11/2024
Spot-hinta (tänään)
2026-02-17
7,5 snt/kWh
↓ 41.0%
17.02.2026 vs 17.02.2025
Min 2,3 – Max 12,8 snt/kWh | sis. ALV ~9,4 snt/kWh
Vuosi sitten 12,7 snt/kWh.
Inflaatio (KHI)
2025/12
0,2 %
↓ 68.1%
12/2025 vs 12/2024
Kk-muutos 0,2 %
Käytännössä nollainflaatio. Vuosi sitten 0,7 %.
Väestö
2024
5 635 971
↑ 0.6%
SIGNAALIT
TEM-työttömyys korkea 2025/12
Rekisteripohjainen työttömyysaste 13.0% ylittää kriittisen rajan.
TYÖMARKKINAT · IHMISET
Yrityskenttä supistuu 2026/01
Uusien yritysten rekisteröinti -28.4% — merkittävä lasku.
TYÖMARKKINAT · RAHA
Valtionvelka kiihtyvässä kasvussa 2026/01
Valtionvelka kasvanut +10.3% vuoden takaisesta.
TALOUS · RAHA
Rikoskasvu + korkea työttömyys 2025/Q4
Rikosilmoitukset +6.2% samalla kun työttömyys 13.0% (TEM).
OIKEUS · IHMISET
Rakennusluvat laskussa 2024/12
Rakennuslupien määrä -11.0% vuoden takaisesta.
ASUMINEN
Rakenteellinen työttömyys syvenee 2025/12
Pitkäaikaistyöttömien osuus 39.2% kaikista työttömistä — rakenteellinen ongelma.
TYÖMARKKINAT
Julkisvelka ylittää Maastrichtin rajan 2025/Q3
Julkisyhteisöjen velka 86.6% BKT:stä — ylittää Maastrichtin 60% rajan.
RAHA · TALOUS
Energiaomavaraisuus 2026-02-17 12:15
Tuuli- ja ydinvoima kattavat hetkellisesti 117% sähkönkulutuksesta (reaaliaikainen mittaus).
INFRA
ANALYYSI
Koneellinen tulkinta — ei korvaa asiantuntija-arviota
Suomen talous on stagnaation ja rakenteellisen heikkenemisen kierteessä: valtionvelka kasvaa kiihtyvällä 10.3% vauhdilla, uusien yritysten perustaminen on romahtanut -28.4%, ja TEM-rekisterityöttömyys 13.0% ylittää merkittävästi viralliset ennusteet. Positiivisena poikkeuksena energiaomavaraisuus on saavutettu hetkellisesti (tuuli+ydin 117% kulutuksesta) ja inflaatio on käytännössä nollassa (0.22%), mutta nämä eivät kompensoi syvenevää rakenteellista kriisiä, jossa yrityskenttä supistuu, pitkäaikaistyöttömyys juurtuisi ja julkisvelka ylittää kaikki EU-rajat.
Data vs. narratiivi
Väite
Data näyttää
Arvio
VM ennustaa työttömyysasteeksi 8.8% (talvi 2025)
Sotkanet-työttömyys 10.0% (edellinen 9.0%), TEM-rekisterityöttömyys 13.0% (edellinen 12.0%). Molemmat mittarit ovat nousussa ja ylittävät VM:n ennusteen merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömien osuus 39.2% viittaa rakenteelliseen ongelmaan, jota suhdannekäänne ei korjaa.
Sama kuin yllä — toteutuneet luvut ylittävät Laboren ennusteen vielä selvemmin. Tightness ratio 0.08 (29 320 avointa paikkaa vs. satoja tuhansia työttömiä) osoittaa, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on vakava.
Ristiriita
VM ennustaa velka-asteeksi 85% BKT:sta
Julkisyhteisöjen velka jo 86.6% BKT:sta (Q3/2025), valtionvelka 192.8 mrd € (+10.3% YoY). VM:n ennuste on jo ylitetty, ja kasvuvauhti kiihtyvä — ei tasaantuva. Maastrichtin 60% raja ylitetty lähes 27 prosenttiyksiköllä.
