Suoja on kirjoitettu asemaan, ei tekoon

Laki ei näe tekoa. Se näkee tuolin, jolla tekijä istuu.

Huoneessa on kaksi tuolia. Toisella istuu kansanedustaja, toisella hänen avustajansa. He tekevät samaa työtä samoina päivinä samassa rakennuksessa ja jos toinen heistä kohtelee toista huonosti, laki katsoo huoneeseen ja näkee vain yhden tuolin.

Huone, jossa laki näkee yhden tuolin

Työturvallisuuslaki suojaa työsopimus- ja virkasuhteessa tehtävää työtä. Se on lain toinen pykälä ja se rajaa kaiken myöhemmän. Kansanedustajan avustaja on työsuhteessa eduskunnan kansliaan, joten laki kattaa hänet: hänen työnantajansa on velvollinen puuttumaan häirintään ja ryhtymään toimiin epäkohdan poistamiseksi. Kansanedustajan edustajantoimi ei ole työsuhde eikä virkasuhde. Ministerin asema ei ole kumpikaan, sillä perustuslain 63 pykälä sanoo, ettei valtioneuvoston jäsen saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa. Samassa huoneessa on siis neljä oikeudellista asemaa ja työturvallisuuslaki tuntee niistä kaksi.

Se, mitä laki ei tunne, ei ole sen alaista. Avustajaa suojataan, mutta suoja on kirjoitettu työnantajalle, ei sille ihmiselle, jonka kanssa avustaja työskentelee. Edustajaa laki ei velvoita mihinkään, koska se ei näe häntä. Teko voi olla kummankin tekemä ja kumpaankin kohdistuva, mutta velvoite lankeaa vain sinne, missä on tuoli, jonka laki tunnistaa.

Sama katse toistuu huoneesta toiseen, sillä se on Suomen lain tapa katsoa ihmistä. Sitä ei ole päätetty kertaakaan. Jokainen suoja on säädetty erikseen, eri vuonna, eri tarpeeseen ja ne asettuvat rinnakkain vasta, kun sama ihminen kävelee huoneesta toiseen ja huomaa muuttuneensa lain silmissä joksikin toiseksi.

Sali, jossa sama lapsi saa kaksi ohjaajaa

Urheiluseuran harjoituksissa on sama lapsi ja sama harjoitus. Ohjaaja voi olla työsuhteessa seuraan tai hän voi olla vapaaehtoinen, eikä lapsi huomaa eroa. Laki huomaa.

Työsuhteessa olevasta ohjaajasta säädetään laissa lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä ja sen kolmannen pykälän otsikko on työnantajan velvollisuus pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi. Teksti sanoo, että työnantajan tulee pyytää ote, kun henkilö otetaan tehtävään. Vapaaehtoisesta säädetään toisessa laissa ja sen viidennen pykälän otsikko on oikeus pyytää rikosrekisteriote. Teksti sanoo, että järjestäjällä on oikeus pyytää ote, jos tietyt ehdot täyttyvät. Ero on kirjoitettu jo otsikoihin. Toisessa lukee velvollisuus, toisessa oikeus ja lapsi on sama.

Työturvallisuuslaki ei koske salia lainkaan, koska sen toinen pykälä sulkee tavanomaisen harrastustoiminnan pois. Lain ainoa vapaaehtoistyötä koskeva säännös on 55 pykälä ja sen ehdot ovat tiukat: se koskee ihmistä, joka tekee työpaikalla samaa työtä kuin työpaikan työntekijät ja se velvoittaa huolehtimaan siitä, ettei tämän henkilön omalle turvallisuudelle aiheudu haittaa. Säännös suojaa vapaaehtoista. Se ei suojaa niitä, joiden kanssa hän toimii, eikä sen ehto täyty seurassa, jossa ei ole yhtään työntekijää.

Luokka, jossa tuki on kirjoitettu toiselle

Perusopetuslaissa on pykälä, jonka otsikko on oppilashuolto ja valvonta kurinpidon yhteydessä. Se on 36 h pykälä ja se velvoittaa opetuksen järjestäjän huolehtimaan siitä, että oppilaalle, joka on saanut kirjallisen varoituksen, erotettu määräajaksi tai määrätty poistumaan, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa toimenpiteen jälkeen.

