Sopimus, jonka perustetta ei ole kirjoitettu mihinkään

Maaliskuun 24. päivänä 2026 Rajavartiolaitos ja kotimainen teknologiayhtiö allekirjoittivat sopimuksen vastadroonijärjestelmästä. Investointi on noin viisi miljoonaa euroa. Euroopan unioni rahoittaa siitä 90 prosenttia osana 17 miljoonan euron pakettia itärajan ja Suomenlahden valvontaan. Yhtiön toimitusjohtaja sanoi tiedotteessa, että yhteistyön historia ulottuu yhtiön alkuvuosiin ja että viranomaisen rooli yhtiön kehityksessä on ollut merkittävä. Molemmat tiedotteet puhuvat sopimuksesta. Kumpikaan ei käytä sanaa kilpailutus, ei mainitse muita tarjoajia eikä kerro, millä lain kohdalla hankinta tehtiin.

Tapaus on esimerkki. Aihe on asiakirja, jota ei ole: peruste, jolla valtio ostaa. Sen rinnalla kulkee toinen, hiljaisempi aihe. Yhtiö, joka täyttää juuri ne ehdot, joita ostaja juuri silloin tarvitsee, on olemassa juuri silloin, kun ostaja tarvitsee sen. Turvallisuuden ja puolustuksen nimissä tämä toistuu niin usein, että kysymys ei ole enää yhdestä yhtiöstä.

Kaksi sanaa, jotka puuttuvat

Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista on vuodelta 2011. Se antaa hankintayksikölle luvan suorahankintaan kymmenellä perusteella, joista yksi on se, että teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Erillinen pykälä sallii lisätilauksen aiemmalta toimittajalta, kun vaihtaminen aiheuttaisi yhteensopimattomuutta. Sen lisäksi on portti, joka vie kokonaan lain ulkopuolelle: hankinta, jossa täyttyvät unionin perussopimuksen 346 artiklan edellytykset valtion keskeisistä turvallisuuseduista, ei kuulu lain toisen osan piiriin lainkaan. Sille ei tarvitse tehdä hankintailmoitusta. Jälki-ilmoituksestakin saa jättää pois tiedot, joiden julkaiseminen olisi vastoin turvallisuusetua. Asianajotoimiston asiantuntijakirjoitus vuodelta 2025 sanoo asian yhdellä lauseella: "PUTU-hankinnoissa ei koskaan käytetä avointa menettelyä."

Laki on rakennettu niin, että peruste on aina olemassa. Se on rakennettu myös niin, että hankinta voi olla olemassa jättämättä yhtään julkista jälkeä. Siitä seuraa, että ilmoituksen puuttuminen ei todista mitään kumpaankaan suuntaan. Sopimus, jota ei löydy, voi olla sopimus, jota ei ole, tai sopimus, jota ei tarvinnut kertoa. Rajavartiolaitoksen tiedotteessa perustetta ei ole. Yhtiön tiedotteessa sitä ei ole. Julkisesta hankintailmoituspalvelusta ei löytynyt ilmoitusta. Sitä, kuinka suuri osa puolustus- ja turvallisuushankinnoista tehdään ilman kilpailua, ei ole julkaissut puolustusministeriö, Puolustusvoimat, Valtiontalouden tarkastusvirasto eikä hankintailmoitusten ylläpitäjä. Osuutta ei tiedä kukaan, koska sitä ei lasketa.

Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
Sananlaskut 16:11

Vaaka on julkinen silloin, kun sen voi tarkistaa. Punnus, jota ei näytetä, voi olla oikea. Sitä ei silti voi kutsua oikeaksi, koska kukaan ei ole punninnut sitä.

Yhtiö, joka syntyy tarpeeseen

Droonintorjuntayhtiö rekisteröitiin huhtikuussa 2016. Perustajan viimeinen työnantaja ennen yrittäjyyttä oli Yle-haastattelun mukaan Puolustusvoimat, joka oli myöhemmin myös hänen ensimmäisiä asiakkaitaan. Hän kertoi samassa haastattelussa, että yhtiön alkutaipaleella tehtiin Puolustusvoimien ja Naton kanssa hanke, jossa demonstroitiin kuluttajaelektroniikan sotilaallista käyttöä. Yhtiön omat verkkosivut nimesivät Naton kumppaniksi viimeistään helmikuussa 2017. Kotimaiset viranomaiset se nimesi julkisesti vasta vuonna 2026, jolloin sopimukset olivat jo tehty. Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyö ulottuu toimitusjohtajan omien sanojen mukaan alkuvuosiin.