Ristiriita
VM ennustaa BKT-kasvuksi 0.2%, Labore 0.6%
Vienti -5.1%, tuonti -9.6%, kauppatase -2.6 mrd € alijäämäinen. Uudet yritykset -28.4%, rakennusluvat -11.0%, asuntokauppamäärät -12.9%. Kuluttajaluottamus -8.7. Kaikki reaaliindikaattorit viittaavat siihen, että jopa VM:n vaatimaton 0.2% kasvu on optimistinen. Ainoa positiivinen signaali on verotulokertymän kasvu +19.9%, joka kuitenkin selittyy pitkälti ALV-korotuksella 25.5%:iin eikä talouskasvulla.
Huomio
Hallituksen hankeportfolio on 'uudistusintensiivinen' (49.3% uudistushankkeita)
Korkea uudistusprosentti on harhaanjohtava: suuri osa on EU-direktiivien mekaanista implementointia ja 600–1000 hanketta on tosiasiassa rutiinihallintoa. Aidosti kasvuorientoituneita hankkeita on marginaalisesti. Samalla data näyttää yritysrekisteröintien romahduksen (-28.4%) ja pitkäaikaistyöttömyyden syvenemisen (39.2%), joihin portfolio ei tarjoa konkreettista ratkaisua.
Ristiriita
Inflaatio hallinnassa, EKP keventää rahapolitiikkaa
Inflaatio 0.22% (käytännössä nolla), 12kk euribor 2.25% (laskussa), sähkön spot-hinta -41% YoY. Matala inflaatio ja laskevat korot tukevat kotitalouksia, mutta asuntomarkkinat eivät ole reagoineet: myyntiajat pitenevät (+4.7%), kauppamäärät laskevat (-12.9%) ja hinnat polkevat paikallaan (+0.6% vanha/−1.7% uusi). Rahapolitiikan keventyminen ei ole vielä välittynyt reaalitalouteen.
OK
Energiaomavaraisuus vahvistuu — tuuli- ja ydinvoima riittävät
Hetkellinen mittaus osoittaa tuuli (11 210 MW) + ydin (4 228 MW) = 15 438 MW vs. kulutus 13 195 MW. Suomi on hetkellisesti nettoviejä (-1 705 MW vientiä). Spot-hinta -41% YoY. Tämä on aito rakenteellinen menestystarina, joskin hetkellinen — tuulivoiman vaihtelu tekee tilanteesta epäsymmetrisen.
OK
Hallitus priorisoi turvallisuutta ja oikeusvaltiota (1 642 oikeus-hanketta, eniten kaikista teemoista)
Rikosilmoitukset +6.2% YoY, omaisuusrikokset dominoivat (52.6%). Konkurssit +5.4%. Data tukee painotusta, mutta hankeportfolion oikeushankkeet keskittyvät lainsäädännön tiukennuksiin, eivät ennaltaehkäisyyn tai resurssien lisäämiseen. Rikollisuuskasvun taustalla oleva korkea työttömyys (13%) ja talouden supistuminen eivät ratkea rikoslain muutoksilla.
Huomio
Piilevät yhteydet
YRITYSROMAHDUS–TYÖTTÖMYYS–RIKOLLISUUS-KIERRE: Uusien yritysten -28.4% romahdus, konkurssien +5.4% kasvu ja TEM-työttömyyden nousu 13%:iin muodostavat itseään ruokkivan kierteen. Vähemmän yrityksiä = vähemmän työpaikkoja = korkeampi työttömyys = enemmän omaisuusrikoksia (+6.2%). Tightness ratio 0.08 osoittaa, ettei työmarkkinoilla ole imukykyä absorboida uusia työttömiä. Hallituksen hankeportfoliossa tätä kierrettä ei käsitellä kokonaisuutena — yrityspolitiikka on TEM:ssä, työttömyys TE-kuntasiirrossa, rikollisuus OM:ssä.
VEROTULOKASVU ON ILLUUSIO — EI KASVUA VAAN VERONKOROTUKSIA: Verotulokertymä +19.9% näyttää terveeltä, mutta taustalla on ALV-korotus 25.5%:iin ja muut veromuutokset. Samanaikaisesti reaalitalouden indikaattorit (vienti -5.1%, asuntokaupat -12.9%, uudet yritykset -28.4%) osoittavat supistumista. Veropohja kapenee samalla kun verokantaa nostetaan — tämä on kestämätön yhtälö, joka tuottaa pitkällä aikavälillä pienemmän kertymän korkeammalla verotasolla (Laffer-käyrän kääntöpiste).
