17.2.2026 | Oy Suomi Finland Ab
Suomen valtioneuvoston hankeportfoliossa on 23 956 hanketta. Niistä 103:lla on budjetti. Se on 0,4 prosenttia. Työmääräarvioita on nolla. Ei yksi. Nolla.
Suomi on hallinnoinut tämän 30 vuoden kuluessa lähes 24 000 hanketta tietämättä mitä ne maksavat, kuinka kauan ne kestävät tai tuottavatko ne tulosta. Tämä ei ole puute järjestelmässä. Tämä on hallintojärjestelmämme ydinominaisuus.
Tämä artikkeli perustuu julkiseen dataan, jonka kuka tahansa voi tarkistaa Valtioneuvoston hankeikkunasta. Data kattaa 30 vuotta, yhdeksän pääministeriä ja 15 teemaa. Jokainen luku on todennettu. Jokainen havainto on toistettavissa. Tässä on mitä data kertoo.
I: Yhdeksän pääministeriä, ei tuloksia
Huomionarvoistaon, että Suomessa ei ole ollut 30:n vuoden aikana vain yhtä epäonnistunutta hallitusta. Niitä (epäonnistuneita) on yhdeksän peräkkäistä ja jokainen hallitus saa saman tuloksen joka kerta. Uskon, että en ole ainoa, joka on pohtinut sitä, että miksi mikään ei muutu, vaikka hallitus muuttuu - hallituspohjasta riippumatta.
Puolet hankkeista valuu seuraavalle hallitukselle. Sipilän hallituksen 1 846 hankkeesta 27 pyörii yhä Orpon kaudella, seitsemän vuotta myöhemmin. Ei valmistunut. Ei päätetty. Ei eikä kukaan ole kysynyt miksi.
| Hallitus | Asetettiin | Valmistui samalla kaudella | Yhä käynnissä |
|---|---|---|---|
| Lipponen II | 2 835 | 52 % | 2 |
| Vanhanen I | 3 091 | 46 % | 0 |
| Katainen | 1 793 | 41 % | 8 |
| Sipilä | 1 846 | 56 % | 27 |
| Marin | 1 356 | 56 % | 223 |
| Orpo | 875 | 30 % | 595 |
Luvut kertovat karua kieltä. Hallituskausi ei ole mielekäs aikayksikkö Suomen hallinnossa. Kolmasosa hankkeista valmistuu vasta kahden tai useamman hallituksen jälkeen. Hallitus ei johda hankkeita. Hallitus perii ne edelliseltä ja testamenttaa ne seuraavalle.
Otetaan esimerkiksi muutama yleisin hankkeistus:
Eläkeasiat ovat hankkeistettu 456 kertaa kahdeksalla peräkkäisellä hallituskaudella. Lastensuojelu joka ikisellä. Varhaiskasvatus joka ikisellä. Jokainen hallitus aloittaa alusta. Jokainen hallitus asettaa samat työryhmät, tilaa samat selvitykset, käynnistää samat reformit. Seuraava hallitus hautaa ne ja aloittaa omat.
| Aihe | Hankkeita | Hallituskausia |
|---|---|---|
| Eläke | 456 | 8 |
| Maahanmuutto | 100 | 8 |
| Sosiaaliturva | 99 | 8 |
| Tietosuoja | 57 | 7 |
| Varhaiskasvatus | 52 | 7 |
| Lastensuojelu | 30 | 7 |
Reformi-sana on paisunut tunnistamattomaksi. Lipposen ensimmäisellä kaudella 2,3 prosenttia hankkeista sisälsi sanan "uudistus". Sipilällä 8,3 prosenttia. Samalla hankkeiden kokonaismäärä putosi 3 091:stä 875:een. Yhä pienempiä asioita kutsutaan yhä useammin reformeiksi, joka on hienolta kuulostavampi ja poliittisesti vaikutteinen synonyymi uudistukselle.