Teon kohteeksi joutuneelle oppilaalle ei ole vastaavaa pykälää. Hänen tukensa nojaa yleiseen sääntelyyn, joka koskee kaikkia oppilaita. Kurinpidon kohde on siis nimetty laissa ja hänelle on kirjoitettu oma oikeus ja se on hyvä, sillä rangaistu lapsi tarvitsee tukea. Se, jota vastaan teko tehtiin, on laissa yleinen oppilas.

Opetushallituksen kiusaamisen vastaisen työn opas sanoo tämän saman viranomaisen omin sanoin. Sen kuudennella sivulla lukee, että vaikka lainsäädännössä ei ole konkreettisesti säädetty, mitä toimenpiteitä opetuksen järjestäjältä tai koulun henkilökunnalta edellytetään turvallisen oppimisympäristön luomiseksi tai oppilaan oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön takaamiseksi, katsotaan turvallisen opiskeluympäristön varmistaminen henkilöstön virkavelvollisuuksiin kuuluvaksi. Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön on perusopetuslain 29 pykälässä. Sitä, mitä sen takaaminen edellyttää, ei ole säädetty. Kiusaajaa koskevat menettelyt sen sijaan on kirjoitettu oppaaseen kolmena peräkkäisenä lukuna, kurinpito, opetusjärjestelyt ja koulun vaihtaminen ja jokaisessa on lisäksi rajaus, joka suojaa häntä.

Sama opas sanoo, että kiusaamistilanne selvitetään aina ja se määrittelee, mitä selvitetään: onko kyse kiusaamisesta, onko se toistuvaa ja tahallista, ovatko osapuolet tasaväkisiä. Kysymystä siitä, miksi lapsi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy, ei ole listassa. Opas sanoo myös, ettei kiusaamisen selvittämiseen osallistuminen perustu oppilaan vapaaehtoisuuteen, toisin kuin yksilökohtainen opiskeluhuolto. Tapahtuman selvittämiseen voi siis velvoittaa. Syiden käsittely on vapaaehtoista. Kukaan ei voi velvoittaa selvittämään, mistä käytös johtuu, jos lapsi tai hänen huoltajansa ei halua.

Käytävä, jolla siirto ei ole rangaistus

Opetushallituksen opas sanoo opetusjärjestelyistä kaksi asiaa peräkkäin. Ensin: opetusjärjestelyjen muutosta ei voida käyttää rangaistuskeinona, eikä oppilasta esimerkiksi voi rangaistukseksi eristää omasta ryhmästään tai määrätä opiskelemaan kotona. Sitten samassa kappaleessa: tilanteen ollessa akuutti voi olla perusteltua siirtää oppilas opiskelemaan toisessa opetusryhmässä tilanteen rauhoittamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Teksti ei sano, kumpi oppilas siirretään. Kielto koskee rangaistusta ja turvallisuuden varmistaminen ei ole rangaistus. Sama sääntö estää kiusaajan siirron ja jättää kiusatun siirron auki ja ratkaiseva on se nimi, jonka toimenpide saa, eikä se, kenelle se kohdistuu.

Koulun vaihtamisesta opas sanoo, ettei kiusaamiseen syyllistyneen oppilaan siirtämisestä toiseen kouluun ole oikeuskäytäntöä, eikä siirtoa siksi voi pitää suositeltavana toimintatapana. Oikeuskäytäntöä syntyy päätöksistä, joista valitetaan. Ilman siirtoa ei ole päätöstä, ilman päätöstä ei ole valitusta ja ilman valitusta ei synny sitä käytäntöä, jonka puuttumisen vuoksi ei siirretä.