ASUNTOMARKKINA SIGNALOI LUOTTAMUSPULAA: Korkojen lasku (euribor 2.25%) ei ole elvyttänyt asuntomarkkinaa — kauppamäärät -12.9%, myyntiajat pitenivät 120 päivään (+4.7%), uusien asuntojen hinnat laskevat (-1.7%). Rakennusluvat -11.0% viittaa siihen, ettei rakennusala odota elpymistä. Tämä on poikkeuksellista: historiallisesti korkojen lasku käynnistää asuntomarkkinat, nyt ei. Kuluttajaluottamus -8.7 selittää osittain — kotitaloudet eivät uskalla tehdä suuria hankintoja.
ENERGIAEDUN JA TALOUSHEIKKOUDEN RISTIRIITA: Suomi tuottaa enemmän sähköä kuin kuluttaa, spot-hinnat -41% — tämä on valtava kilpailuetu teollisuudelle. Silti vienti supistuu (-5.1%) ja yritysrekisteröinnit romahtavat. Energiaetu ei siirry talouskasvuksi, koska muut tekijät (korkea verotus, byrokratia, työvoiman saatavuus) kumoavat sen. Hallituksen 919 talous-hankkeesta vain muutama hyödyntää tätä etua systemaattisesti.
PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN RAKENTEELLISTUMINEN + IKÄRAKENNE = PYSYVÄ JULKISEN TALOUDEN RASITE: 39.2% työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneiden osuus työttömistä 34.1%, huoltosuhde 61.7, yli 65-vuotiaiden osuus 23.6%. Nämä muodostavat pysyvän rakenteellisen menoerän, joka kasvaa automaattisesti. Hallituksen hankeportfoliossa väestörakenne ei ole strateginen teema — tämä on portfolion ja datan suurin kuilu.
LOMAUTETTUJEN PIILOTTELEVÄ SIGNAALI: 31 823 lomautettua on piilotyöttömyyttä, joka ei näy täysimääräisesti työttömyysluvuissa. Jos lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi (mikä on todennäköistä, kun uudet yritykset -28.4% eikä uusia työpaikkoja synny), työttömyysluvut nousevat entisestään. Tämä on viivästetty vaikutus, joka realisoituu 2026 Q2–Q3.
Riskiarvio
Suomen kokonaisriski on korkea ja pahenevan suuntainen. Kolme kriittistä riskiä erottuvat: (1) Velkakestävyys — valtionvelka +10.3% YoY, julkisvelka 86.6% BKT:sta ja kiihtyvässä kasvussa. Jos korkotaso ei laske merkittävästi tai kasvu ei käynnisty, Suomi ajautuu lähivuosina tilanteeseen, jossa velanhoitokulut syrjäyttävät investoinnit. (2) Työmarkkinoiden jähmettyminen — TEM-työttömyys 13%, pitkäaikaistyöttömyys 39.2%, tightness ratio 0.08. Tämä ei ole suhdanneongelma vaan rakenteellinen kriisi, johon hallituksen TE-kuntasiirto ja Talent Boost eivät riitä. (3) Yrityssektorin näivettyminen — uudet yritykset -28.4% on hälyttävin yksittäinen luku koko datasetissä. Ilman uusia yrityksiä ei synny työpaikkoja, verotuloja eikä innovaatioita. Hallituksen toimet ovat rakenteellisesti riittämättömiä suhteessa haasteisiin. Portfolio on ylikuormitettu (24 000 hanketta), reaktiivinen (EU-implementaatio, sote-paikkaus) ja aliresursoitu kasvun osalta. Sopeutuslinja (veronkorotukset + leikkaukset) pahentaa lyhyellä aikavälillä juuri niitä ongelmia, joita data paljastaa: kuluttajaluottamuksen romahdus, yritysperustamisen tyrehtyminen ja asuntomarkkinan halvaantuminen. Positiivista on energiaomavaraisuuden saavuttaminen ja matala inflaatio, mutta nämä ovat pikemmin ulkoisia onnistumisia kuin hallituksen politiikan tulosta. Kokonaisarvio: Suomi on hitaassa rakenteellisessa heikkenemisessä, jossa hallituksen toimet keskittyvät oireiden hoitoon (velanhallinta, etuusleikkaukset) eivätkä juurisyihin (kasvun edellytysten luominen, väestörakenteen hallinta, yritysympäristön parantaminen).
