Luku, joka ehti ensin
Huhtikuun 14. päivänä 2026 Suomeen oli virrannut investointeja. Business Finland kertoi tiedotteessaan, että ulkomaisten investointien määrä kääntyi selvään kasvuun kolmen laskuvuoden jälkeen ja että Suomeen sijoittui 527 ulkomaisen yrityksen investointiprojektia, 160 enemmän kuin edellisvuonna. Samana aamuna kello 9.03 Yle julkaisi uutistoimiston jutun, jossa oli sama luku ja sama määritelmä. Toukokuussa kansanedustaja siteerasi lukua sanomalehdestä ja jutun otsikossa oli lainaus: valttimme ovat kovia.
Samassa tiedotteessa on lause, joka ei päätynyt yhteenkään uutiseen: "Valuuttamääräiset tilastot saadaan Suomen osalta Tilastokeskukselta syyskuussa 2026." Vuoden 2025 investoinneista ei siis ollut huhtikuussa olemassa virallista tilastoa. Oli seuranta, jonka oli tehnyt se virasto, jonka tehtävä on houkutella investointeja. Tilasto tulee viisi kuukautta myöhemmin, kun uutinen on jo kerrottu ja kansanedustaja on jo iloinnut.
Vuodesta 2024 on kaksi lukua ja ne ovat molemmat oikein. Tilastokeskus julkaisi syyskuussa 2025 ulkomaisten suorien sijoitusten tilaston: "Ulkomailta Suomeen kohdistuvien suorien sijoitusten kannan arvo kasvoi vuoden 2024 aikana 2,4 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 83,5 mrd. euroa." Business Finland oli kertonut samasta vuodesta jo huhtikuussa 2025, että Suomeen tuli 231 uutta ulkomaista yritystä ja että "viimeksi näin alhainen määrä Suomeen tulleita uusia ulkomaisia yrityksiä kirjattiin vuonna 2014". Sama vuosi oli siis sekä kasvun että pohjalukeman vuosi. Kumpikaan luku ei ole väärä. Ne punnitsevat eri asiaa.
Tilastokeskuksen tilasto on osa maksutasetta. Sen oma määritelmä sanoo, että tilasto "kuvaa pääomaa, jonka ulkomainen (suomalainen) sijoittaja on välittömästi sijoittanut Suomessa (ulkomailla) sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yksikköön". Se laskee euroja, jotka ovat todella siirtyneet. Business Finlandin seuranta laskee kappaleita ja tiedote määrittelee ne itse: "Investointiprojekteihin lasketaan kuuluvaksi uudet Suomeen sijoittuneet ulkomaiset yritykset ja Suomessa jo toimivien ulkomaisomisteisten yritysten tekemät jatkoinvestoinnit." Yksi projekti voi olla tehdas tai yksi työntekijä. Kappalemäärä ei kerro kumpi.
Mittari, joka mittaa mittaajaa
Business Finlandin luku ei ole tilasto vaan tulosmittari. Viraston tilinpäätöksessä on taulukko, jonka rivillä lukee "Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä, arvio)". Tavoite on vähintään 600 työpaikkaa vuodessa. Vuonna 2023 arvio oli 721, vuonna 2024 se oli 905 ja tilinpäätös kutsuu tulosta erinomaiseksi. Vuonna 2025 arvio oli 1 003 ja alaviitteessä lukee: "Mittarin asiakaspohja osittain muuttunut v. 2025 alusta lukien." Sarja, jonka viimeinen luku on paras, vaihtoi laskentaperustetta juuri sinä vuonna.
Samassa tilinpäätöksessä on toinen luku, jota huhtikuun tiedotteessa ei ole: "Ulkomaiset investoinnit Suomeen vuonna 2025 olivat 2,63 miljardia euroa, mikä vastaa noin 1000 työpaikan luomista." Tiedote kertoi kappaleet, tilinpäätös kertoo eurot ja työpaikat. Mikä nostetaan otsikkoon, vaihtelee saman viraston omissa papereissa vuodesta toiseen. Vuoden 2023 luvut löytyvät kahdesta eri julkaisusta: helmikuussa 247 uutta ulkomaista yritystä, huhtikuussa 33 asiakasyritystä, jotka tekivät investointipäätöksen yli 414 miljoonan euron edestä. Kumpaakaan ei selitetä toisen rinnalla.
