Signaalit: 3 kriittistä · 5 huomiota · 1 positiivista
Suomen talous on stagnaation ja rakenteellisten ongelmien puristuksessa: valtionvelka kasvaa 10,3 % vuosivauhtia samalla kun yrityskenttä supistuu rajusti (-28,4 % uudet yritykset) ja rekisteripohjainen työttömyys (13 % TEM) on huomattavasti virallisia ennusteita korkeampi. Energiaomavaraisuus on positiivinen poikkeus, mutta kokonaisuutena data maalaa synkemmän kuvan kuin viralliset ennusteet antavat ymmärtää.
Kasvanut 18 miljardia, noin 49 miljoonaa päivässä. Julkisyhteisöjen kokonaisvelka 242,4 mrd. EUR (86.6% BKT).
Työttömyys (TEM)
2025/12
13,0 %
↑ 8.3%
12/2025 vs 12/2024
Sotkanet 10,0 % (2024)
Vuosi sitten 12,0 % — muutos +1.0 pp eli noin 27 000 työtöntä.
Uudet yritykset
2026/01
1 802
↓ 28.4%
2026/01 vs 2025/01
Vuosi sitten 2 516 — 714 yritystä vähemmän.
Asunnot (€/m²)
2025/11
2 711 €/m²
↓ 1.7%
11/2025 vs 11/2024
Spot-hinta (tänään)
2026-02-13
14,9 snt/kWh
↑ 94.8%
13.02.2026 vs 13.02.2025
Min 9,5 – Max 20,0 snt/kWh | sis. ALV ~18,8 snt/kWh
Vuosi sitten 7,7 snt/kWh.
Inflaatio (KHI)
2025/12
0,2 %
↓ 68.1%
12/2025 vs 12/2024
Kk-muutos 0,2 %
Käytännössä nollainflaatio. Vuosi sitten 0,7 %.
Väestö
2024
5 635 971
↑ 0.6%
SIGNAALIT
TEM-työttömyys korkea 2025/12
Rekisteripohjainen työttömyysaste 13.0% ylittää kriittisen rajan.
TYÖMARKKINAT · IHMISET
Yrityskenttä supistuu 2026/01
Uusien yritysten rekisteröinti -28.4% — merkittävä lasku.
TYÖMARKKINAT · RAHA
Valtionvelka kiihtyvässä kasvussa 2026/01
Valtionvelka kasvanut +10.3% vuoden takaisesta.
TALOUS · RAHA
Rikoskasvu + korkea työttömyys 2025/Q4
Rikosilmoitukset +7.2% samalla kun työttömyys 13.0% (TEM).
OIKEUS · IHMISET
Rakennusluvat laskussa 2024/12
Rakennuslupien määrä -11.0% vuoden takaisesta.
ASUMINEN
Rakenteellinen työttömyys syvenee 2025/12
Pitkäaikaistyöttömien osuus 39.2% kaikista työttömistä — rakenteellinen ongelma.
TYÖMARKKINAT
Sähkön hinta noussut merkittävästi 2026-02-13
Spot-hinta 14.9 snt/kWh (vuosi sitten 7.7 snt/kWh) — YoY +94.8%.
INFRA · RAHA
Julkisvelka ylittää Maastrichtin rajan 2025/Q3
Julkisyhteisöjen velka 86.6% BKT:stä — ylittää Maastrichtin 60% rajan.
RAHA · TALOUS
Energiaomavaraisuus 2026-02-13 09:00
Tuuli- ja ydinvoima kattavat hetkellisesti 116% sähkönkulutuksesta (reaaliaikainen mittaus).
INFRA
ANALYYSI
AI-generoitu tulkinta (claude-opus-4-6) — ei korvaa asiantuntija-arviota
Suomen talous on stagnaation ja rakenteellisten ongelmien puristuksessa: valtionvelka kasvaa 10,3 % vuosivauhtia samalla kun yrityskenttä supistuu rajusti (-28,4 % uudet yritykset) ja rekisteripohjainen työttömyys (13 % TEM) on huomattavasti virallisia ennusteita korkeampi. Energiaomavaraisuus on positiivinen poikkeus, mutta kokonaisuutena data maalaa synkemmän kuvan kuin viralliset ennusteet antavat ymmärtää.
Molemmat mittarit (10,0 % ja 13,0 %) ylittävät ennusteen merkittävästi. Avoimia paikkoja vain 29 320 ja tightness ratio 0,08 — yksi avoin paikka 12,5 työtöntä kohden.
Ristiriita
VM ennustaa velka-asteeksi 85 % BKT:sta
Julkisyhteisöjen velka 86,6 % BKT:sta (Q3/2025), jo ylittää ennusteen. Valtionvelka kasvaa 10,3 % vuosivauhtia (192,8 mrd €). Maastrichtin 60 % raja ylitetty selvästi.