TALOUSValtionvelka 2026/01 · EDP-velka 2025/Q3 · KHI 2025/12 · Korot 2026/01 · Kuntatalous 2025 · Kauppa 2025
Valtionvelka
Kokonaisvelka: 192,8 mrd. EUR+10.3%(01/2026 vs 01/2025)
Työttömyysaste (TEM): 13,0 %↑ 8.3%(12/2025 vs 12/2024) (351 486 työtöntä)
Työttömyysaste (Sotkanet): 10,0 %↑ 11.1%
Työmarkkinoiden tila
Avoimet paikat
29 320
+23.8%(12/2025 vs 12/2024)
Pitkäaikaistyöttömät
137 695 (39,2 %)
Lomautetut
31 823
-9.1%(12/2025 vs 12/2024)
Avoimia paikkoja / työtön: 0.08(1.0 = tasapaino)
Työttömyyden rakenne
Nuoret (<25v): 12,2 %Ikääntyneet (>50v): 34,1 %Ulkomaalaiset: 14,9 %
Kuntavertailu
Kunta
TEM %
Muutos
Lahti
17,9 %
+2.0 pp
Jyväskylä
16,5 %
+1.1 pp
Tampere
16,2 %
+2.1 pp
Turku
15,6 %
+0.8 pp
Oulu
15,1 %
+1.0 pp
Vantaa
14,9 %
+1.4 pp
Pori
14,7 %
+0.6 pp
Kuopio
13,9 %
+1.5 pp
Helsinki
13,8 %
+1.3 pp
Espoo
11,5 %
+0.6 pp
Rovaniemi
8,9 %
-0.8 pp
Koko maa
13,0 %
+1.0 pp
Yritykset
Uudet yritykset: 1 802-28.4%(2026/01 vs 2025/01)
Konkurssit
Konkurssit (12kk): 9 950+5.4%(01/2026 vs 01/2025)
YRITYKSETYritykset 2026/01 · Konkurssit 2026/01
Uudet yritykset1 802↓ 28.4%(2026/01 vs 2025/01)
Konkurssit (12kk)9 950↑ 5.4%(01/2026 vs 01/2025)
Perustetut yritykset (kuukausittain)
Konkurssit (kuukausittain)
Kuukausivertailu — uudet yritykset
Kuukausi
2026
2025
Muutos
Tammi
1 802
2 516
-28.4 %
helmikuu *
~1 486
1 823
~-18.5 %
YTD
1 802
2 516
-28.4 %
* Projektio 17/28 pv perusteella (toteuma 902)
Uusien yritysten perustamistahti on laskussa (-28.4 % edellisvuodesta, 1 kk YTD). Konkurssit ovat kasvussa (+5.4 % 12kk).
Perustetut yritykset perustuvat YTJ-rekisteröinteihin (PRH/Vero). Kuukausivertailu näyttää valmiiden kuukausien luvut ja keskeneräisen kuukauden projektion päivätahdin perusteella. Konkurssitiedot ovat Tilastokeskuksen kuukausitilastosta (vireille pannut konkurssit).
Uusien yritysten rekisteröinti romahti -28.4% (23 405 kpl tammikuussa 2026 vs. edellinen vuosi) samalla kun konkurssit kasvoivat +5.4% (9 950 kpl). Tämä on datasetissä hälyttävin yksittäinen signaali — yrityssektori supistuu molemmista päistä. Hallituksen 919 talous-hankkeesta valtaosa keskittyy verotukseen ja sopeutukseen, ei kasvuympäristön luomiseen. Samanaikaisesti ALV-korotus 25.5%:iin, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja byrokratian lisääntyminen (EU-implementointi) heikentävät yrittäjyyden edellytyksiä juuri kun niitä pitäisi vahvistaa.