Leikkausten osuus: 0,6–0,8 prosenttia jokaisella hallituksella, riippumatta poliittisesta väristä. Kukaan ei koskaan myönnä leikkaavansa.
| Hallitus | Reformi-osuus | Cut-osuus |
|---|---|---|
| Sipilä | 50 % | 0,6 % |
| Rinne | 51 % | 0,8 % |
| Marin | 40 % | 0,8 % |
| Orpo | 48 % | 0,7 % |
On turha syyttää edellisiä hallituksia, koska tämä syyttelyketju johtaisi Suomen itsenäistymisen vuoteen saakka. Vika ei ole ihmisissä. Virkamiehet tekevät töitä. Kansanedustajat puurtavat valiokunnissa. Ministerit johtavat ministeriöitään. Vika on järjestelmässä, joka tuottaa saman tuloksen riippumatta siitä kuka sitä johtaa. Järjestelmää ei johda kukaan yksittäinen ihminen, vaan järjestelmä johtaa itse itseään, kuten olemme kirjoittaneet kirjassamme Totuus Hypnoosista. Kirjassa avataan koko globaalin hallintojärjestelmän ydin selkeäsanaisesti. Yhdeksän pääministeriä, sama rakenne, sama tulos. Tämä on johtamisen puuttumisen kirjallinen jalanjälki.
II: EU vie ja Suomi vikisee
EU-implementoinnin osuus Suomen hankkeissa on kolminkertaistunut 30 vuodessa.
| Hallitus | Hankkeita | EU-liittyviä | Osuus |
|---|---|---|---|
| Aho | 87 | 4 | 4,6 % |
| Lipponen I | 1 297 | 84 | 6,5 % |
| Vanhanen I | 3 091 | 416 | 13,5 % |
| Katainen | 1 793 | 334 | 18,6 % |
| Sipilä | 1 846 | 371 | 20,1 % |
| Marin | 1 356 | 270 | 19,9 % |
| Orpo | 875 | 162 | 18,5 % |
Joka viides hanke on EU-vetoinen. Direktiivi syntyy Brysselissä, kulkee neuvoston ja parlamentin läpi ja Suomen hallinto implementoi sen. Kansallinen liikkumavara on kapea: direktiivin sisältö on päätetty, Suomi päättää vain miten se pannaan täytäntöön.
Samalla Suomen oma kapasiteetti on puolittunut. Vanhasen hallitus asetti 67 hanketta kuukaudessa. Orpon hallitus asettaa 27. Direktiivitango syö yhä suuremman osan yhä pienemmistä resursseista.
Lasketaan auki, että mitä Suomelle jää: EU-toteutukset vievät 18–20 prosenttia. Hallinnollinen ylläpito, toimielinten nimitykset ja uudelleenasetukset vievät noin 20 prosenttia. Edellisten hallitusten perityt hankkeet ja käytännössä kuolleet zombie-hankkeet vievät 10–15 prosenttia. Lainsäädäntöhankkeiden hautausmaa nielee kolmanneksen lakihankkeista. Aidolle, tulevaisuuteen katsovalle, kansallisesti syntyneelle politiikalle jää arviolta 5–10 prosenttia kapasiteetista.
Muruset.
Kansanedustaja Teemu Keskisarja totesi toukokuussa 2025: "Näin toivottomalla tolalla on Suomen itsemääräämisoikeus." Tilastot tukevat havaintoa, vaikka johtopäätös on hänen omansa. Ongelma ei ole yksinomaan EU-jäsenyys. Ongelma on se, ettei Suomi hallinnoi omaa itseään tai kapasiteettiaan. EU-ero ei poistaisi suoraan 23 956 hanketta, 176 zombia eikä nollaa työmääräarviota. Nämä ovat kotimaisia ongelmia ja samat ongelmat ovat jokaisessa EU-maassa, koska siellä käytetään samaa järjestelmää.
III: Hankehautausmaa
4 504 hanketta on haudattu hiljaa. Joka viides. Ne eivät valmistuneet. Ne eivät ole käynnissä. Ne vain katosivat vähin äänin.
| Lukumäärä | Osuus | |
|---|---|---|
| Valmistui normaalisti | 17 817 | 79,8 % |
| Haudattu ilman valmistumispäivää | 4 504 | 20,2 % |
Lainsäädäntöhankkeista kolmasosa haudataan. 30 prosenttia lakihankkeista ei koskaan valmistu. Suomi käynnistää kolme lakihanketta ja yksi niistä katoaa jälkiä jättämättä. Toistuvasti. Vuodesta toiseen. Hallituksesta toiseen. Tämä on maan tapa.
| Tyyppi | Haudattu |
|---|---|
| Lainsäädäntö | 30 % |
| Strategia | 12 % |
| Hanke | 11 % |
| Toimielin | 3 % |
Tehokkain hankkeiden hautausurakoitsija on hallituksen vaihdos.
| Siirtymä | Haudattiin ±90 päivässä |
|---|---|
| Stubb → Sipilä | 93 |
| Sipilä → Rinne | 72 |
| Rinne → Marin | 47 |
| Marin → Orpo | 151 |
Marin–Orpo-siirtymä tuotti 151 hautausta 90 päivässä. Kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Kukaan ei sanonut ääneen "haudataan 151 hanketta". Kukaan ei ole vastuussa niiden kuolemasta, koska kukaan ei seurannut niiden elämää. Ei budjettia, ei työmääräarviota, ei valmistumispäivää. Hanke syntyi, hanke eli, hanke kuoli. Tilastollisesti se ei koskaan ollut olemassa.
Tämä on poliittisen vastuun todellinen mekanismi. Hallitusohjelma lupaa. Hankeportfolio käynnistää. Seuraava hallitus hautaa. Kolmas hallitus käynnistää saman hankkeen uudella nimellä. Kierto jatkuu. Kukaan ei ole koskaan vastuussa mistään, koska kukaan ei koskaan saa mitään valmiiksi edes 30 vuoden aikajanalla tarkasteltuna.
IV: SOTE ei toimi
Väite on suora, koska tilastot ovat suoria.
SOTE-uudistus on Suomen suurin rakennemuutos. Se koskettaa jokaista kansalaista, mutta se on myös aina sivuprojekti. SOTE-uudistukset ovat 10–16 prosenttia kaikista uudistuksista jokaisella hallituksella, mutta ei koskaan pääprojekti. SOTE ei ole kenenkään päätyö. Ei koskaan yli kuudesosaa kapasiteetista ja sitten ihmetellään miksi se kestää 20 vuotta.
| Hallitus | SOTE-reformeja | Osuus kaikista reformeista |
|---|---|---|
| Sipilä | 73 | 12,5 % |
| Rinne | 20 | 15,7 % |
| Marin | 54 | 10,0 % |
| Orpo | 48 | 11,4 % |
Rakenteellinen syy on ministeriöiden siiloissa. STM rakentaa palveluja: 345 terveyshanketta, 269 sosiaaliturvahanketta. VM hallinnoi rahaa: 736 taloushanketta. Yhteisiä hankkeita: nolla. Ne puhuvat toisilleen vain kun laki pakottaa.
SOTE:n rahoitusongelman elävä todiste on yhdeksän erillistä lisärahoitustyöryhmää yhdeksälle hyvinvointialueelle, joka kertoo akuutista rahoituskriisistä ja koko SOTE-uudistuksen rakenteellisesta sekä katastrofaalisesta epäonnistumisesta. Jokainen työryhmä tekee saman työn: arvioi kuinka paljon lisärahaa yksittäinen alue tarvitsee. Yksikään hanke koko 430 hankkeen SOTE-portfoliossa ei käsittele itse rahoitusmallin korjaamista.
Yhdeksän työryhmää katsoo ämpäreitä, jotka täyttyvät. Kukaan ei korjaa vuotavaa kattoa.
"SOTE Oy:n" 430 hankkeesta 224 on luokiteltu uudistuksiksi. Kolme on luokiteltu leikkauksiksi, ollen 0,7 prosenttia kaikesta. Todellisuudessa leikkaussuuntaisia hankkeita on merkittävästi enemmän: indeksijäädytykset jotka syövät ostovoimaa, asumistuen heikennykset, jotka on nimetty "uudistamiseksi", henkilöstömitoituksen lasku 0,7:stä 0,6:een joka on nimetty "kehittämishankkeeksi". Mystisen reformi-sanan taakse mahtuu koko Suomen sopeutuspolitiikka.
Samanaikaisesti SOTE:n hankeviidakosta puuttuu kokonaan IT-infrastruktuurihanke yleistukijärjestelmää varten, joka on vuosikymmenen merkittävin sosiaaliturvauudistus. Britannia rakensi vastaavan Universal Credit -järjestelmän 14 miljardilla eurolla ja viidellä vuodella myöhässä. Suomen portfoliossa ei ole IT-hanketta lainkaan, vaikka toteutuessaan uudistus vaatisi koko KELAn IT-järjestelmien täydellisen muutoksen. Mielenterveys, joka on suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden syy, ei ole yhdenkään 430 hankkeen systemaattinen kohde.
V: Zombie-Suomi
176 hanketta on ollut käynnissä yli neljä vuotta. Ne eivät valmistu. Ne eivät kuole. Kukaan ei tapa niitä, koska kukaan ei todennäköisesti enää edes tiedä, että ne ovat olemassa, paitsi hankkeiden vastuuhenkilöt.
| # | Ikä | Hanke |
|---|---|---|
| 1 | 23,9 v | Rahanpesua koskeva EN-yleissopimus |
| 2 | 23,2 v | Liikuteltavien laitteiden kv. oikeudet |
| 3 | 18,0 v | Kuljetusvälineiden kiinnitysjärjestelmät |
| 4 | 17,4 v | Yhdenvertaisen kohtelun direktiivi |
| 5 | 15,0 v | Pohjoismainen saamelaissopimus |
| 6 | 14,1 v | Laitonta elinkauppaa koskeva EN-yleissopimus |
| 7 | 13,8 v | Metsähanhikannan hoitosuunnitelman ohjausryhmä |
| 8 | 13,6 v | Lääkeväärennösten torjuntaa koskeva EN-yleissopimus |
| 9 | 8,4 v | Sote-sanasto |
| 10 | 8,1 v | Kellonajan siirrosta luopuminen |
Rahanpesusopimuksen implementointi on ollut "esivalmistelussa" viiden hallituksen ajan. Lähes neljännesvuosisata. Laitonta elinkauppaa koskeva yleissopimus, 14 vuotta. Elinkauppa.
Sote-sanasto on hankkeistettu 8,4 vuotta sitten. Suomi ei ole kahdeksassa vuodessa onnistunut sopimaan sanoista, joilla se kuvaa järjestelmää jota se ei onnistu rakentamaan. Kellonajan siirrosta luopuminen on pyörinyt 8,1 vuotta. Kansalaisaloite vuodelta 2017. Pitääkö kello siirtää vai ei. Kahdeksan vuotta.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 18.9.2017 kolme erillistä hanketta samana päivänä: kalan jalostuksen kehittämisryhmä, kaupallisen kalastuksen kehittämisryhmä, vesiviljelyn kehittämisryhmä. Kaikki kolme pyörivät yhä 8,4 vuotta myöhemmin. Samana päivänä kaksi puutavaramittaushanketta. Yhdeksän SOTE-rahoitustyöryhmää. 723 fragmentoitumisklusteria, 2 987 hanketta, 12,5 prosenttia koko portfoliosta.
Järjestelmä ei osaa lopettaa mitään. Se ei osaa yhdistää mitään. Se osaa vain pilkkoo ja perustaa uusia työryhmiä, kuin hajamielinen metsänhoitaja.
VI: Raha tuo kuria, mutta rahaa ei seurata
Yksi ainoa luku selittää miksi järjestelmä pyörii tyhjää.
Hankkeet joilla on talousarviosidos valmistuvat 88-prosenttisesti. Ilman talousarviosidosta: 71 prosenttia. Raha tuo kuria. Ero on 17 prosenttiyksikköä. Mekanismi on yksinkertainen: kun joku seuraa rahaa, joku seuraa tulosta. Kukaan ei seuraa hanketta jolla ei ole rahaa, koska kukaan ei tiedä, että se on olemassa.
| Sidos | Valmistui | Haudattiin |
|---|---|---|
| Talousarviosidos: kyllä | 88 % | 10 % |
| Talousarviosidos: ei | 71 % | 22 % |
Tiedämme siis mikä toimii. Raha, seuranta, vastuu. Emme tee sitä. 99,6 prosenttia hankkeista pyörii ilman budjettitietoa. 103 hanketta on budjetoitu, yhteissummaltaan 1,04 miljardia euroa. Loput 23 853 hanketta: ei tietoa. Suurin yksittäinen budjetoitu hanke on Lentorata Oy, 175 miljoonaa euroa. Se on yhä käynnissä.
Tämä on valinta, olipa se sitten tietoinen tai tiedostamaton. On valinta olla mittaamatta. Mittaaminen pakottaisi priorisoimaan. Priorisointi pakottaisi luopumaan. Luopuminen on johtamista. Johtamista ei tapahdu.
VII: Kriiseihin ei varauduta
Suomen hankeportfolio ei ennakoi kriisejä. Se reagoi niihin, hitaasti ja pienellä volyymillä.
| Kriisi | Suoraan liittyviä hankkeita |
|---|---|
| Finanssikriisi 2008–09 | 14 |
| Pakolaiskriisi 2015–16 | 8 |
| COVID 2020 | 18 |
| Energiakriisi 2022 | 6 |
Pandemiavalmius ennen COVIDia: nolla hanketta. Ei yhtään. Energiahuoltovarmuus ennen energiakriisiä: neljä. Maahanmuuttovalmius ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä: 17 hanketta, joista yksikään ei ollut valmistautunut volyymiin.
COVID tuotti 18 nimettyjä kriisihankkeita ja satoja väliaikaisia lakimuutoksia. Pandemia päättyi 2023. Väliaikaiset lait ovat edelleen voimassa. Exit-strategiaa ei ole. Rokotehankintatyöryhmä asetettiin ennen pandemiaa, pyörii yhä pandemian jälkeen. Pysyvää valtuutusnormistoa tulevia kriisejä varten ei ole luotu yhdessäkään teemassa.
Seuraavan kriisin sattuessa sama ad hoc -sirkus toistuu: Kymmeniä väliaikaisia lakimuutoksia, joita kukaan ei koordinoi ja joihin kukaan ei laadi exit-strategiaa. Tilastot osoittavat, ettei järjestelmä opi edellisestä kriisistä. Se toistaa saman kaavan, vuosikymmenestä toiseen, kuin ikiliikkuja.
VIII: Hankehumppaa taikka kuole
Kansanedustaja Teemu Keskisarja käytti sanaa "hankehumppa" eduskunnan täysistunnossa huhtikuussa 2024. Hän puhui SOTE:sta ja byrokratiasta: "Byrokratian tempo ja sekoilun sävel tanssittavat lääkäreitä ja sairaanhoitajia läkähdyksiin saakka." Hän lainasi Eläkeläisten kappaletta: "Humppaa taikka kuole, taikka humppaa, taikka humppaa ja kuole."
Toimittaja Santeri Nousjoki kirjoitti Maaseudun Tulevaisuudessa toukokuussa 2025: "Parhaimmillaan perustetaan hanke kehittämään kehittämistä." Hän ehdotti testiä: paraniko palvelu tai pienenikö kustannus? Jos kumpikaan ei täyty, kyseessä on byrokratiakoneiston itselleen luoma hanke.
Molemmat näkevät. Kumpikaan ei mahdollisesti edes tiennyt tarkkoja lukuja, koska intuitio tunnistaa ongelman. Nyt käsitellyt tilastot todistavat sen. Ero on ratkaiseva, koska intuitiosta syntyy erilaisia johtopäätöksiä riippuen siitä kuka katsoo. Keskisarjalle ratkaisu on EU-ero. Toiselle se on lisää rahaa. Kolmannelle se on hallintouudistus. Ilman tilastoja intuition taustalla johtopäätös voi olla mikä tahansa.
Tilastot ja historia kervoat yksiselitteisesti: järjestelmä on rakenteellisesti rikki ja se on ollut sitä aina. Järjestelmä ei tiedä mitä se tekee, mitä se maksaa eikä mitä on tulossa. Se toistaa samat virheet hallituskaudesta toiseen. Se hautaa hankkeita hiljaa ja käynnistää uusia tilalle. Se pilkkoo ongelmat niin pieniksi, ettei kukaan näe kokonaisuutta. Se reagoi kriiseihin sen sijaan, että varautuisi niihin. Se ei mittaa itseään, koska mittaaminen pakottaisi muuttumaan.
23 956 hanketta. 30 vuotta. 9 pääministeriä. 0,4 prosenttia budjetoitu. 4 504 haudattu. 176 zombia. Nolla työmääräarviota.
Tämä ei ole kenenkään vika, mutta tämä on kaikkien ongelma.
Tämä analyysi perustuu Suomen valtioneuvoston julkiseen hankeportfolioon (hankeikkuna.fi), jossa on 23 956 hanketta. Data on luokiteltu 15 teemaan. Kaikki luvut ovat julkisia ja tarkistettavissa. Metodologia on avoin ja analyysi toistettavissa. Eduskunnan asiakirjojen ristiinanalyysi on käynnissä ja julkaistaan myöhemmin osana tätä sarjaa.
Artikkelisarjan aiemmat osat: Oy Suomi Ab: Tilinpäätös 2025 (13.2.2026)