Mittari mittaa siis sen viraston työtä, joka julkaisee mittarin. Se ei ole salaisuus vaan lukee tilinpäätöksessä. Se ei myöskään tee luvusta väärää. Se tekee siitä viraston oman luvun ja virasto on ainoa, joka tietää mitä siihen on laskettu.
Kello
Aikajärjestys on tässä koko asia. Business Finlandin seuranta valmistuu huhtikuussa. Tilastokeskuksen tilasto samasta vuodesta valmistuu syyskuussa ja viraston oma tiedote sanoo sen. Uutinen kirjoitetaan silloin, kun luku on olemassa ja huhtikuussa olemassa on vain yksi luku.
Syyskuussa 2025 tapahtui toisinpäin. Tilastokeskus julkaisi 18. syyskuuta vuoden 2024 tilaston. Kuusi päivää myöhemmin Business Finland julkaisi tiedotteen otsikolla "FDI-varanto nousi 83,5 miljardiin euroon". Tiedotteessa ei ole sanaa Tilastokeskus. Siinä on luku, sen selitys ja viraston oman asiantuntijan arvio sekä lause, joka kääntää katseen pois luvusta: "Ehkä vieläkin tärkeämpää kuin seurata investointien varannon kehitystä, on katsoa mitä tapahtuu ulkomaalaisomisteisten yritysten ja työpaikkojen määrässä." Se on juuri se, mitä viraston oma mittari laskee. Samana päivänä Verkkouutiset kertoi, että Suomi sai kaksi miljardia lisää ulkomaisia sijoituksia, eikä maininnut Tilastokeskusta kertaakaan. Jutun ainoa nimetty lähde on Business Finland. Tilastokeskuksen tilasto kulki siis lukijalle houkuttelijan nimissä.
Neljä juttua
Otos on neljä juttua syyskuun 2025 ja toukokuun 2026 väliltä, yksi Yleltä ja kolme Verkkouutisista. Yhdessäkään ei ole sanaa Tilastokeskus. Ylen huhtikuun juttu on uutistoimiston teksti, joka toistaa tiedotteen määritelmän sanasta sanaan ja nimeää lähteeksi Invest in Finlandin seurannan. Verkkouutisten syyskuun juttu kertoo Tilastokeskuksen luvun ilman Tilastokeskusta. Toukokuun juttu on kolmannessa polvessa: kansanedustaja lukee luvun sanomalehdestä, joka on lukenut sen tiedotteesta ja lisää rinnalle prosenttiluvun, jota tiedotteessa ei ole.
Otos on neljä juttua eikä koko uutisointi. Se, mitä neljästä voi sanoa, on tämä: jokaisessa luku tuli houkuttelijalta ja missään ei ollut sitä toista lukua, koska sitä ei vielä ollut.
Kuka tästä hyötyy
Hyötyjä luetaan siitä, kenen mittari luku on. Virasto hyötyy, koska sen tulosmittari on samalla maan uutinen ja mittarin ylittyminen on tilinpäätöksessä erinomainen saavutus. Poliitikko hyötyy, koska luku on valmis todiste ja se on saatavilla ennen kuin toinen luku on olemassa. Media hyötyy, koska tiedote on valmis juttu samana aamuna eikä maksa mitään.
Häviäjä on se, joka päättää luvun perusteella. Yrittäjä, joka lukee, että investoinnit virtaavat ja mitoittaa sen mukaan, kunta, joka perustelee sillä kaavan, äänestäjä, joka lukee, että valtit ovat kovia. Hän ei saa toista lukua, koska sitä ei ole vielä olemassa ja kun se tulee syyskuussa, uutinen on kuukausia vanha. Kokoero on tuttu. Toisella puolella on valtion virasto, jonka tehtävä on houkutella ja jolla on oma tulosmittari, toisella yksi ihminen, jolla on yksi uutinen.
Punnukset kukkarossa
Älä pidä kukkarossasi kahdenlaisia punnuksia, suurempia ja pienempiä.
Älä pidä talossasi kahdenlaista eefa-mittaa, suurempaa ja pienempää.
Olkoon sinulla täydet ja oikeat punnukset; olkoon sinulla täysi ja oikea eefa-mitta, että eläisit kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.5. Moos. 25:13-15
Käsky ei kiellä punnusta. Se kieltää kahta punnusta samassa kukkarossa, koska silloin punnitsija valitsee kumpaa käyttää eikä ostaja näe kumpi on käytössä. Business Finlandin kappaleet ja Tilastokeskuksen eurot eivät ole sama punnus eikä kumpikaan ole väärä. Vääräksi asia muuttuu vasta siinä kohdassa, jossa toinen punnus pannaan vaakaan ja sanotaan investoinnit ja lukija luulee, että se on se toinen.
Tästä on helppo kysyä, kuinka moni uutisissa kerrottu luku on tällainen. Siihen ei ole lukua ja tämä on yksi tapaus eikä otos. Kysymys, johon tapaus vastaa, on toinen. Jokainen luku on jonkun mittari. Valitsematta jäänyt luku ei ole kehystys vaan mitta, joka tulee myöhemmin. Kehystys on kello.
Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
Sananl. 16:11
Painot ovat Herran eivätkä punnitsijan. Se on vanha tapa sanoa, ettei mittaaja omista mittaa. Tilastovirasto on lähimpänä tätä, koska sen mitta on sama kaikille ja tulee samaan aikaan kaikille, vaikka se tulee myöhään. Houkuttelijan mitta tulee ensin ja se on houkuttelijan. Se, joka lukee, saa valita kumpaa uskoo, mutta vain, jos hänelle on kerrottu, että punnuksia on kaksi.
Lähteet
Business Finland. (2024, 19. helmikuuta). Ulkomaisten investointien määrä putosi vuoden 2019 tasolle. Tiedote. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2024/ulkomaisten-investointien-maara-putosi-vuoden-2019-tasolle
Business Finland. (2024, 5. huhtikuuta). Ulkomaiset asiakasyrityksemme investoivat Suomeen yli 414 M€. Uutinen. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2024/iif-tulokset-vuodelta-2023
Business Finland. (2025). Tilinpäätös 2024. https://www.businessfinland.fi/globalassets/finnish-customers/about-us/tulosohjaus/bf_tilinpaatos_2024_saavutettava.pdf
Business Finland. (2025, 2. huhtikuuta). Ulkomaiset investoinnit Suomeen laskivat: Euroopassa historiallisen jyrkkä pudotus. Tiedote. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/tiedotteet/2025/ulkomaiset-investoinnit-suomeen-laskivat--euroopassa-historiallisen-jyrkka-pudotus
Business Finland. (2025, 24. syyskuuta). FDI-varanto nousi 83,5 miljardiin euroon. Tiedote. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2025/fdi-varanto-nousi-835-miljardiin-euroon/
Business Finland. (2026). Tilinpäätös 2025. https://www.businessfinland.fi/globalassets/finnish-customers/about-us/tulosohjaus/business-finland-tilinpaatos-2025.pdf
Business Finland. (2026, 14. huhtikuuta). Ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa: kanta paljon alle OECD-maiden keskiarvon. Tiedote. https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2026/ulkomaiset-investoinnit-lisaantyivat-suomessa/
Pyhä Raamattu 1933/1938.
STT ja Yle. (2026, 14. huhtikuuta). Ulkomaiset investoinnit Suomeen kasvoivat viime vuonna. https://yle.fi/a/74-20220412
Tilastokeskus. (2025, 18. syyskuuta). Ruotsi piti pintansa Suomen ulkomaisten suorien sijoitusten tärkeimpänä lähde- ja kohdemaana 2024. https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1kgao0x92bd07w7v47dfc5t
Tilastokeskus. Ulkomaiset suorat sijoitukset, tilaston dokumentaatio. Haettu 5.9.2026 osoitteesta https://stat.fi/fi/tilasto/dokumentaatio/ssij
Verkkouutiset. (2025, 24. syyskuuta). Suomi sai kaksi miljardia lisää ulkomaisia sijoituksia: ero Ruotsiin yhä valtava. https://www.verkkouutiset.fi/a/suomi-sai-kaksi-miljardia-lisaa-ulkomaisia-sijoituksia-ero-ruotsiin-yha-valtava/
Verkkouutiset. (2025, 4. syyskuuta). Suomi nähdään maana, jossa suuria hankkeita kannattaa toteuttaa. https://www.verkkouutiset.fi/a/suomi-nahdaan-maana-jossa-suuria-hankkeita-kannattaa-toteuttaa/
Verkkouutiset. (2026, 22. toukokuuta). Hyvät talousuutiset herättävät innostusta: valttimme ovat kovia. https://www.verkkouutiset.fi/a/hyvat-talousuutiset-herattavat-innostusta-valttimme-ovat-kovia/