Mihin katosivat turvalliset aikuiset?

Poliisi varoittaa. Vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut ja rikollisverkostot maksavat.

Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta. Kuinka todennäköistä on, että Euroopassa tai Suomessa tapahtuu lähiaikoina terrori-isku? Siihen ei ole yhtä lukua. Todennäköisyys rakentuu siitä, mitä viranomaiset ovat nähneet, mitä ne ovat ehtineet estää ja keitä ne ovat pidättäneet ennen tekoa. Luvut ovat julkisia. Niiden väliin jää tila, josta uhka kertoo eniten.

Viisi porrasta

Suomessa terrorismin uhkataso on suojelupoliisin viisiportaisella asteikolla kolme, kohonnut. Sama taso on Ruotsissa. Belgiassa asteikko on nelitasoinen ja maa on sen kolmannella tasolla. Tanskassa uhka arvioidaan vakavaksi. Iso-Britannia nosti uhkatasonsa 1.5.2026 toiseksi korkeimmalle, jolloin isku arvioidaan erittäin todennäköiseksi.

Asteikko on viranomaisen arvio eikä laskettu todennäköisyys. Suojelupoliisin oma kuvaus on suorempi kuin porras, jolla se seisoo: "Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten yleinen väkivaltakiinnostus johtaa todennäköisesti vakaviin väkivallantekoihin."

Iskuja vähemmän, pidätyksiä enemmän

Euroopan poliisivirasto Europol kokoaa joka vuosi jäsenmaiden ilmoittamat terrori-iskut ja pidätykset. Vuonna 2023 iskuja oli 120. Vuonna 2024 niitä oli 58 ja vuonna 2025 enää 45. Luvuissa ovat mukana toteutuneet, epäonnistuneet ja estetyt iskut. Vuoden 2025 iskuista 22 toteutui, 20 estettiin ja kolme epäonnistui. Toteutuneissa iskuissa kuoli kuusi ihmistä.

Pidätysten käyrä kulkee toiseen suuntaan. Terrorismirikoksista pidätettiin 426 ihmistä vuonna 2023, 449 vuonna 2024 ja 486 vuonna 2025. Europol huomauttaa, etteivät luvut kata käynnissä olevia tutkintoja, joita on vielä enemmän. Sen mukaan kehitys voi kertoa poliisityön tehosta. Samalla se kertoo, ettei terrorismin uhkaa voi arvioida pelkästään iskujen, pidätysten tai uhrien määrästä.

Vuoden 2023 suuri iskumäärä selittyy pääosin etnonationalistisilla ja separatistisilla iskuilla, joita oli 70. Vuonna 2025 niitä ei ollut yhtään. Jihadistisia iskuja oli 14 vuonna 2023 ja 24 kumpanakin seuraavana vuonna. Vuonna 2025 jihadistinen terrorismi aiheutti viisi kuudesta kuolemasta ja iskuissa loukkaantui 81 ihmistä. Pidätetyistä 486 ihmisestä 347 pidätettiin jihadistisen terrorismin yhteydessä, 43 äärioikeistolaisen ja 13 äärivasemmistolaisen tai anarkistisen terrorismin yhteydessä.

Äärivasemmistolaisia ja anarkistisia iskuja oli 12, lähes kaikki Italiassa. Niissä ei loukkaantunut ketään, koska kohteina olivat rakennukset ja ajoneuvot. Äärioikeistolaisia iskuja oli viisi. Niistä yksi toteutui ja siinä kuoli yksi ihminen.

Puukko ei tarvitse rahoittajaa

Toteutuneista 22 iskusta 12 teki yksin toiminut ihminen. Yhdeksän heistä käytti teräasetta. Europolin mukaan yksin toimivan iskut vaativat yleensä vain vähän rahaa, erityisesti silloin, kun keino on yksinkertainen. Puukko ei tarvitse verkostoa, tilisiirtoa eikä rahoittajaa. Sen saa kaupasta ja se mahtuu taskuun.