Reitti on tuttu jokaiselle, joka on perustanut yrityksen: ensimmäinen asiakas on se, jonka ongelman perustaja tuntee sisältä. Puolustushankinnoissa sama reitti näyttää erilaiselta kuin muualla, koska ostaja on valtio ja koska laki sallii ostamisen ilman että ketään muuta kutsutaan. Kriteerit kirjoittaa ostaja. Sitä, kuka kriteerit kirjoitti ja mitä hän tiesi tarjoajista, ei julkaista. Tarjoaja, joka tuntee ostajan tarpeen sisältä, kirjoittaa tarjouksensa eri lähtökohdista kuin se, joka lukee tarpeen ilmoituksesta. Ilmoituksen puuttuessa hän on ainoa, joka ylipäätään tietää tarjota.

Sama kuvio toistuu eri aloilla ja eri kokoluokissa. Ensihoitotarvikkeiden maahantuoja toimitti Puolustusvoimille ensiapusarjoja vanhalla nimellään vuosina 2016, 2017 ja 2018. Vuonna 2015 sen perustajat rekisteröivät rinnalle uuden yhtiön kansainvälisemmällä nimellä. Toimitusjohtaja sanoi vuonna 2019 lehtihaastattelussa, että uusi yhtiö perustettiin osittain siksi, että kansainvälinen toiminta olisi sujuvampaa. Samassa haastattelussa hän sanoi, että Puolustusvoimat ja armeijat ovat yhtiön isoin asiakaskunta. Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Yhtiö rekisteröi puolustusalan aputoiminimen huhtikuussa 2024, sen kehitysjohtaja puhui saman vuoden syyskuussa kauppakamarin tilaisuudessa siitä, miten puolustusteollisuuden toimittajaksi päästään. Maaliskuussa 2026 rekisteröitiin erillinen puolustusyhtiö samalla hallituksella. Yksi hallituksen jäsen on ollut mukana perustamassa kuutta uutta osakeyhtiötä heinäkuun 2025 ja heinäkuun 2026 välillä.

Pörssiin listattu puolustusteknologiakonserni sai lokakuussa 2024 hallitukseensa puolustusministeriön entisen kansliapäällikön, joka nousi pian puheenjohtajaksi. Heinäkuussa 2025 konserni kertoi tytäryhtiöidensä toimittaneen puolustus- ja turvallisuusviranomaisille tilauksia noin 300 miljoonan euron arvosta. Tiedote ei mainitse yhtään menettelyä. Kesäkuussa 2026 yhtiökokous ei valinnut puheenjohtajaa uudelleen eikä myöntänyt vastuuvapautta hallitukselle ja toimitusjohtajille tilikaudelta 2025. Satelliittiyhtiön 158 miljoonan euron hankinta perustui Reserviläisen mukaan aiesopimukseen, jonka puolustusministeriö ja yhtiö olivat allekirjoittaneet puoli vuotta aiemmin.

Mekanismi ei tunne toimialaa. Kilpailuviranomainen hyväksyi syksyllä 2026 hammaslääkäriketjun kaupan ehdolla, että kolmen paikkakunnan yksiköt myydään uudelle toimijalle. Uusi toimija oli perustettu 18.6.2026 ja merkitty rekisteriin neljä päivää myöhemmin. Se allekirjoitti kauppakirjan samassa kuussa. Sillä ei ollut aiempaa toimintaa eikä tilinpäätöstä. Se oli olemassa, koska sitä tarvittiin, täsmälleen silloin, kun sitä tarvittiin.

Rakenne selittää ajoituksen. Se, joka tietää aukon paikan ennen kuin aukko julkaistaan, ehtii sen kohdalle ensimmäisenä. Rakenne palkitsee hänet siitä laillisesti.

Seitsemän tiedotetta

Yhden tapauksen voi selittää monella tavalla. Siksi kannattaa katsoa, miten Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos kertovat muista drooni- ja lennokkihankinnoistaan. Vuosilta 2019–2026 löytyi seitsemän tiedotetta. Hankintamenettely mainitaan yhdessä. Vuoden 2019 kauppa 150 droonista, 270 000 euroa, "selviää hankintailmoituksesta", kirjoitti Reserviläinen. Muissa kuudessa menettely jää kertomatta.

Sen sijaan niissä kerrotaan reitti. Lennokit hankitaan Naton hankintaviraston ja kotimaisen yhtiön välisen puitesopimuksen kautta. Toinen erä hankitaan lunastamalla optio aiempaan sopimukseen. Elokuussa 2026 Puolustusvoimat solmi 14 miljoonan euron sopimuksen miehittämättömistä ilma-aluksista kotimaisen valmistajan kanssa. Tiedote kertoo hinnan ja valmistusmaan. Kesäkuussa 2026 Rajavartiolaitos sai 44 miljoonaa euroa droonien torjuntaan. Kaksi päivää myöhemmin se esitteli droonintorjuntaan soveltuvan partioveneen ja partioauton toimittajat valmiina konsortiona: venevalmistaja, ruotsalainen puolustuskonserni ja kotimainen verkkoyhtiö. Sanaa kilpailutus ei ole, eikä sanaa suorahankinta ole.

Reitti on tärkeämpi kuin yksittäinen kauppa. Puitesopimus, optio ja lisätilaus ovat kaikki laillisia. Jokainen niistä tekee saman asian: ensimmäinen sopimus avaa oven. Jokainen seuraava sopimus kulkee samasta ovesta ilman että sitä avataan uudelleen kenellekään muulle. Kilpailija, joka olisi valmis tarjoamaan yhtä hyvän laitteen halvemmalla, ei saa koskaan tietää, milloin olisi pitänyt tarjota. Markkina sulkeutuu ilman että kukaan sulkee sitä. Ensimmäinen valinta ratkaisee vuosikymmenen. Sen peruste on se asiakirja, jota ei ole.

Perusteen julkaisematta jättäminen toistuu jokaisessa. Se on tapa, jolla viranomainen tiedottaa. Tiedote kertoo, mitä ostettiin, keneltä ja mihin hintaan. Se ei kerro, miksi juuri tältä. Lukija, joka haluaa tietää, joutuu pyytämään asiakirjaa julkisuuslain nojalla. Hänen on silloin tiedettävä, että sellainen asiakirja on olemassa.

Kaksi alaa, sama laki

Terveydenhuollossa sama mekanismi kohtaa vartijan. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä hankki marraskuussa 2016 potilastietojärjestelmän ilman kilpailutusta. Markkinaoikeus kumosi päätöksen ja asetti 200 000 euron uhkasakon. Korkein hallinto-oikeus totesi tammikuussa 2019 hankintatavan lainvastaiseksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue osti palveluja yhtiöltä, jota se piti omana sidosyksikkönään. Kilpailu- ja kuluttajavirasto vei asian markkinaoikeuteen, joka katsoi maaliskuussa 2024, että alue ei käyttänyt yhtiössä todellista määräysvaltaa, joten palvelut olisi pitänyt kilpailuttaa. Korkein hallinto-oikeus vahvisti ratkaisun lokakuussa 2025. Viraston oman vuosikatsauksen mukaan sote-hankinnat korostuivat sen valvonnassa vuonna 2024. Se antoi 13 huomautusta laittomista suorahankinnoista ja hankintojen pilkkomisesta.

Puolustuksen puolella sama virasto sanoo omalla verkkosivullaan: "Hankinnat, joihin sovelletaan puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevaa hankintalakia (putu-laki) eivät kuulu KKV:n valvontatoimivallan piiriin." Markkinaoikeudesta löytyi vuosilta 2023 ja 2024 kolme puolustushankintaa koskevaa ratkaisua. Kaikissa kolmessa hankintayksikkö voitti. Käsiaseiden suorahankinnassa, joka tehtiin ilman hankintailmoitusta 346 artiklan nojalla, markkinaoikeus totesi, että hankintayksiköllä on "poikkeuksellisen laaja harkintavalta" kansallisten turvallisuusetujen määrittämisessä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 4.2.2026. Valittaja, joka ei ollut saanut tarjota, maksoi oikeudenkäyntikulut.

Sama laki, sama tuomioistuin, sama vuosikymmen. Terveydenhuollossa suorahankinta kumotaan, puolustuksessa se vahvistetaan. Ero on siinä, että toisella alalla on oma-aloitteinen valvoja ja lain sanamuoto, joka vaatii perustelun. Toisella alalla on lain sanamuoto, joka antaa harkintavallan ja jättää valvonnan sen varaan, että joku ulkopuolinen sattuu tietämään mitä valittaa. Se, mikä sotealalla päätyy oikeuteen, pysyy puolustusalalla kulisseissa, koska laki on rakentanut kulissit.

Ovi ilman vartijaa

Puolustushankinnoilla ei ole oma-aloitteista valvojaa. Jäljelle jäävät kolme: markkinaoikeus käsittelee vain sen, mistä joku valittaa, Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa määräajoin ja oikeuskansleri vastaa kanteluihin. Tarkastusvirasto totesi 11.11.2025, että Puolustusvoimien kehittämisohjelmien tilausvaltuuksista jää käyttämättä keskimäärin 40 prosenttia ja että valtuuksia uusitaan ilman perusteltuja syitä. Virkarikostutkintaa puolustushankinnasta vuosilta 2016–2026 ei löytynyt yhtään.

Ihmisten liikkeitä varten on oma vaaka. Valtion virkamieslaki sallii karenssisopimuksen virkamiehelle, jolla on pääsy salassa pidettävään tietoon. Rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta. Vuodesta 2022 alkaen se on 12 kuukautta kahdelle ryhmälle: valtion ylimmälle johdolle ja Puolustusvoimien erittelyvirkoihin nimitetyille. Puolustus on siis pykälän kärkiryhmä. Sopimusten määrää ei tilastoi kukaan. Vuonna 2019 karenssisopimus oli tehty kymmenelle kenraalille. Vuonna 2023 puolustusministeriö kertoi käsitelleensä "noin kourallisen" kenraalikunnan tapauksia. Puolustusvoimien entinen ylin johtaja perusti karenssiaikana 2020 konsulttiyhtiön, joka neuvoi ulkomaista hävittäjävalmistajaa Suomen hävittäjähankkeessa, eikä ilmoittanut siitä määräajassa. Oikeuskansleri piti toimintaa moitittavana, sopimussakkoa ei peritty. Vuonna 2023 puolustusministeri vapautti kenraalimajurin karenssista, jotta hän saattoi siirtyä työnantajajärjestön neuvonantajaksi. Muut ovat Ylen mukaan odottaneet karenssinsa loppuun. Vaaka on siis olemassa. Sen punnukset saa nostaa pois ministerin päätöksellä, eikä kukaan laske, montako kertaa se on tehty.

Älkää katsoko henkilöön tuomitessanne, vaan kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin; älkää peljätkö ketään ihmistä, sillä tuomio on Jumalan. Mutta asia, joka on teistä liian vaikea, lykätkää minulle, kuullakseni sen.'
5. Mooseksen kirja 1:17

Pieni, jota ei kuulla, on tässä rakenteessa toimittaja, jota ei kutsuttu, koska kutsua ei julkaistu. Häntä ei voi nimetä, koska hänen olemassaolonsa on juuri se, mitä kukaan ei tarkistanut.

Linja, jota ei ole päätetty

Droonintorjuntayhtiö sai vuonna 2024 puolustusministeriöltä luvan viedä Israeliin droonien havainnointijärjestelmiä 82 500 eurolla. Ministeriö perusteli Ylelle, että järjestelmä on arvioitu "puhtaasti puolustukselliseksi". Samana vuonna Suomen puolustustarvikevienti Israeliin nousi 16,8 miljoonaan euroon, kun se oli edellisinä vuosina ollut 140 000 ja 981 000 euron välissä. Pääministerin kanslia kirjoitti Ylelle, ettei Suomella ole ollut maakohtaisia vientilinjoja tai periaatepäätöksiä, vaan jokainen tapaus käsitellään erikseen kokonaisharkinnalla. Puolustusministeriö on tällä vuosituhannella pyytänyt ulkoministeriöltä ulkopoliittista lausuntoa asehankintaan kerran, vuonna 2002. Silloin se päätti vastoin lausuntoa. Eduskunta hylkäsi keväällä 2026 äänin 142 vastaan 20 kansalaisaloitteen, joka olisi tuonut ihmisoikeusarvion osaksi asehankintoja.