Suomen laki on tässä osapuolineutraali. Perusopetuslain 6 pykälä puhuu opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä eikä mainitse kiusaajaa eikä kiusattua. Ruotsin koululaki nimeää kriteerin. Sen viidennen luvun 13 pykälän mukaan rehtori voi siirtää oppilaan tilapäisesti toiseen kouluyksikköön, jos lievemmät keinot eivät riitä turvaamaan muiden oppilaiden turvallisuutta ja työrauhaa. Kriteeri sanoo, kenen turvallisuutta suojellaan ja siitä seuraa, kumpi siirtyy. Suomessa vuonna 2022 vain 2,5 prosenttia neljäs- ja yhdeksäsluokkalaisista vaihtoi koulua muusta syystä kuin muuton takia. Heistä 14 prosenttia vaihtoi kiusaamisen takia. Kiusaajia oli 1,7 prosenttia. Luvut ovat oppilaiden omaa ilmoitusta, ei tilastoa siitä, kuka päätöksen teki.

Perheen omasta hakemuksesta tehty siirto ei tuota hallintopäätöstä. Ilman päätöstä ei ole valitusta ja ilman valitusta kukaan ei arvioi, täyttikö koulu velvollisuutensa ennen kuin lapsi lähti. Velvollisuus ei pääty siihen, että se täytetään. Se päättyy siihen, että sen kohde poistuu.

Lapsen jäädessä kotiin ennen kuin uusi koulu järjestyy laki tuntee tilanteeseen rikosvastuun ja se on kirjoitettu huoltajalle. Oppivelvollisuuslain 9 pykälä kohdistaa valvontavastuun huoltajaan. Laki ei kysy, miksi lapsi on poissa. Se kysyy, yrittikö huoltaja riittävästi saada hänet kouluun. Oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä on kirjattu 143 rikosilmoitusta 23 vuodessa. Yhdessä oikeustapauksessa 368 tunnin poissaolo johti syytteeseen huoltajaa vastaan ja vapauttavaan tuomioon, koska vanhempien katsottiin yrittäneen parhaansa. Kysymystä siitä, yrittikö koulu riittävästi, ei tuossa oikeudenkäynnissä käsitelty, koska se ei ollut kenenkään syytteessä.

Poissaoloja seurataan kansallisen raamin mukaan, joka on kirjoitettu prosentteina: opetus- ja kulttuuriministeriön käsikirja sanoo, että 5–10 prosentin ja 20 prosentin puuttumisen rajat pohjautuvat kansainväliseen tutkimukseen. Kunnat kääntävät raamin tunneiksi kukin omalla tavallaan. Opetushallitus toteaa, että jossakin kunnassa ensimmäinen puuttumisen raja täyttyy 30 tunnin kohdalla, kun jossakin toisessa toimenpiteet käynnistyvät pääsääntöisesti 50 poissaolotunnin jälkeen. Sama poissaolo laukaisee toimet eri kohdassa sen mukaan, missä kunnassa lapsi asuu. Kynnys on numero, laukaisu on automaattinen ja missään kohdassa portaita ei ole kysymystä siitä, miksi.

Varuskunta, jossa teolla on oma reitti

Puolustusvoimissa on erillinen kurinpitojärjestelmä, joka on siviilioikeudesta irrallinen. Siellä teolla on oma reittinsä seuraukseen ja reitti on kirjoitettu tekoa varten. Siellä, missä omaa järjestelmää ei ole, teko kulkee samaa reittiä kuin mikä tahansa työsuojeluhavainto ja se reitti on kapea.

Työsuojeluviranomaiselle tuli vuonna 2024 ennätykselliset 2 700 yhteydenottoa, joista 1 900 koski häirintää. Kirjallisia valvontapyyntöjä tehtiin 259 ja tarkastuksia 79. Esitutkintailmoituksia tehtiin neljä. Edellisenä vuonna valvontapyyntöjä oli 234 ja esitutkintailmoituksia neljä. Yhteydenotot kasvoivat 23 prosenttia. Esitutkintailmoitusten määrä ei liikkunut. Opettajien ammattijärjestön työolobarometri sanoo perusopetuksesta, että joka viides vastaaja kertoi olleensa oppilaan väkivallan kohteena vuonna 2026, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli 17 prosenttia.

Työturvallisuuslain 28 pykälä velvoittaa työnantajan ryhtymään toimiin epäkohdan poistamiseksi. Perusopetuslain 29 pykälä velvoittaa ilmoittamaan huoltajalle ja laatimaan suunnitelman. Toinen nimeää lopputuloksen, toinen menettelyn. Kumpikaan ei rajoita poliisin toimivaltaa, sillä Suomen laissa ei ole säännöstä, joka estäisi poliisia tai syyttäjää toimimasta koulussa. Ero on siinä, mitä velvoite vaatii ja kenen tuolille teko kirjataan.

Talo, jolla on kaksi kelloa

Sama eduskunta, joka on kirjoittanut jokaisen näistä pykälistä, käy myös kahdella nopeudella. Perustuslain 10 pykälän muutos tiedustelulakeja varten annettiin hallituksen esityksenä 25. tammikuuta 2018. Perustuslakivaliokunnan mietintö valmistui 21. syyskuuta. Täysistunto julisti lakiehdotuksen kiireelliseksi 3. lokakuuta äänin 178 vastaan 13, laki vahvistettiin 5. lokakuuta ja tuli voimaan 15. lokakuuta 2018. Perustuslain muutos vietiin esityksestä voimaantuloon alle yhdeksässä kuukaudessa ilman, että se olisi jäänyt lepäämään vaalien yli.

Saman vuoden joulukuussa lakivaliokunta antoi mietinnössään lausuman huoltoriidan olosuhdeselvityksestä. Se on yhä seurannassa hallituksen vuosikertomuksessa vuodelta 2024. Ehdotus lapsen omasta edunvalvojasta huoltoriidoissa on tehty neljä kertaa 15 vuoden aikana, eikä yhtäkään siihen liittyvää lausumaa ole poistettu seurannasta. Huoltoriitojen keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2006 kahdeksan kuukautta ja vuonna 2026 8,4 kuukautta.

Nämä ovat päivämääriä samasta talosta. Se, mikä toisessa asiassa julistettiin kiireelliseksi viidellä kuudesosalla äänistä, on toisessa odottanut kuusi vuotta lausumana, jota ei ole poistettu eikä täytetty. Kummankin asian tärkeydestä lukija päättää itse. Kellot ovat olemassa ja ne näyttävät eri aikaa.

Se, mikä laissa on kirjoitettu oikein

Raamattu tuntee tämän katseen ja kieltää sen. Laki annettiin tuomareille sanoin, jotka koskevat asemaa suoraan:

Älkää tehkö vääryyttä tuomitessanne; älä ole puolueellinen köyhän hyväksi äläkä pidä ylhäisen puolta, vaan tuomitse lähimmäisesi oikein.

— 3. Moos. 19:15

Käsky on kaksisuuntainen. Se kieltää katsomasta ylhäisen puolta ja se kieltää yhtä lailla puolueellisuuden köyhän hyväksi. Oikeus on sitä, ettei asema ratkaise ennen kuin teko on katsottu. Jaakob sanoo saman uuden liiton kielellä ja hän nimeää lain todistajaksi:

mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.

— Jaak. 2:9

Laki näyttää. Se on outo lause suomalaisen lain äärellä, sillä tässä maassa lakia ei ole kirjoitettu katsomaan tekoa ennen henkilöä vaan henkilöä ennen tekoa. Jokainen pykälä erikseen on ymmärrettävä ja moni niistä on hyvä. Työsuhteen suoja on hyvä. Rangaistun lapsen oikeus tukeen on hyvä. Kielto käyttää opetusjärjestelyjä rangaistuksena on hyvä. Ne asettuvat rinnakkain vasta, kun sama teko tehdään samassa huoneessa ja silloin ne muodostavat katseen, jota yksikään niistä ei yksin tarkoittanut.

Profeetta Jesaja kirjoitti säätäjille, ei tekijöille:

Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, vääntääksensä vaivaisten asian ja riistääksensä minun kansani kurjilta oikeuden, että lesket joutuisivat heidän saaliiksensa ja orvot heidän ryöstettäviksensä!

— Jes. 10:1–2

Sana koskee säätämistä ja kirjoittamista, ei yksittäistä väärää tuomiota. Suomessa kukaan ei ole säätänyt väärää säädöstä. Jokainen niistä on säädetty oikeaan tarpeeseen ja vasta niiden yhteisvaikutus tekee vaivaisen asiasta väännetyn. Vastuu ei silti katoa siihen, ettei kukaan tarkoittanut. Jesajan voi-huuto ei kysy tarkoitusta. Se kysyy, mitä säädökset tekevät kurjille ja siihen vastaa lopputulos.

Huone, jossa katse kääntyi kerran

Yhdessä kohdassa tuomioistuin katsoi tekoa ennen asemaa. Helsingin hovioikeus tuomitsi yläkoulun rehtorin virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Rehtori tiesi opettajan käyneen seksuaalissävytteistä keskustelua alle 16-vuotiaan oppilaan kanssa eikä tehnyt rikosilmoitusta. Hovioikeuden sanamuoto on, että rehtori oli tahallisesti laiminlyönyt rikosilmoituksen tekemisen, vaikka hän oli tietoinen ilmoitusvelvollisuudestaan, eikä tekoa pidetty vähäisenä, koska ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on suojella lapsia.

Tuomio ei sano, miksi rehtori vaikeni. Se sanoo, että hän tiesi ja jätti tekemättä. Se riittää, sillä laki, joka tässä kohdassa katsoi tekoa, oli kirjoitettu tekoa varten: ilmoitusvelvollisuus lankeaa sille, joka tietää, riippumatta hänen tuolistaan. Lastensuojelulain 25 pykälä luettelee ilmoitusvelvolliset tahot ja neljäntenä siinä on poliisitoimi. Velvollisuus laukeaa lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Tässä yhdessä pykälässä lapsi on lapsi riippumatta siitä, onko hän teon kohde vai tekijä ja velvollisuus on jokaisella, joka tietää.

Kukaan ei ole tarkoittanut sitä, mitä huoneesta toiseen tapahtuu. Se on totta ja juuri siksi se on kuvaus rakenteesta. Puuttumattomuus on teko siinä missä toimikin ja se on kirjoitettu lakiin kolmena mitattavana kohtana: velvoitteena ilman sisältöä, selvityksenä ilman syytä ja siirtona ilman päätöstä. Lopputulos näyttää toteen sen, minkä aikuiset ovat vahvistaneet omalla toiminnallaan ja puuttumattomuudellaan ja lopputulos on toistunut niin monta kertaa, ettei sitä voi enää lukea kenenkään yksittäisen ihmisen pahuutena. Se on säädösten yhteinen katse ja katseen voi kääntää. Hovioikeus käänsi sen kerran. Laki, joka käänsi sen, oli kirjoitettu tekoon.

Lähteet

• Työturvallisuuslaki 738/2002, 2 §, 28 § ja 55 §.
• Suomen perustuslaki 731/1999, 10 § ja 63 §.
• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002, 3 §.
• Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä 148/2014, 5 §.
• Perusopetuslaki 628/1998, 6 §, 29 § ja 36 h §.
• Oppivelvollisuuslaki 1214/2020, 9 §.
• Lastensuojelulaki 417/2007, 25 § ja 26 §.
• Skollag (2010:800), 5 kap. 13 §. Voimassa oleva sanamuoto.
• Opetushallitus. (2020). Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaat ja käsikirjat 2020:3a. Luvut 6.2, 6.9 ja 6.10 sekä s. 6.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2023). Yhteisellä koulutiellä. Käsikirja poissaolojen ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:27.
• Opetushallitus. Säädökset tukevat läsnäoloa. oph.fi.
• STT (2025, 5. tammikuuta). Vuoden 2022 KiVa-koulukyselyn koulunvaihtoluvut. Demokraatti ja muut STT:n julkaisijat.
• Ilta-Sanomat ja Keskisuomalainen. Oppivelvollisen valvonnan laiminlyöntiä koskevat rikosilmoitukset 23 vuoden ajalta.
• Työsuojeluhallinto. Häirintää ja epäasiallista kohtelua koskevat yhteydenotot ja valvonta vuonna 2024.
• Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. (2026). Työolobarometri 2026.
• HE 198/2017 vp, PeVM 4/2018 vp, PTK 94/2018 vp (3.10.2018, äänestys 1), laki 817/2018.
• LaVM 12/2018 vp, lausuma 4; hallituksen vuosikertomus 2024, liite 3.
• Helsingin hovioikeuden ratkaisu rehtorin virkavelvollisuuden rikkomisesta, Ylen uutisoinnin mukaan.
• Pyhä Raamattu 1933/1938.