ASUMINENASHI kk 2025/11 · ASHI Q 2025Q3* · Vuokrat 2025/Q4 · Rakluvat 2024/12
Asuntohinnat (kuukausi)
Kuukausihinta: 2 711 €/m²-1.7%(11/2025 vs 11/2024)
Myyntiaika: 120 pv+4.7%(11/2025 vs 11/2024)
Aluevertailu (hinnat)
Alue
€/m²
Myyntiaika
YoY
Helsinki
4 869 €/m²
116 pv
Pääkaupunkiseutu (PKS)
4 206 €/m²
124 pv
Espoo-Kauniainen
3 766 €/m²
128 pv
Suuret kaupungit (yhteensä)
3 615 €/m²
119 pv
Etelä-Suomi
3 029 €/m²
125 pv
Tampere
2 912 €/m²
114 pv
Vantaa
2 607 €/m²
150 pv
Koko maa
2 547 €/m²
123 pv
Turku
2 384 €/m²
106 pv
Kehyskunnat
2 278 €/m²
110 pv
Oulu
2 131 €/m²
107 pv
Länsi-Suomi
2 069 €/m²
121 pv
Koko maa ilman pääkaupunkiseutua
1 881 €/m²
122 pv
Pohjois-Suomi
1 810 €/m²
113 pv
Koko maa ilman suuria kaupunkeja
1 700 €/m²
127 pv
Asuntohinnat (neljännesvuosi)
Neljännesvuosihinta: 3 373 €/m²+0.6%(2025Q3 vs 2024Q3)
Kaupat (Q): 6 846 kpl
Vuokrat
Keskivuokra: 13,87 €/m²/kk+0.4%(Q4/2025 vs Q4/2024)
Aluevertailu (vuokrat)
Alue
€/m²/kk
YoY
Helsinki
19,32 €/m²
+0.4%
Pääkaupunkiseutu (PKS)
18,67 €/m²
+0.3%
Uusimaa
18,08 €/m²
+0.3%
Espoo-Kauniainen
17,87 €/m²
+0.7%
Vantaa
17,53 €/m²
-0.6%
Järvenpää
16,33 €/m²
+0.8%
Tampere
16,03 €/m²
+0.0%
Kerava
15,86 €/m²
-0.3%
Koko maa
15,51 €/m²
+0.4%
Turku
15,37 €/m²
+0.1%
Kehyskunnat
15,31 €/m²
+0.6%
Pirkanmaa
15,23 €/m²
+0.4%
Rovaniemi
14,83 €/m²
+1.2%
Hämeenlinna
14,74 €/m²
-0.5%
Hyvinkää
14,63 €/m²
+0.4%
Rakennusluvat
Luvat (12kk): 39 262 kpl-11.0%(12/2023–12/2024 vs 12/2022–12/2023)
Asunnot: 34 002 kpl
Maakuntavertailu (rakennusluvat)
Maakunta
Luvat (12kk)
YoY
KOKO MAA
19 631
-11.0%
MK01 Uusimaa
3 136
-13.0%
MK02 Varsinais-Suomi
1 998
-8.5%
MK17 Pohjois-Pohjanmaa
1 964
-13.5%
MK19 Lappi
1 790
-2.1%
MK06 Pirkanmaa
1 667
-14.5%
MK13 Keski-Suomi
1 178
-16.3%
MK15 Pohjanmaa
1 162
-1.2%
MK11 Pohjois-Savo
925
-14.4%
MK14 Etelä-Pohjanmaa
848
-2.3%
ENERGIASpot 2026-02-17 · Sähkö 2026-02-17 12:15 · Liikenne reaaliaikainen
Huomenna (ka.): 12,9 snt/kWh (sis. ALV ~16,1 snt) | min 4,8 – max 21,0
Huomenna snt/kWh
Viimeisin tunti: 10,1 snt/kWh
Tuotantomix (Fingrid)
Sähkönkulutus: 13 195 MW
Tuulivoima: 11 210 MW
Ydinvoima: 4 227 MW
Sähkön tuonti: 974 MW
Sähkön vienti: 1 705 MW
Tuotanto yhteensä (tuuli+ydin): 15 437 MW
Ylijäämä: +2 242 MW
Liikenne (Digitraffic)
Liikennemäärät perustuvat Fintrafficin TMS-asemien reaaliaikaisiin mittauksiin. Tuntiliikenne kertoo keskimääräisen ajoneuvomäärän mittausasemaa kohden. Raskaan liikenteen (kuorma-autot, rekat) osuus indikoi tavaraliikenteen ja teollisen aktiivisuuden tasoa.