Ristiriita
VM ennustaa BKT-kasvuksi 0,2 %, Labore 0,6 %
Vienti laskee (-5,1 %), tuonti supistuu (-9,6 %), kauppatase alijäämäinen (-2,6 mrd €). Uusien yritysten rekisteröinti romahtanut -28,4 %. Rakennusluvat -11,0 %. Kuluttajaluottamus -8,7. Nämä indikaattorit eivät tue edes vaatimatonta kasvua.
Ristiriita
Inflaatio on hallinnassa
CPI 0,22 % (12/2025) — käytännössä nollainflaatio. Euribor 12kk 2,25 % ja 10v valtionlaina 3,25 %. Rahapolitiikka on kireää suhteessa lähes olemattomaan inflaatioon.
Huomio
Asuntomarkkinat elpyvät
Tilastokeskuksen asuntohintaindeksi +0,6 % (Q3), mutta kuukausitason ASHI -1,7 % (11/2025). Kauppamäärät romahtaneet -12,9 %. Myyntiaika pidentynyt 120 päivään (+4,7 %). Markkina on käytännössä jäässä.
Huomio
Energiasiirtymä etenee
Tuuli (11 008 MW) + ydin (4 226 MW) = 15 233 MW vs. kulutus 13 111 MW — hetkellisesti 116 % omavaraisuus. Suomi on nettoviejä (-1 684 MW vienti). Tämä on aito rakenteellinen vahvuus.
OK
Piilevät yhteydet
Työttömyyden ja rikollisuuden yhteisvaikutus: TEM-työttömyys 13 % + rikosilmoitukset +7,2 % — omaisuusrikokset muodostavat 52,6 % kaikista rikoksista, mikä viittaa taloudellisen ahdingon ja rikollisuuden suoraan korrelaatioon.
Yrittäjyyden romahdus (-28,4 %) ja konkurssien kasvu (+1,4 %) tapahtuvat samanaikaisesti: uutta liiketoimintaa ei synny korvaamaan poistuvaa. Tämä nakertaa tulevaa veropohjaa ja työllisyyttä viiveellä.
Verotulot kasvavat +19,9 % vaikka talous stagnoituu — tämä viittaa verotuksen kiristymiseen, ei talouskasvuun. Keskimääräinen veroprosentti 7,64 % yhdistettynä supistuvaan yrityskenttään luo kestämättömän yhtälön.
Tuontisupistuma (-9,6 %) on vientiä (-5,1 %) jyrkempi, mikä parantaa kauppatasetta teknisesti mutta kertoo kotimaisen kysynnän romahduksesta — yritykset eivät investoi eivätkä kuluttajat osta.
Rakenteellinen työttömyyskierre: pitkäaikaistyöttömiä 39,2 %, tightness ratio 0,08, nuorisotyöttömyys 12,2 %, ikääntyneiden osuus työttömistä 34,1 %. Nämä ryhmät eivät työllisty suhdannemuutoksella — kyse on rakenteellisesta ongelmasta.
Sähkön spot-hinta noussut +94,8 % vuodessa (7,7 → 14,9 snt/kWh) vaikka tuotantokapasiteetti ylittää kulutuksen — hintamekanismi ei heijasta kotimaista ylitarjontaa vaan Euroopan markkinahintoja ja siirtoyhteyksien kautta tapahtuvaa vientiä.
Väestön ikärakenne (23,6 % yli 65v, huoltosuhde 61,7) yhdistettynä julkisen sektorin suurimpiin hankintoihin (HUS 838 M€, asiakaspalveluostot 2,3 mrd €) kertoo terveydenhuollon kasvavasta kustannuspaineesta, joka syö liikkumavaraa muilta sektoreilta.
Riskiarvio
Suomen tilannekuva on huomattavasti synkempi kuin viralliset ennusteet antavat ymmärtää. Kolme keskeistä riskiä: (1) Velka-dynamiikka on kestämätön — valtionvelka kasvaa 10,3 % vuosivauhtia kun BKT-kasvu on lähellä nollaa, mikä tarkoittaa velka/BKT-suhteen kiihtyvää kasvua. (2) Talouden uudistumiskyky on lamaantunut — yritysten perustaminen romahtanut lähes kolmanneksella, rakennusluvat laskussa ja asuntokauppa jäässä. (3) Työmarkkinoiden rakenteellinen ongelma syvenee — virallisten ennusteiden ja todellisten lukujen välillä on 4–5 prosenttiyksikön kuilu, ja pitkäaikaistyöttömyyden 39,2 % osuus tekee tilanteesta itsessään pysyvän. Energiaomavaraisuus on ainoa selkeä vahvuus, mutta sekään ei heijastu kuluttajahintoihin. Kokonaisarvio: Suomi on ajautumassa matalan kasvun ja korkean velkaantumisen loukkuun, jossa liikkumavara kapenee vuosi vuodelta.