Kysymys siitä, mihin Suomi asemoituu, saa tästä mittarin. Linjaa ei ole päätetty. Päättämättömyys on itsessään päätös. Se jättää jokaisen kaupan harkinnan kaupan tekijälle ja luvan myöntäjälle. Kumpikaan ei ole velvollinen kertomaan perustetta.

Kuka hyötyy, kuka häviää

Hyötyjä on yhtiö, jonka tuote myy sitä paremmin, mitä enemmän drooneja on otsikoissa. Sen liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 2026 122 prosenttia 26 miljoonaan euroon, liiketulos oli 51,9 prosenttia liikevaihdosta ja nettokassa 71,7 miljoonaa. Hyötyjä on pääomasijoittaja, joka tuli hallitukseen 2024, johti 45 miljoonan euron rahoituskierrosta tammikuussa 2026 ja jonka uusin rahasto on 400 miljoonaa, Suomen suurin. Yhtiö nimitti elokuussa 2026 ensimmäisen ammattimaisen hallituksensa, koska se toimitusjohtajan sanoin harkitsee listautumista. Hyötyjä on ostaja, jonka laskusta unioni maksaa 90 prosenttia, jolloin kotimainen budjetti ei tunne hintaa. Hyötyjä on jokainen, joka tuntee kriteerit ennen kuin ne kirjoitetaan, koska hän voi perustaa yhtiön niitä varten. Kaikki ovat valmiiksi isoja tai tulevat isoiksi ensimmäisellä sopimuksella.

Häviäjä on veronmaksaja, jolle hinta määräytyy sopimuksessa eikä kilpailussa, eikä hän saa tietää, kumpi se oli. Häviäjä on toimittaja, jota ei kutsuttu. Häviäjiä ovat hänen työntekijänsä, joiden työpaikka olisi syntynyt kilpailusta. Häviäjä on virkamies, joka noudatti karenssiaan ja katsoi, kun toinen vapautettiin siitä. Kokoero on 71,7 miljoonaa kassassa ja yksi ihminen, joka lähettää julkisuuslakipyynnön eikä tiedä, mitä asiakirjaa pyytää.

Mitä tästä voi korjata

Laadukkaan toimittajan kuuluu saada sopimuksia. Valtion kuuluu ostaa parasta. Kysymys on kaksiosainen. Annetaanko sama mahdollisuus muille, jotka täyttävät samat kriteerit, vai suljetaanko kenttä heiltä ennen kuin he tietävät sen olevan auki? Millä tasolla on hyväksyttävää, että tieto tulevasta tarpeesta kulkee virasta yhtiöön ennen kuin tarve julkaistaan, jolloin yhtiö on valmiina, kun tarve tulee? Kumpaankaan ei voi vastata, ennen kuin peruste kirjoitetaan ylös.

Hyvä hankinta kertoo perusteensa siinä tiedotteessa, jossa se kertoo hinnan. Pykälän numero on yksi rivi. Se ei paljasta turvallisuusetua, koska pykälä on julkinen laki. Se paljastaa vain sen, että joku on valinnut perusteen ja on valmis seisomaan sen takana. Toinen rivi on tilasto: kuinka moni puolustus- ja turvallisuushankinta tehtiin vuodessa suorahankintana, kuinka moni 346 artiklan nojalla ja kuinka moni kilpailuttamalla. Kolmas rivi on karenssien lukumäärä ja vapautusten lukumäärä, kerran vuodessa, yhdellä sivulla. Neljäs rivi on yhtiön ikä sopimuksen allekirjoituspäivänä.

Näistä yksikään ei vaadi lain muutosta. Ne vaativat, että se, joka päättää, kirjoittaa perusteensa ylös samaan aikaan kuin päätöksen. Vaaka on jo Herran. Punnukset ovat ihmisten kukkarossa. Kukkaro voi olla auki tai kiinni.

Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?
Miika 6:8