Tekijät ovat nuoria. Vuonna 2025 pidätettyjen keski-ikä oli 27 vuotta. Pidätetyistä 130 oli 18-vuotiaita tai nuorempia. Jihadistisen terrorismin yhteydessä pidätetyistä 108 oli 18-vuotiaita tai nuorempia. Nuorin pidätetty oli 12-vuotias ja hänet yhdistettiin äärioikeistolaiseen terrorismiin.

Suojelupoliisi kirjoittaa samasta ilmiöstä vuoden 2026 katsauksessaan: "Erityisesti nuorten ja alaikäisten osuus iskuhankkeisiin osallistuneista on länsimaissa kasvussa." Sen mukaan nuorten osallistumisesta ääriliikkeiden toimintaan on useita vakavia esimerkkejä sekä radikaali-islamistisen että äärioikeistolaisen ideologian kannattajien keskuudesta. Radikaali-islamistiseen terrorismiin kytkeytyvistä yhä useammat ovat alaikäisiä tai nuoria aikuisia, "jotka ovat syntyneet Euroopassa kaukana konfliktialueilta".

Isku, joka ei tarvitse rahaa, tarvitsee jotain muuta. Se tarvitsee ihmisen, jonka sisällä jokin on jo valmiiksi auki. Ovi aukeaa ruudun ääressä omassa huoneessa, usein ennen kuin kukaan aikuinen ehtii huomata, että nuoren katse on muuttunut.

Varoitus, joka nimeää yhden suunnan

Sisä-Suomen poliisilaitos julkaisi 16.9.2026 varoituksen otsikolla "Älä ohita muutosta nuoren käytöksessä". Sen alaotsikon mukaan äärioikeistolainen ajattelu leviää nuorten keskuudessa. Varoitus kohdistui 15–25-vuotiaisiin ja heidän vanhempiinsa.

Hakukoneella poliisin julkaisuista ei löydy vuosilta 2020–2026 yhtään vastaavaa varoitusta islamistisesta radikalisoitumisesta nuorten keskuudessa. Äärivasemmistolaisista nuorista ei löydy yhtään. Kolme muuta nuoriin kohdistunutta varoitusta koski väkivaltaa ihannoivia verkkoyhteisöjä, joilla ei ole selkeää ideologiaa ja joiden uhreina on etenkin lapsia ja nuoria.

Katujengeistä poliisi tiedotti samana aikana seitsemän kertaa. Kolmessa tiedotteessa todetaan, että jengien jäsenet ovat enimmäkseen ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Taustaksi nimetään gangsta rap, rikollisen ja ylelliseltä näyttävän elämäntavan ihannointi sekä huumekauppa. Ideologiaa tai uskontoa ei nimetä yhdessäkään.

Suojelupoliisin katsaukset piirtävät laajemman kuvan. Vuosien 2024, 2025 ja 2026 katsauksissa nuorten radikalisoituminen nimetään toistuvasti sekä radikaali-islamistiseksi että äärioikeistolaiseksi ilmiöksi. Äärivasemmiston kohdalla nuoria ei mainita kertaakaan ja sen uhka arvioidaan matalaksi. Poliisin julkinen varoitus puhuu yhdestä suunnasta. Suojelupoliisin katsaus puhuu kahdesta.

Sabotaasi ja isku

Julkisessa keskustelussa uhka saa usein Venäjän kasvot: sabotaasi, kyberhyökkäys, verkosta värvätty sijaistoimija. Suojelupoliisin mukaan Venäjän valtiollisiin toimijoihin kytkeytyviä sabotaaseja nähtiin Euroopassa myös viime vuonna. Ne olivat pääasiassa tuhopolttoja, töhrimistä ja tarrojen liimaamista. Suomesta se kirjoittaa: "Suomi ei edelleenkään ole Venäjälle vaikuttamisen pääkohdemaita eikä Suomi ole toistaiseksi ollut Venäjän sabotaasien kohteena." Uhka vakavammista sabotaaseista on sen mukaan silti olemassa myös Suomessa.

Raja ei ole niin selvä kuin kaksi eri nimeä antaa ymmärtää. Valtiollista sabotaasia ohjaa Venäjällä erityisesti sotilastiedustelupalvelu GRU. Sen sijaistoimijat tekevät tekonsa rahaa vastaan. Yksin toimiva iskun tekijä ei tarvitse ohjaajaa eikä palkkaa. Tuhopolton tai ampumisen tekijä voi silti olla nuori, jolle joku toinen on maksanut. Tieto siitä, kuka teon teki, ei vielä kerro, kuka sen tilasi.

Kuka maksaa

Suojelupoliisi kuvaa mallin vuoden 2026 katsauksessaan suoraan. Venäjän tiedustelu rekrytoi sijaistoimijoita ilmoituksilla sosiaalisessa mediassa ja viestisovelluksissa, erityisesti Telegramissa. Ilmoituksissa tarjotaan rahaa pienistä tehtävistä. Palkkion saa vain todisteita vastaan, joten kaikki on kuvattava. Välikäsiketjun jokainen vaihe ottaa palkkiosta oman osansa. Suojelupoliisin sanoin sijaistoimijat ovat Venäjälle "kertakäyttöisiä".

Sama katsaus ulottaa kuvion katujengeihin. Vieraat valtiot voivat tilata rahaa vastaan rikoksia myös katujengien jäseniltä ja muilta rikollisilta. Tehtävä voi olla yksittäisen kohteen tiedustelu tai pahimmillaan salamurha.

Tuomioistuimissa malli on jo nähty. Lontoossa annettiin lokakuussa 2025 tuomiot Ukrainaan menossa olleen avustustavaran varaston tuhopoltosta. Teon järjestivät 20-vuotias ja 23-vuotias mies, jotka Wagner-ryhmä oli värvännyt Telegramissa. He olivat ensimmäiset, jotka tuomittiin Britannian uuden kansallisen turvallisuuden lain nojalla vieraaseen valtioon liittyvästä toiminnasta. Järjestäjä kertoi, että hänelle oli luvattu teon järjestämisestä 8 000 puntaa. Liettuassa Vilnan IKEA-tavaratalon tuhopolton vuonna 2024 tekivät kaksi alle 20-vuotiasta. Toinen heistä oli alaikäinen. Syyttäjän mukaan teon tilaajat kytkeytyivät välikäsien kautta Venäjän sotilastiedusteluun. Syytetty sai palkkioksi Varsovassa auton ja lupauksen 10 000 eurosta.

Venäjä ei ole ainoa tilaaja. Ruotsin suojelupoliisin mukaan Iranin hallinto on käyttänyt Euroopassa rikollisverkostoja kriittisten äänten vaientamiseen. Sama tapahtuu sen mukaan myös Ruotsissa. Tanskan turvallisuuspoliisi PET arvioi, että Iran tekee rikollisverkostojen, välikäsien ja yksittäisten ihmisten avulla väkivallantekoja muun muassa israelilaisia ja juutalaisia kohteita vastaan.

Europolin mukaan rikollisverkostot toimivat hybridiuhkien toimijoiden sijaistoimijoina. Valtio voi ulkoistaa rikoksen ja kiistää osuutensa. Samalla Europol kertoo, että alaikäisiä on jo mukana yli 70 prosentissa rikollismarkkinoista. Sosiaalisessa mediassa lapsille tarjotaan muutamasta tuhannesta eurosta aina 20 000 euroon henkirikoksesta. Nämä tarjoukset tulevat pääosin huumejengeiltä. Hinta on silti samaa suuruusluokkaa kuin valtiollisten tilaajien. Britannian turvallisuuspalvelun MI5:n johtaja sanoi lokakuussa 2025 sijaistoimijoille suoraan, että he ovat kertakäyttöisiä. Palkkapäivänä heidät voidaan jättää tyhjän päälle. Kiinni jäätyään he ovat yksin.

Uutinen kertoo, kuka sytytti tulen. Harvoin se kertoo, kuka maksoi. Maksaja ei ole syrjäytynyt nuori eikä hän itse nouse kadulle. Hän toimii virassa, jonka tehtävä on pysyä näkymättömissä.

Miksi lapsi tarttuu tarjoukseen

Ratkaiseva kysymys ei ole se, minkä uskonnon tai kulttuurin edustaja nuorta värvää. Ratkaiseva kysymys on, miksi lapsi tarttuu tarjoukseen.

Suojelupoliisin mukaan katujengeihin nuoria houkuttelee esimerkiksi rahan ansaitseminen, sosiaalinen status tai elämysten hakeminen. Oikeusministeriön toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi kytkee katujengirikollisuuden Suomessa alueelliseen eriytymiseen ja huono-osaisuuden kasautumiseen. Sen mukaan rikollisryhmät voivat käyttää lapsia välttääkseen itse rikoksen seuraukset. Lapsille luvataan palkkioita. Toimintaan voi liittyä myös painostusta tai suoranaista pakottamista.

Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå selvitti, miten lapsia värvätään rikollisverkostoihin. Sen mukaan lapsia värväävät ennen kaikkea toiset lapset. Tyypillisesti teini-iän loppupuolella oleva poika ottaa mukaan nuoremman, iältään 12 ja 15 vuoden välillä olevan lapsen. Lapsia käytetään, koska he ovat halvempia kuin muu työvoima ja voivat tehdä tehtävät, joissa kiinnijäämisen riski on suurin. Liittyminen alkaa houkuttelulla, jota Brå vertaa groomingiin. Moni lapsi ei tiedä, että tarjouksen hyväksyminen alistaa hänet vanhemman käskyvaltaan pitkäksi aikaa. Verkostot etsivät muun muassa lapsia, jotka liikkuvat ulkona ilman aikuisen valvontaa.

Ruotsin poliisi sanoo vanhemmille suoraan, miksi rikolliset käyttävät lapsia. Iän vuoksi lapsi saa lievemmän rangaistuksen tai ei rangaistusta lainkaan. Lapselle luvataan rahaa. Maksun tilalle voi kuitenkin tulla uhkailu ja hyväksikäyttö.

Mittasuhde kuuluu kuvaan. Helsingin yliopiston nuorisorikollisuuskyselyssä vain yksi prosentti nuorista piti omaa kaveriporukkaansa jenginä. Poliisin tunnistamiin katujengeihin on Suomessa yhdistetty noin 350 ihmistä. He ovat pääosin nuoria aikuisia.

Lapsen valinta ei kerro hänen uskonnostaan. Se kertoo tyhjästä tilasta, jonka joku muu täyttää. Siinä on rahan puute, halu kuulua johonkin ja aikuinen, joka ei ollut paikalla. Värvääjä tarjoaa kaiken tämän kerralla. Hän tarjoaa sen lapselle, joka ei vielä tiedä, kuka lopulta maksaa ja kuka jää yksin.

Vieraan kaupungin parhaaksi

Suomi on kiristänyt maahanmuuton ja kotoutumisen ehtoja. Hallitus antoi 16.4.2026 eduskunnalle esityksen karkottamispäätösten nopeammasta täytäntöönpanosta. Kesäkuusta 2026 alkaen päätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksiannosta, eikä valitus enää automaattisesti lykkää sitä. Maahantulokielto voidaan määrätä myös ennalta, jos henkilö vaarantaisi vakavasti turvallisuutta. EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen soveltaminen alkoi Suomessa 12.6.2026. Uuteen kotoutumistukeen on tarkoitus sisällyttää sekä kannustin että velvoite kotoutua.

Tutkimus näkee kiristyksessä kaksi suuntaa. Kansainvälinen terrorisminvastainen tutkimuskeskus ICCT kirjoittaa, että turvapaikan epääminen ja siitä seuraava karkotuksen uhka voivat laukaista radikalisoitumisen tai väkivaltaisen teon. Riski on suurin, jos ihmisellä on jo yhteyksiä ääriajatteluun tai väkivaltainen tausta. Samassa raportissa ICCT kuitenkin suosittaa tehostamaan jo radikalisoituneiden ja maasta poistettavaksi määrättyjen poistamista. Brysselin iskun jälkikäteisessä arviossa tekijän poistaminen maasta olisi ollut tehokkain este iskulle.

Helsingin yliopiston dosentti Leena Malkki kirjoittaa Opetushallituksen julkaisussa Resilienssiä rakentamassa: "Syrjäytyminen ei siis mitenkään luotettavasti ennakoi radikalisoitumista." Vain hyvin harva syrjäytyneistä lähtee mukaan väkivaltaiseen ekstremismiin. Suojelupoliisi kirjoittaa samaan suuntaan: "Segregaatio ei suoraan aiheuta katujengien syntymistä tai väkivaltaista radikalisoitumista, mutta huono-osaisuuden kasautuminen altistaa nuoria verkostojen värväykselle." Sekä väkivaltaiset ääriliikkeet että katujengit rekrytoivat nuoria. Juuri näiden toimien vaikutusta terrorismin uhkaan mittaavaa tutkimusta ei löydy.

Vanhassa liitossa annettiin sana ihmisille, jotka joutuivat asumaan vieraassa kaupungissa:

Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne.

— Jer. 29:7

Sanassa ei ole kaupunkia kaupungin sisällä. Vieraalle annettiin tehtävä etsiä sen paikan parasta, johon hänet oli tuotu. Hänen oma menestyksensä sidottiin siihen.

Koulun käytävät

Koulu on paikka, jossa koko yhteiskunta kohtaa joka aamu ilman valintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamien tietojen mukaan peruskoulujen henkilöstö ilmoitti oppilaan uhanneen väkivallalla tai olleen väkivaltainen muita oppilaita kohtaan 83 prosentissa kouluista. Henkilöstöä kohtaan näin oli tapahtunut 64 prosentissa kouluista. Ilkivaltaa ilmoitti 79 prosenttia kouluista. Oppilaalta oli poistettu vaarallinen esine tai aine 58 prosentissa kouluista. Oppilaiden välistä rasistista syrjintää havaittiin 39 prosentissa peruskouluista.

Uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä ristiriidoista kouluissa ei ole omaa tilastoa. Lähin virallinen kirjaus on valtioneuvoston toimenpideohjelmassa väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisystä vuosille 2024–2027. Sen tavoitteena on tunnistaa, altistuvatko lapset tai nuoret koulutuksessa väkivaltaisille ääri-ideologioille. Merkkejä voivat olla huolta herättävä käytös tai viitteet opetuksesta, joka on ristiriidassa opetussuunnitelman periaatteiden kanssa. Kohta koskee myös oppilaan oman uskonnollisen yhdyskunnan antamaa opetusta katsomusaineiden sijaan.

Poliisin moniammatillisessa Ankkuri-toiminnassa nuorten tapaamisia oli 5 515 vuonna 2021 ja 7 261 vuonna 2024. Poliisihallituksen mukaan poliisi tekee yhteistyötä koulujen kanssa, "mutta Opetushallitus on suhtautunut kielteisesti siihen, että koulut velvoitettaisiin mukaan Ankkuri-toimintaan."

Verkosto parlamentin saleissa

Euroopan parlamentissa järjestettiin 21.9.2026 islamofobian vastaisen eurooppalaisen toimintapäivän konferenssi. Sen järjesti eurooppalaisten musliminuoriso- ja opiskelijajärjestöjen foorumi FEMYSO ja tilaisuuden avasi belgialainen vasemmistoryhmän europarlamentaarikko.

Ranskan hallituksen vuonna 2025 julkaisema raportti muslimiveljeskunnasta ja poliittisesta islamista kuvaa FEMYSOn Euroopan muslimien neuvoston nuorisohaaraksi. Neuvostoa raportti kutsuu muslimiveljeskunnan kulmakiveksi. Pelkästään Ranskasta raportti löysi 280 yhdistystä, jotka se liitti liikkeen piiriin. FEMYSO kiistää väitteet kategorisesti ja kutsuu niitä vääriksi ja pahantahtoisiksi. Euroopan parlamentin konservatiivi- ja reformistiryhmän ECR:n raportin mukaan FEMYSO sai vuosina 2007–2019 EU-rahoitusta 288 856 euroa.

Muslimiveljeskunta ei ole EU:n terroristilistalla. Egypti listasi sen terroristijärjestöksi vuonna 2013 ja Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit vuonna 2014. Yhdysvallat nimesi 13.1.2026 veljeskunnan Egyptin ja Jordanian haarat terroristeiksi ja Libanonin haaran ulkomaiseksi terroristijärjestöksi. Itävalta kielsi veljeskunnan symbolien käytön symbolilaissaan. Ranskan kansalliskokous hyväksyi 22.1.2026 äänin 157–101 päätöslauselman, jossa komissiota pyydetään viemään veljeskunta EU:n terroristilistalle. Komissio on katsonut, että aloite kuuluu jäsenvaltioille. Euroopan parlamentin täysistunnossa 5.10.2026 alkavalla viikolla keskustellaan ja äänestetään islamistisen soluttautumisen torjumisesta ja muslimiveljeskunnan verkoston vaikutusvallasta.

Myös sanasta kiistellään. ECR-ryhmän raportti kutsuu islamofobiaa veljeskunnan omimmaksi käsitteeksi. Laajaan käyttöön käsite tuli 1990-luvulla brittiläisen Runnymede Trust -ajatushautomon määritelmän myötä. Se, kuka saa määritellä, mikä on kritiikkiä ja mikä vihaa, saa käsiinsä vallan, joka ei näy terroristilistoilla.

Kuka hyötyy rakenteesta

Rakenteen osapuolet eivät ole samaa kokoa.

Hyötyjiä on neljänlaisia. Ensimmäinen on verkosto, jolla on pääsy julkiseen rahaan ja parlamentin saleihin. Yksittäiselle järjestölle on dokumentoitu satojentuhansien eurojen EU-rahoitus ja sanan määrittelijä saa vallan nimetä, mikä on vihaa. Toinen on värvääjä, oli hän ääriliikkeen tai katujengin. Kasautunut huono-osaisuus on hänelle valmis maaperä. Isku on halpa, joten kustannukset ovat jo valmiiksi hänen puolellaan. Kolmas on tilaaja, joka maksaa toisen kädestä. Valtio ulkoistaa teon rikollisverkostolle ja voi kiistää osuutensa. Kiinni jää kertakäyttöinen tekijä, usein nuori. Neljäs on uhka, jota ei nimetä. Julkisen varoituksen puhuessa yhdestä suunnasta muut suunnat saavat toimia hiljaisuudessa.

Häviäjä on lapsi. Hän on 12-vuotias, joka pidätettiin. Hän on yksi niistä 108 nuoresta, jotka olivat pidätettäessä 18-vuotiaita tai nuorempia. Hän on oppilas jossakin niistä kouluista, joissa oppilas on uhannut toista väkivallalla tai ollut väkivaltainen. Häviäjä on myös tavallinen muslimiperhe, jonka lapsi on värvääjän kohde ja jota katsotaan saman nimen vuoksi. Häviäjä on nuori, jonka vanhemmat eivät saa varoitusta, koska hänen suuntaansa ei nimetty. Häviäjä on nuori, jolle luvattiin palkkio ja joka jäi kiinni yksin.

Kokoero on suuri. Toisella puolella ovat rahoitetut järjestöt, joilla on pääsy päätöksentekoon. Samalla puolella ovat valtiot ja niiden tiedustelupalvelut. Toisella puolella on lapsi, jolla ei ole mitään näistä. Hänellä on vain huone, ruutu ja ovi, joka on jo raollaan.

Raittius pelon keskellä

Todennäköisyyttä ei voi laskea yhdeksi luvuksi. Sen voi lukea suunnista: iskuja on vähemmän ja pidätyksiä enemmän, tekijät ovat nuorempia ja aseet halvempia. Uhkataso on kohonnut ja sen yläpuolella on vielä kaksi porrasta.

Pelko tekee näkemisestä kapeaa. Se katsoo sinne, minne sille osoitetaan. Se ohittaa sen, mikä tapahtuu omassa kodissa ja omalla koulun käytävällä. Raittius katsoo kaikkiin suuntiin ja jättää jokaisen lapsen näkyviin. Turvallinen aikuinen ei katoa varoituksen ja maksun väliin. Hän on paikalla ennen värvääjää.

Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.

— 2. Tim. 1:7