Jokainen laskee, mitä aseet maksavat, eikä kukaan laske, mitä laina maksaa

Elokuun 2026 puolivälissä Yhdysvaltain valtio myi 30 vuoden lainaa tuotolla 5,216 prosenttia. Se oli korkein huutokauppatuotto sitten vuoden 2001. Kaksi viikkoa myöhemmin Britannian 30 vuoden korko nousi 5,89 prosenttiin, korkeimmalle sitten maaliskuun 1998. Syyskuun kolmantena Japanin valtiovarainministeriö myi omaa 30 vuoden lainaansa tuotolla 4,079 prosenttia. Ministeriön oma korkokäyrätiedosto, jossa on päivähavainnot vuodesta 1999, ei tunne korkeampaa tasoa kuin elokuun 18. päivän 4,096. Kahdeksan koko sarjan korkeinta havaintoa ovat kaikki vuodelta 2026.

Kolme maata, sama kuukausi, sama liike. Kyse ei ole yhdestä huonosta huutokaupasta vaan siitä, että kolme maailman suurinta velallista maksaa pitkästä lainasta enemmän kuin yhdenkään niiden nykyisistä päättäjistä uran aikana.

Mitä otsikko mittaa ja mitä se ei mittaa

Yhdysvaltain ennätys on osittain mittatekninen ja se on syytä sanoa ennen kuin sillä pelotellaan. Valtio ei laskenut 30 vuoden lainaa liikkeeseen lainkaan vuosina 2001–2005, joten "korkein sitten 2001" syntyy osaksi siitä, ettei välissä ollut huutokauppoja. Jälkimarkkinalla korko oli toukokuussa 2001 5,89 prosenttia ja nykyinen taso, 5,28 prosenttia syyskuun 9. päivänä, on sitä matalampi. Otsikko mittaa siis hintaa, jolla valtio itse lainaa, ei pitkän koron kaikkien aikojen tasoa.

Britannian ja Japanin luvut eivät ole mittateknisiä. Britannian velanhallintavirasto myi vuonna 2056 erääntyvää lainaa tuotolla 5,8168 prosenttia, mikä on viraston koko historian korkein. Japanin sarja on katkeamaton ja sen huippu on nyt.

Toinen asia, jota otsikko ei mittaa, on asuntolaina. Suomalaisten asuntolainoista valtaosa on sidottu euriboriin, joka seuraa Euroopan keskuspankin ohjauskorkoa eikä 30 vuoden valtionlainaa. Kahdentoista kuukauden euribor oli syyskuun 11. päivänä 3,160 prosenttia ja uusien asuntolainojen keskikorko heinäkuussa 3,28. Kolmen maan ennätys ei siis tule suomalaisen kotiin oven kautta. Se tulee kahta muuta reittiä ja niistä kerrotaan tuonnempana.

Miksi korko tarttuu hitaasti ja sitten kerralla

Valtion vanha laina ei kallistu, kun korko nousee. Vain uusi laina hinnoitellaan uudelleen. Britannian budjettivalvoja laskee, että yhden prosenttiyksikön nousu nostaa velanhoitomenoa nousevin määrin ja vaikutus on 12 miljardia puntaa vasta ennustejakson lopussa, koska korotus koskee vain uutta liikkeeseenlaskua.

Se, kuinka nopeasti uutta lainaa tarvitaan, on siis koko asian ydin. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön oma esitys elokuulta 2026 kertoo, että koko velan painotettu aika seuraavaan koron tarkistukseen on 31,4 kuukautta. Runsaassa kahdessa vuodessa yli puolet velasta hinnoitellaan nykyisillä koroilla. Kuluvana tilikautena kuponkilainoja lasketaan liikkeeseen 4 395 miljardia dollaria, josta 2 794 on vanhan uusimista ja 1 601 uutta velkaa.

Korkomeno on jo nyt mitattavissa verotuloista. Kymmeneltä kuukaudelta liittovaltion tulot olivat 4 485 miljardia dollaria ja bruttokorkomeno 1 170 miljardia. Joka neljäs verodollari menee korkoihin. Vuotta aiemmin korkomeno oli 15,5 prosenttia pienempi.

Suomessa sama mekanismi on pienempi ja yhtä suora. Valtionvelan korkoihin on tämän vuoden talousarviossa 3 216 miljoonaa euroa ja budjettiriihen arvio ensi vuodelle on 4,4 miljardia. Nousu on 37 prosenttia yhdessä vuodessa. Budjetin oma herkkyysluku sanoo, että yksi prosenttiyksikkö korkotasossa lisää korkokustannuksia 718 miljoonalla eurolla. Asukasta kohti 4,4 miljardia on noin 786 euroa vuodessa, eikä se näy kenenkään laskussa. Se näkyy siinä, mitä muuta samalla rahalla ei tehdä.

Mihin sama raha menee

Sama vuosi, jona pitkä korko nousi kolmessa maassa ennätykseen, on vuosi, jona samat maat päättivät käyttää enemmän rahaa aseisiin kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Päätökset ovat julkisia ja niissä on yksi yhteinen piirre: jokainen niistä tehtiin muuttamalla sitä sääntöä, joka olisi estänyt sen.

Nato päätti Haagissa kesäkuussa 2025, että jäsenmaat käyttävät vuoteen 2035 mennessä viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen: 3,5 prosenttia varsinaiseen puolustukseen ja 1,5 prosenttia infrastruktuuriin, verkkoihin, siviilivalmiuteen ja puolustusteollisuuteen. Suunta ja jako tarkistetaan vuonna 2029.

Saksa muutti perustuslakiaan maaliskuussa 2025 äänin 512 vastaan 206. Muutoksen jälkeen puolustus- ja turvallisuusmenot, jotka ylittävät yhden prosentin bruttokansantuotteesta, ovat velkajarrun ulkopuolella ja rinnalle perustettiin 500 miljardin euron erillisrahasto infrastruktuuriin. Vuoden 2026 talousarviossa puolustusministeriön menot nousevat 20,3 miljardilla 82,7 miljardiin euroon. Nettolainanotto on 97,97 miljardia ja siitä 57,57 miljardia kulkee puolustuspoikkeuksen kautta. Velkasäännön kannalta merkitsevä lainanotto on 40,39 miljardia. Sama laina on siis kirjanpidossa kahta eri kokoa sen mukaan, kumpaa pykälää vasten sitä katsotaan.

Euroopan unioni perusti toukokuussa 2025 lainavälineen, josta jäsenmaat voivat lainata yhteensä 150 miljardia euroa aseiden yhteishankintoihin pitkinä lainoina, jotka lainaaja maksaa takaisin. Heinäkuussa neuvosto aktivoi 15 jäsenmaalle vakaus- ja kasvusopimuksen kansallisen poikkeuslausekkeen ja lokakuussa Saksalle kuudentenatoista. Lauseke kestää neljä vuotta ja sallii 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ylimääräistä menoa ilman alijäämämenettelyä, kunhan ylitys johtuu puolustusmenoista. Suomi on listalla.

Yhdysvaltain puolustusministeriön budjettipyyntö vuodelle 2026 oli 961 miljardia dollaria ja heinäkuussa 2025 säädetty budjettisovittelulaki antoi sille 156 miljardia pakollista rahoitusta vuoteen 2029 asti. Kongressin budjettitoimisto arvioi liittovaltion alijäämäksi 1,9 biljoonaa dollaria eli 5,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sama toimisto kirjoittaa samasta laista, että se kiihdyttää kasvua, mutta nostaa myös korkoja ja jälkimmäinen vaikutus voittaa.

Britannia nostaa puolustusmenot 2,5 prosenttiin huhtikuusta 2027 ja tavoittelee kolmea prosenttia seuraavalla vaalikaudella. Rahoitus otetaan kehitysavusta, joka leikataan 0,5 prosentista 0,3 prosenttiin kansantulosta. Japanin puolustusbudjetti vuodelle 2026 on 9,035 biljoonaa jeniä, 3,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja hallitus aikaisti kahden prosentin tavoitettaan. Valtiovarainministeriön oma katsaus sanoo, että vakaan rahoituslähteen muoto on yhä harkinnassa.

Suomi päätti keväällä 2025 nostaa puolustusmäärärahat vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja on sitoutunut Naton mukaisesti 3,5 prosenttiin vuoteen 2035. Vuoden 2026 budjettiehdotuksessa puolustusmateriaalin tilausvaltuudet kuusinkertaistuivat kolmeen miljardiin euroon. Budjettiriihen esitys 1.9.2026 kertoo vuoden 2027 luvut samalla sivulla: tulot 80,1 miljardia, menot 92,5 miljardia, tasapaino miinus 12,4 miljardia ja korkomenot 4,4 miljardia. Menojen kasvun syiksi esitys nimeää samassa lauseessa puolustus- ja turvallisuusmenojen lisäykset sekä korkomenojen kasvun. Ne kaksi ovat nyt saman lauseen sanoja.

Sanat, joita asiakirjat käyttävät

Yhdessäkään näistä asiakirjoista ei ole sanaa sota. Saksan laissa on Bereichsausnahme, alakohtainen poikkeus. Unionin päätöksessä on kansallinen poikkeuslauseke ja joustavuus. Yhdysvalloissa on budjettisovittelu. Natolla on kyvykkyystavoitteet ja siviilivalmius. Suomen tiedotteessa on turvallisuustilanne. Jokainen sana on kirjanpidon sana ja jokainen päätös kuvaa kirjanpidon kielellä sitä, että valtio ostaa aseita velaksi nopeammin kuin koskaan rauhan aikana.

Vastakkainen ääni on myös olemassa ja se kuuluu tähän. Saksan keskuspankin pääjohtaja sanoo, että velkasuhde nousee lähivuosina selvästi, mutta on yhä vertailukelpoisesti matala ja että keskuspankin oman uudistusehdotuksen mukaan puolustusmenot rahoitettaisiin asteittain jälleen ilman uutta velkaa. Euroopan keskuspankin malliarvio antaa yhden prosentin lisäykselle puolustusmenoihin kahden vuoden kasvukertoimen 0,93 ja nimeää sen, mikä kerrointa pienentää: yksityinen sektori odottaa korkeampia veroja ja korkoja. Kumpikaan lähde ei sano, että aseet olisivat ilmaisia. Molemmat sanovat, että lasku on siirretty ja siirto on tarkoitettu tilapäiseksi.

Luokittajat eivät ole huomanneet mitään

Yhdeksän luottoluokitusta kolmesta maasta ja yksikään ei ole liikkunut. Jokaisen näkymä on vakaa. Yhdysvaltain kaksi uusinta vahvistusta ovat kesä- ja elokuulta 2026, keskeltä sitä nousua, josta tässä puhutaan. Japani on ryhmän alin A-tasolla ja sen 30 vuoden korko on samaan aikaan sarjan korkein. Luokitus ja markkinahinta kertovat eri asiaa ja markkinahinta on se, jolla maksetaan.

Kaksi reittiä suomalaisen kotiin

Ensimmäinen reitti on eläke. Työeläkevarat ylittivät kesäkuun lopussa 300 miljardia euroa ja korkosijoitusten reaalituotto alkuvuodelta oli miinus 0,3 prosenttia, kun osakkeet tuottivat 7,0. Nouseva pitkä korko laskee vanhojen lainojen arvoa ja se näkyy juuri tässä luvussa.

Toinen reitti on vero ja se 786 euroa asukasta kohti. Kotitaloudet ovat vastanneet korkoon omalla tavallaan: asuntolainan enimmäistakaisinmaksuaika pidennettiin kesäkuussa 2026 30 vuodesta 40 vuoteen ja yli 16 prosenttia uusista omistusasuntolainoista on yli 30 vuoden lainoja, kun toukokuussa osuus oli kuusi. Kotitalous ei pienennä lainaa vaan pidentää aikaa. Valtio tekee täsmälleen samoin.

Kuningas, joka istuu laskemaan

Se, mitä tässä kuvataan, ei ole yhden maan virhe vaan yhteinen liike ja sen voi lukea kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on kirjanpidon: korot nousivat, koska velkaa on paljon ja sitä otetaan lisää ja lisää otetaan, koska turvallisuustilanne vaatii. Se on totta. Toinen tapa on kirjoittajan kehys ja se sanotaan kehyksenä: jokainen näistä valtioista valmistautuu sotaan eikä yksikään myönnä sitä, koska myöntäminen olisi kalliimpaa kuin valmistautuminen. Luvut eivät todista kehystä. Ne todistavat, että jokainen päätös on tehty niin, ettei sitä tarvitse sanoa.

Raamatussa on kuningas, joka tekee juuri sen, mitä nämä asiakirjat tekevät ja yhden asian lisäksi:

"Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella? Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa."

Luuk. 14:31–32

Kuningas istuu ja laskee. Sen tekevät kaikki: viisi prosenttia, 3,5 prosenttia, 1,5 prosenttia, kolme prosenttia vuoteen 2029. Kuningas laskee kuitenkin myös sen, mihin lasku ei riitä ja hänellä on sille toinen vaihtoehto kuin lainata. Asiakirjoissa sitä vaihtoehtoa ei ole. Niissä on poikkeuslauseke.

"Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi."

Sananl. 22:7

Valtio, joka lainaa aseensa, on velallinen ennen kuin se on sotilas. Joka viides Yhdysvaltain verodollari menee jo korkoihin ja Suomessa korkomeno kasvaa ensi vuonna 37 prosenttia. Kotitalous, joka vastaa korkoon pidentämällä lainaa 40 vuoteen, tekee saman kuin valtio, joka vastaa turvallisuuteen kirjoittamalla poikkeuksen omaan lakiinsa. Kumpikaan ei pienennä velkaa. Kumpikin siirtää sen sille, joka tulee perässä. Se on tämän aineiston kuivin fakta ja se on samalla koko tarina.