522 TMS-asemaa mittaa keskimäärin 944 ajoneuvoa tunnissa, mikä edustaa normaalia talvikuukauden tasoa. Data on reaaliaikaista mutta kontekstiltaan rajallista — YoY-vertailua tai raskaan liikenteen osuutta ei ole saatavilla. Hallituksen liikenne-hankkeissa infrastruktuurin korjausvelka ja ilmastokestävyys jäävät katveeseen, ja digitalisaatio etenee ilman kyberturvallisuusnäkökulmaa.
PTH = perusterveydenhuolto (terveyskeskuslääkäri). ESH = erikoissairaanhoito (sairaala). Hoitotakuu edellyttää PTH-lääkärille pääsyä 14 vuorokaudessa ja ESH-hoitoon 6 kuukaudessa. Psykiatrian mittari koskee alle 23-vuotiaita.
Perusterveydenhuollon jonot ovat kaksijakoiset: 55.2% pääsee hoitoon 7 päivässä, mutta 0.8% jonottaa yli 3 kuukautta — pitkät jonot ovat siis marginaalisia mutta todellisia. Hallituksen terveys-hankkeet tiukentavat hoitotakuuta samalla kun hyvinvointialueiden rahoitusmalli tuottaa systemaattista alijäämää (50+ ad hoc -lainanottovaltuushanketta). Tämä on sisäinen ristiriita: velvoitteita lisätään mutta rahoitusta ei korjata, ja sote-henkilöstöpula tekee laajennuksista toteuttamiskelvottomia.
PTH lääkäri >7pv
55,2 %
Ei päässyt lääkäriin viikossa.
PTH lääkäri >3kk
0,8 %
Odottanut yli 3 kuukautta.
TURVALLISUUSRikokset 2025/Q4
Luvut kuvaavat poliisin tietoon tulleita ilmoitettuja rikoksia, eivät tuomioita. Vuosimuutos voi heijastaa todellisen rikollisuuden muutosta tai ilmoitusherkkyyden ja tilastointiperusteiden muutoksia. Osuusprosentit lasketaan suhteessa kaikkiin 2-numeroisiin rikoskategorioihin.
Rikosilmoitukset kasvoivat +6.2% ja omaisuusrikokset dominoivat 52.6% osuudella — tämä korreloi suoraan talouden heikkenemisen ja korkean työttömyyden kanssa. Hallituksen 1 642 oikeus-hanketta on teemoista suurin, mutta painopiste on rangaistusten koventamisessa ja lainsäädännön tiukentamisessa, ei juurisyihin (työttömyys, syrjäytyminen) puuttumisessa. Kyberturvallisuus on kriittinen sokea piste: portfoliossa on alle 10 operatiivista kyberhanketta mutta yli 100 uutta digitaalista järjestelmää.
Ilmoitetut rikokset: 1 137 426+6.2%(Q4/2025 vs Q4/2024)
14 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
9 617
3,4 %
Muut rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
6 358
66,1 %
Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen
1 438
15,0 %
Haitanteko virkamiehelle
889
9,2 %
Väärän henkilötiedon antaminen
751
7,8 %
Perätön lausuma tuomioistuimessa
103
1,1 %
26 Rikokset muita lakeja ja asetuksia vastaan
5 094
1,8 %
13 Seksuaalirikokset
4 445
1,6 %
Raiskaus, törkeä raiskaus
1 191
26,8 %
Seksuaalinen kajoaminen lapseen, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, korvauksen tarjoaminen nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin
956
21,5 %
Seksuaalinen ahdistelu
726
16,3 %
Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito, lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraaminen
Hallituksen hankeportfolio kokoaa yhteen kaikki valtioneuvoston hankkeet
ja lainsäädäntövalmistelut. Data: Hankeikkuna.