TALOUSValtionvelka 2026/01 · EDP-velka 2025/Q3 · KHI 2025/12 · Korot 2026/01 · Kuntatalous 2025 · Kauppa 2025
Valtionvelka
Kokonaisvelka: 192,8 mrd. EUR+10.3%(01/2026 vs 01/2025)
Huomenna (ka.): 10,6 snt/kWh (sis. ALV ~13,3 snt) | min 10,4 – max 10,9
Huomenna snt/kWh
Viimeisin tunti: 10,4 snt/kWh
Tuotantomix (Fingrid)
Sähkönkulutus: 13 110 MW
Tuulivoima: 11 007 MW
Ydinvoima: 4 225 MW
Sähkön tuonti: 1 060 MW
Sähkön vienti: 1 684 MW
Tuotanto yhteensä (tuuli+ydin): 15 233 MW
Ylijäämä: +2 122 MW
Liikenne (Digitraffic)
Liikennemäärät perustuvat Fintrafficin TMS-asemien reaaliaikaisiin mittauksiin. Tuntiliikenne kertoo keskimääräisen ajoneuvomäärän mittausasemaa kohden. Raskaan liikenteen (kuorma-autot, rekat) osuus indikoi tavaraliikenteen ja teollisen aktiivisuuden tasoa.
AI 522 LAM-aseman keskimääräinen tuntiliikenne 923 ajoneuvoa on reaaliaikainen poikkileikkaus, joka vastaa tyypillistä helmikuun arkipäivää. Liikennemäärät eivät tässä datassa viittaa poikkeukselliseen taloudelliseen aktiivisuuteen.
PTH = perusterveydenhuolto (terveyskeskuslääkäri). ESH = erikoissairaanhoito (sairaala). Hoitotakuu edellyttää PTH-lääkärille pääsyä 14 vuorokaudessa ja ESH-hoitoon 6 kuukaudessa. Psykiatrian mittari koskee alle 23-vuotiaita.
AI Perusterveydenhuollon tilanne on kaksijakoinen: 55,2 % pääsee vastaanotolle 7 päivässä, mutta 3 kuukauden hoitotakuurajan ylittävien osuus (0,8 %) vaikuttaa matalalta — tosin kyse voi olla tilastoinnin kattavuudesta. Väestön ikääntyminen (23,6 % yli 65v) ja HUS:n 838 M€ ostolaskut kertovat kasvavasta kustannuspaineesta.
PTH lääkäri >7pv
55,2 %
Ei päässyt lääkäriin viikossa.
PTH lääkäri >3kk
0,8 %
Odottanut yli 3 kuukautta.
TURVALLISUUSRikokset 2025/Q4
Luvut kuvaavat poliisin tietoon tulleita ilmoitettuja rikoksia, eivät tuomioita. Vuosimuutos voi heijastaa todellisen rikollisuuden muutosta tai ilmoitusherkkyyden ja tilastointiperusteiden muutoksia. Osuusprosentit lasketaan suhteessa kaikkiin 2-numeroisiin rikoskategorioihin.
AI Rikosilmoitukset kasvaneet +7,2 % (yli miljoona ilmoitusta Q4/2025), ja omaisuusrikosten hallitseva 52,6 % osuus viittaa taloudellisen ahdingon ajamaan rikollisuuteen. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten 8,7 % osuus on huolestuttavan korkea absoluuttisina lukuina (n. 89 000 ilmoitusta).
Ilmoitetut rikokset: 1 018 942+7.2%(Q4/2025 vs Q4/2024)
Rikostyypit
Rikostyyppi
Ilmoitukset
Osuus
11 Omaisuusrikokset
149 915
52,6 %
16 Muut rikoslakirikokset
46 196
16,2 %
15 Liikennerikokset
41 805
14,7 %
12 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset
24 711
8,7 %
14 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
Valtion ostolaskudata (Tutkihankintoja.fi) kattaa valtion virastojen ja laitosten hankinnat. Top-toimittajat ja -kategoriat näyttävät suurimmat yksittäiset rahankäyttökohteet. Yläorganisaatiot kuvaavat ministeriöiden ja virastojen hankintavolyymia.
AI Julkiset hankinnat 11,3 mrd € keskittyvät voimakkaasti: kolme suurinta toimittajaa (Helsinki, HUS, Senaatti) vastaavat 19,3 % kokonaishankinnoista. Asiakaspalveluostot (2,3 mrd €) ja kiinteistöylläpito (1,7 mrd €) dominoivat — ICT-hankinnat (1,6 mrd €) ovat kolmantena, mikä kertoo digitalisaation merkittävästä mutta ei hallitsevasta roolista.
Kokonaissumma (2025): 11,3 mrd. EUR
Top 10 toimittajat
1.
Helsingin kaupunki
951,5 milj. EUR
2.
HUS-yhtymä
838,3 milj. EUR
3.
Senaatti-kiinteistöt
385,4 milj. EUR
4.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori