12 kysymystä ennen kuin raportti otetaan tiedoksi

Kokouskutsu on julkinen. Siinä lukee, että yhtymähallitus kokoontuu 7.9.2026 "käsittelemään" omistajien tilaamaa riippumatonta selvitystä pitkän aikavälin potilastietojärjestelmästä. Seuraavassa lauseessa toinen asia, kahden tytäryhtiön toimintojen muutos, on merkitty "päätösasiana". Tilaajan oma tiedote sanoo saman toisin sanoin: hallitukset käsittelevät arvioinnin tuloksia tiedoksi-asiana.

Selvitys koskee järjestelmää, jonka kymmenen vuoden kustannus on sen omien laskelmien mukaan 853 miljoonasta 1 153 miljoonaan euroon vaihtoehdosta riippuen. Se valmistui 3.8., julkistettiin 3.9. ja tulee hallituksiin neljä päivää myöhemmin. Päätöstä ei tehdä. Sen jälkeen kaikki kuitenkin toimivat niin kuin päätös olisi tehty, koska raportti suosittaa yhtä vaihtoehtoa ja kukaan ei ole päättänyt toisin.

Tämä artikkeli ei arvioi, oliko suositus oikea. Se kokoaa kysymykset, jotka päätöksentekijän pitäisi esittää ennen kuin hän ottaa tiedoksi minkä tahansa raportin, jonka lopputulos maksaa jonkun muun rahaa. Apotti on esimerkki, koska sen raportti on julkinen ja sen voi lukea itse.

Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,
Luukas 14:28

Kenen luvut? Raportin jokainen kustannustaulukko päättyy samaan alaviitteeseen: "Lähde: Apotti Oy". Perusvuosi on järjestelmäyhtiön oma toteuma 2025, vuosikasvu sen oma arvio 2,75 prosenttia ja tehostamiskerroin 15 prosenttia on oletus. Kalleimman korvausvaihtoehdon hinta, 202 miljoonaa, "heijastaa vastaavien kansainvälisten vertailukohtien ja alkuperäisen Apotti-järjestelmän käyttöönoton keskimääräistä kustannusta". Arvioitavan oma historia on siis mitta, jolla sen vaihtoehto hinnoitellaan. Arviointi, jonka luvut tulevat arvioitavalta, mittaa arvioitavan käsitystä itsestään. Kysymys tilaajalle on yksinkertainen: missä kohtaa arvioitava lakkasi olemasta lähde?

Kuka asetti painot? Vaihtoehdot pisteytettiin viidellä ulottuvuudella. Potilaiden ja asiakkaiden arvo painaa kymmenen prosenttia, omistajien ja käyttäjien arvo 30, kustannus 30, aikataulu kymmenen ja toteutusriski 20. Ihminen, jota varten järjestelmä on, painaa kymmenesosan. Ammattilainen, joka kirjaa siihen joka päivä, on samassa korissa omistajan kanssa. Painot ovat päätös, joka tehtiin ennen laskemista ja määrää laskun tuloksen. Ne pitää perustella erikseen. Raportti ei perustele.

Onko vaihtoehto hinnoiteltu kysymällä vai olettamalla? Korvaaminen maksaisi raportin mukaan 994 miljoonaa kymmenessä vuodessa. Hinta on laskettu kolmesta luvusta, joista yksikään ei ole tarjous: optimistinen 65 miljoonaa nojaa toimittajien ulkoisiin arvioihin, realistinen 150 miljoonaa "perustuu BearingPointin laskelmiin ja kokemukseen vastaavista käyttöönotoista Pohjoismaissa" ja pessimistinen on Apotin oma historia. Raportti sanoo itse, että sen esimerkkituotteet "eivät ole toimittajien lyhytlista" ja että laskelma "ei sisällä järjestelmän korvaamisen hankintaa". Sana kilpailutus ei esiinny raportissa kertaakaan. Korvaaminen siis hinnoiteltiin, mutta hintaa ei kysytty keneltäkään. Arvaus, jolle on annettu desimaalit, ei ole hinta.

Mikä osa säästöstä tapahtuisi kaikissa vaihtoehdoissa? Johdon yhteenveto sanoo, että tehostaminen "voisi vapauttaa jopa 30 M€ säästöjä vuosittain". Kauempana samassa raportissa lukee, että kustannukset laskevat noin 43 miljoonaa vuoden 2028 jälkeen, kun alkuperäisen järjestelmän poistot päättyvät. Kyse on raportin omin sanoin kirjanpidollisesta seikasta eikä tehokkuushyödystä. Poistot päättyvät jokaisessa vaihtoehdossa, myös siinä, jossa ei tehdä mitään. Säästöluku pitää jakaa kahtia ennen kuin se sanotaan ääneen: paljonko on tehostamista ja paljonko on kalenteria.

Totuus

Mihin asiakirjaan vertailukohta perustuu? Koko raportissa on yksi vertailu toiseen organisaatioon: "Region Copenhagen otti Epicin käyttöön vuonna 2015. Vaikean käyttöönoton jälkeen siihen liittyi vakavia ongelmia. Vuonna 2023 he aloittivat muutoshankeen. Käyttäjätyytyväisyys, hoitotulokset ja tuottavuus ovat parantuneet merkittävästi." Neljä lausetta, ei yhtään lähdeviitettä eikä yhtään lukua. Tilaajan hallintojohtaja perusteli Ylelle jatkoa juuri sillä: selvitys "perustaa nämä päätelmänsä muun muassa Kööpenhaminan alueen kokemuksiin". Suositus, joka maksaa satoja miljoonia, nojaa vertailukohtaan, jota lukija ei voi tarkistaa. Se voi olla totta. Kuulopuhe on kuulopuhetta myös silloin, kun se on totta.

Onko käyttäjää mitattu vai referoitu? Lääkärit antoivat Apotille vuonna 2021 kouluarvosanan 5,2, heikoimman yhdestätoista järjestelmästä. Raportti nimeää tietolähteikseen "lääkäri-, ammattiyhdistys- sekä kansalliset lääkäri- ja hoitajakyselyt", mutta se ei tee omaa kyselyä. Haastatteluja on "35+" ja työpajoja kolme. Nykytilasta se sanoo, että monet käyttäjät kokevat käyttöliittymän sekavaksi ja monimutkaiseksi ja että koulutustaakka on merkittävä. Sen suosittama vaihtoehto tarkoittaa standardointia ja lisää koulutusta samalle ihmiselle. Käyttäjän ääni on raportissa lainaus eikä havainto.

Mitä sanaa raportissa ei ole? Kilpailutusta ei mainita. Toimittajariippuvuutta ei mainita. Järjestelmä, joka sai samassa lääkärivertailussa parhaan arvosanan 8,7 ja on julkisomisteinen ja suomalainen, ei esiinny nimeltä. Puuttuva sana kertoo rajauksen, jota ei ole kirjoitettu tehtävänantoon. Sitä ei tarvitse kutsua tarkoitukseksi. Se on lukemista.

Miksi konsultti vaihtui ja johtopäätös kääntyi samaan aikaan? Tilaaja teetti oman potilastietojärjestelmäselvityksensä 2024 toisella konsulttiyhtiöllä. Sama yhtiö teki Vantaan ja Keravan selvityksen samana talvena. Sen loppupäätelmä oli, että "Apotti-hankkeelle asetettujen alkuperäisten tavoitteiden ei voida todeta tulleen saavutetuiksi". Neljästä polusta yksi oli korvaaminen. Vuonna 2026 konsultti oli toinen ja suositus oli jatko. Peruste valinnalle oli hallintojohtajan mukaan ruotsalainen referenssi, jossa "päädyttiin vaihtamaan järjestelmää". Ruotsissa suositus oli siis vaihto ja Suomessa jatko. Syytä konsultin vaihtoon ei ole julkaistu. Kysymys on tilaajalle eikä syytös.

Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Sananlaskut 18:13

Oikeudenmukainen arviointi

Raportti on ensimmäinen puhuja. Se on oikeassa siihen asti, kunnes joku kysyy.

Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Sananlaskut 18:17

Kysymykset ovat se toinen puoli. Käräjät ovat kuuleminen, jossa molemmat saavat puhua. Selvän ottaminen on palvelus myös sille, joka puhui ensin.

Onko päätöshetki olemassa? Tiedoksi merkitty asia ei ole päätös. Sen jälkeen valmistelu jatkuu raportin suosituksen suuntaan, koska mitään muuta suuntaa ei ole päätetty. Vuoden päästä kukaan ei ole vastuussa siitä, että jatkettiin, koska kukaan ei päättänyt jatkaa. Päätös, jolla ei ole hetkeä, on päätös, jolla ei ole tekijää.

Kuka toteuttaa ja onko hän sama, joka suositteli? Raportti sanoo, että tehostamisohjelmaa varten "rakennetaan keskitetty ohjelmaorganisaatio, jolla on omistajien vahva valtuutus". Vastaavien ohjelmien investoinnit ovat raportin mukaan tyypillisesti viiden ja kymmenen miljoonan välillä ulkoisia ja kymmenen ja 20 miljoonan välillä sisäisiä resursseja. Toteuttajaa ei nimetä. Lähdettä siitä, että konsultti olisi ehdolla ohjelman tekijäksi, ei ole kumpaankaan suuntaan. Se pitää kysyä ennen tilausta, ei sen jälkeen.

Onko arviointi tilattu kalenterin ehdoilla? Alkuperäinen kymmenen vuoden sopimus järjestelmätoimittajan kanssa umpeutuu tänä vuonna. Järjestelmäyhtiön uusi toimitusjohtaja aloitti 19.3.2026 yhden vuoden määräaikaisella sopimuksella, jonka yhtiö perusteli juuri tällä selvityksellä: jatkosta päätetään, kun omistajien selvitys on valmis. Selvitys tilattiin keväällä, koska irtautuminen olisi mahdollista tässä vaiheessa. Alkuperäinen hankinta kesti kilpailutuksen esivaiheesta viimeiseen käyttöönottoon yli kymmenen vuotta. Sopimus, joka umpeutuu samana vuonna kuin selvitys valmistuu, on tehnyt valinnan ennen konsulttia. Se pitää sanoa ääneen, ettei sitä esitetä harkintana. Raportin suositus sanoo sen omalla tavallaan: "neuvottele Epic-sopimus uudelleen hankintalainsäädännön rajoissa".

Miten arvioinnin hankinta itse tehtiin? Selvitys maksoi Ylen mukaan noin 60 000 euroa. Palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo on 60 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Sen alle jäävää hankintaa ei ilmoiteta julkisesti. Hankintapäätöstä ei löydy Hilmasta, Helsingin päätösjärjestelmästä eikä tilaajan pöytäkirjoista. Kukaan ei sano, että summa valittiin siksi. Ilman asiakirjaa sitä ei voi sulkea pois. Asiakirjan saa julkisuuslain nojalla pyytämällä. Se on yksi sähköposti.

Onko tämä tapa vai poikkeus? Raportti vastaa itse kustannusarvionsa kohdalla: "Todellinen markkinahinta voidaan selvittää vain hankintaprosessin kautta." Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tilasi Deloittelta oman Apotti-selvityksen jo 2024. Sen lähdeluettelossa on haastattelujen lisäksi kaksi asiakirjaa, Apotti Oy:n oma hankevaiheen loppuraportti ja tilaajan oma tietohallintobudjetti. Vaihtoehtojen kustannukset perustuvat siinä toimittajien omiin hinta-arvioihin. Omien lukujen käyttö on siis tapa, ei poikkeus. Toinen tapa on käytössä samaan aikaan. Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden hankinnassa Istekki Oy julkaisi tietopyynnön maaliskuussa 2023 ja kävi markkinavuoropuhelun ennen tarjouspyyntöä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vie oman Esko-järjestelmänsä kaksivaiheiseen kilpailutukseen ja perustelee sen näin: "täysimääräinen osakemyynnin kilpailutus on ainoa laillinen tapa saada järjestelmä markkinoille". Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue teki Apotista irtautumisesta numeroidun aluehallituksen päätöksen, ei tiedoksimerkintää. Reitti, jota omistajat nyt kulkevat, on valinta eikä välttämättömyys.

Kuka hyötyy, kuka häviää

Hyötyjä on se, jonka sopimus jatkuu neuvottelulla ilman kilpailua. Hyötyjä on se, joka saa tehostamisohjelman, viidestä kymmeneen miljoonaa ulkoista rahaa toteuttajalle, jota ei ole nimetty. Hyötyjä on omistaja, jonka ei tarvitse tehdä päätöstä vaan ottaa raportti tiedoksi ja jatkaa. Kaikki kolme ovat valmiiksi isoja.

Häviäjä on se, joka kirjaa. Hän sai vuonna 2021 antaa arvosanan ja saa nyt lisää koulutusta. Häviäjä on potilas, jonka arvo painaa arviointikortissa kymmenen prosenttia. Häviäjä on veronmaksaja, jolle hinta määräytyy neuvottelussa eikä kilpailussa. Kokoero on miljardi euroa ja yksi ihminen näppäimistön ääressä.

Mitä tästä voi korjata

Hyvä arviointi kertoo lukijalle, mitä se ei mitannut ja miksi. Tämä raportti kertoo osan siitä alaviitteissä ja rajauksissa, mutta ei johdon yhteenvedossa, joka on se sivu, jonka päätöksentekijä lukee. Aukko ei ole konsultissa. Se on tilaajan tavassa ottaa raportti vastaan.

Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
Luukas 8:17

Valo, jossa asiakirjat luetaan, tulee kaikissa tapauksissa. Päätöksentekijä valitsee vain, sytyttääkö hän sen itse ennen kokousta.

Nämä 12 kysymystä eivät vaadi uutta selvitystä. Ne vaativat, että joku kokouksessa 7.9. pyytää asiaa siirrettäväksi tiedoksi-asiasta päätösasiaksi ja kysyy ennen sitä, kenen luvuilla laskettiin, kuka asetti painot, keneltä hintaa kysyttiin, mikä osa säästöstä on kalenteria, mihin asiakirjaan Kööpenhamina perustuu, kuka ohjelman tekee ja millä hankintamenettelyllä konsultti valittiin. Vastaukset ovat olemassa. Ne eivät ole vain samassa paperissa.

Tutkiminen on se, mitä päätöksentekijältä odotetaan. Se on eri asia kuin tiedoksi ottaminen. Raportti on tehty tutkittavaksi. Sen voi lukea. Lukemiseen menee vähemmän aikaa kuin kymmeneen vuoteen, jotka sen perusteella eletään. Valoon tuleminen on tässä yksinkertaista: asiakirjat samalle pöydälle ennen kuin päätös tehdään. Päätös kirjataan päätökseksi ennen kuin sen mukaan eletään.

Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.
Johannes 3:21