Luokittelu: automaattinen.
Hallituksen 23 956 hankkeen portfolio on massiivinen mutta strategisesti hajanainen. Resurssit kohdistuvat oikeuteen (1 642), talouteen (919), hallintoon (602), ympäristöön (515) ja koulutukseen (445) — eli sääntelyyn ja hallintoon, ei kasvuun. Uudistusintensiivisyydestä (49.3%) suuri osa on EU-direktiivien mekaanista implementointia ja sote-paikkaustyötä, ei aitoa rakennemuutosta. Kolme kriittistä sokeaa pistettä erottuvat: (1) Tekoälyn poikkihallinnollinen koordinaatio puuttuu kokonaan, vaikka AI Act on jo voimassa. (2) Väestörakenteen muutos — Suomen eksistentiaalinen haaste — ei ole strateginen teema yhdessäkään hankkeessa. (3) Kokonaisvaikutusarviointia ei tehdä: veronkorotusten, etuusleikkausten ja sääntelykiristysten kasautumisvaikutukset samoille kotitalouksille ja yrityksille jäävät arvioimatta. Portfolio yrittää samanaikaisesti sopeutusta, rakennemuutosta ja EU-velvoitteiden täyttämistä, mutta toimeenpanokapasiteetti ei riitä — ja leikkauspainotteisuus pahentaa juuri niitä ongelmia (yritysromahdus, kuluttajaluottamuksen puute), joita pitäisi ratkaista.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, SOSTE Finlands social och hälsa rf
559
Yhteydenottotavat
mail (74671)meeting (39007)phone (7231)online (7141)social_media (4025)other (1673)
Toimialajakauma
Muualla luokittelemattomat muut järjestöt (258)Ammattialajärjestöjen toiminta (100)Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta (92)Ammattiyhdistysten toiminta (88)Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut (42)Muualla luokittelematon muu monenlainen järjestötoiminta (40)Korkea-asteen koulutus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (35)Muu liikkeenjohdon konsultointi (29)
Lobbaus ja lainsäädäntöhankkeiden hävikki
118 lobattua HE-hanketta ei saanut HE-numeroa (40,0 %)
Kaikista HE-valmisteluista hävikki: 55,2 %
Top lobbaajat hävinneissä:
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry .. 22
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry .. 15
Suomen Yrittäjät ry, ruotsiksi Företagarna i Finland rf .. 14
Kaupan liitto ry, Finsk Handel rf ....... 8
Suomen Kuntaliitto ry;Finlands Kommunförbund rf .. 7
Finanssiala ry .......................... 7
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Finska Vindkraftföreningen r.f. .. 6
LIITE: OSTOLASKUT
Valtion ostolaskudata (Tutkihankintoja.fi) kattaa valtion virastojen ja laitosten hankinnat. Top-toimittajat ja -kategoriat näyttävät suurimmat yksittäiset rahankäyttökohteet. Yläorganisaatiot kuvaavat ministeriöiden ja virastojen hankintavolyymia.
Valtion kokonaishankinnat 11.3 mrd € keskittyvät voimakkaasti: Helsingin kaupunki (952 M€), HUS-yhtymä (838 M€) ja Senaatti-kiinteistöt (385 M€) muodostavat top-3:n, eli kolme toimittajaa vastaavat 19.3% kaikista hankinnoista. Kategorioista asiakaspalvelujen ostot (2.3 mrd €) ja rakennusten ylläpito (1.7 mrd €) dominoivat — nämä heijastavat sote-palvelujen ulkoistamista ja kiinteistökannan korjausvelkaa. ICT-hankinnat (1.6 mrd €) ovat kolmantena, mikä on suuri suhteessa siihen, ettei portfoliossa ole systemaattista kyberturvallisuusstrategiaa.
Kokonaissumma (2025): 11,3 mrd. EUR
Top 10 toimittajat
1.
Helsingin kaupunki
951,5 milj. EUR
2.
HUS-yhtymä
838,3 milj. EUR
3.
Senaatti-kiinteistöt
385,4 milj. EUR
4.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori