TOTUUS
HYPNOOSISTA

Paras vankila on sellainen, jossa vanki ei edes tiedä olevansa vankilassa. Tämä totuus ilmeni ensimmäistä kertaa täydessä mittakaavassaan Muinaisessa Egyptissä, missä kehitettiin hallintajärjestelmä, joka kontrolloi ihmisten mieliä, sieluja ja kehoja tavalla, jota ei ollut aiemmin nähty. Egypti ei ollut vain sivilisaatio pyramideineen ja faaraoineen. Se oli laboratorio, jossa testattiin ja jalostettiin kontrollimekanismeja, jotka elävät yhä tänään, vain modernissa muodossa.

Tarkastellessamme Egyptin järjestelmää, näemme neljän pilarin varaan rakentuvan kokonaisuuden: faaraon jumalallistamisen, kielen ja symbolien maagisen kontrollin, okkultistisen tiedon monopolisoinnin sekä orjuutuksen oikeuttamisen turvallisuuden nimissä. Nämä elementit eivät toimineet erillisinä osina vaan kietoutuivat yhteen luoden verkon, joka piti miljoonat ihmiset hengellisessä, henkisessä ja fyysisessä vankeudessa vuosituhansien ajan. Egyptin henki ei koskaan todella kuollut, se vain muutti muotoaan ja elää keskuudessamme tänäänkin...

Katsoessamme tämän päivän uutisia: terrorismia, massavalvontaa, taloudellista orjuutusta, uskonnollista synkretismiä, on kuin katsoisi muinaista käsikirjoitusta, joka toistuu ikuisesti uusissa muodoissa. Assyria ja Babylon, kaksi imperiumia, jotka näennäisesti kuolivat vuosituhansia sitten, elävät yhä keskuudessamme. Niiden henki, metodit ja päämäärät manifestoituvat päivittäin ympärillämme, mutta harva tunnistaa niiden todellista alkuperää. Assyria opetti maailmalle, miten hallita terrorilla. Babylon näytti, miten orjuuttaa hengellisesti. Yhdessä ne muodostavat täydellisen tyrannian mallin: miekka vasemmassa kädessä, mysteerit oikeassa.

Missä Egypti hallitsi hienovaraisella magialla ja uskonnollisella kontrollilla, Assyria toi maailmaan jotain uutta ja kauhistuttavaa: systemaattisen terrorin yhdistettynä hengelliseen turmelukseen. Assyria oli ensimmäinen todella militaristinen supervalta, jonka innovaatio ei ollut pelkästään sodankäynnissä vaan sodan psykologiassa. Assyrialaisten kuninkaat ymmärsivät jotain perustavanlaatuista ihmisluonnosta: pelko on tehokkaampi hallinnan väline kuin mikään muu voima¹...

Seuraa tiedettä! Tämä mantra toistui loputtomiin vuosina 2020-2022, kun maailma sulkeutui, kun kokeelliset injektiot pakotettiin miljardeihin käsivarsiin, kun kyseenalaistajat hiljennettin. Seuraa tiedettä muuttui uskonnolliseksi käskyksi, jota ei saanut epäillä. Mistä tämä sokea usko ihmisen järkeen oikeastaan tulee? Miksi miljoonat ihmiset, jotka eivät usko Jumalaan, uskovat ehdottomasti asiantuntijoihin? Vastaus löytyy muinaisesta Kreikasta, sivilisaatiosta, joka opetti ihmiskunnan palvomaan omaa järkeään jumalana.

Kreikka seisoo historian näyttämöllä ainutlaatuisessa asemassa, sivilisaationa jota ihaillaan länsimaisen ajattelun kehtona, demokratian syntymäpaikkana ja filosofian äitinä, mutta tämä ihailu on osa suurta eksytystä. Kreikka oli todellisuudessa laboratorio, jossa Saatana kehitti kaikkein vaarallisimman aseensa ihmiskuntaa vastaan: järjen jumaloinnin. Siinä missä Egypti hallitsi magialla, Assyria väkivallalla ja Babylon mysteerieillä, Kreikka toi maailmaan jotain vielä tuhoisampaa. Se opetti ihmisen luottamaan omaan järkeensä Jumalan ilmoituksen sijaan, loi illuusion siitä, että ihminen voi oman viisautensa kautta löytää totuuden, saavuttaa hyveen ja rakentaa täydellisen yhteiskunnan. Tämä valhe on eksyttänyt enemmän sieluja kuin mikään muu Saatanan juoni...

Olemme hyvän ja pahan välisessä sodassa. Näin julisti länsimainen johtaja käynnistäessään jälleen yhden oikeutetun sodan. Samat sanat toistuvat loputtomasti: terrorismin vastainen sota, huumeiden vastainen sota, köyhyyden vastainen sota, nyt ilmastonmuutoksen vastainen sota. Aina on uusi paha vihollinen, aina olemme valon soturit pimeyttä vastaan, aina taistelu on ikuinen ja vaatii täydellistä omistautumista. Mistä tämä pakkomielle ikuiseen sotaan oikeastaan tulee? Miksi moderni ihminen, joka väittää hylänneensä uskonnon, elää silti maailmassa, joka on täynnä kosmista dualismia?

Vastaus löytyy muinaisesta Persiasta ja sen profeetasta Zarathustrasta, joka antoi maailmalle myrkyllisimmän lahjan: käsityksen todellisuudesta ikuisena taisteluna kahden yhtä voimakkaan voiman välillä. Jos Assyria hallitsi miekalla ja Babylon mysteerieillä, Persia toi maailmaan jotain vielä vaarallisempaa: hienostuneen hallintojärjestelmän, joka naamioi kontrollin vapaudeksi ja orjuutuksen suvaitsevaisuudeksi. Persian suurin panos maailman hallintajärjestelmään ei ollut sen byrokraattinen nerokkuus, vaan zoroastrianismi – uskonto, joka toi maailmaan dualistisen maailmankuvan...

Rooma ei ollut vain imperiumi. Se oli filosofia, ideologia ja elämäntapa, joka nielaisi alleen koko tunnetun maailman. Siinä missä aikaisemmat imperiumit hallitsivat yhdellä tai kahdella metodilla, Rooma kehitti jotain täysin uutta. Se loi totaalisen kontrollin järjestelmän, joka yhdisti kaikki aikaisempien suurvaltojen parhaat työkalut yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi. Se oli ensimmäinen todella moderni valtio: byrokraattinen, laillinen, tehokas ja järjestelmällisesti julma.

Roomalaiset oppivat kaikilta edeltäjiltään. Egyptiltä he omaksuivat hallitsijan jumalallistamisen ja monumentaalisen propagandan. Assyrialta he periivät järjestelmällisen terrorin ja väestön pakkosiirrot...

"Perjantaina 13. lokakuuta 1307 tapahtui jotain, mikä muutti historian kulkua pysyvästi. Koko Ranskan alueella, täsmälleen samaan aikaan auringon noustessa, kuninkaan sotilaat iskivät satoihin temppeliritarien komentoihin. Tuhansia ritareita vangittiin, kidutettiin ja lopulta poltettiin roviolla. Näennäisesti kyseessä oli kuningas Filip IV:n ja paavi Klemens V:n yhteisoperaatio harhaoppisen ja turmeluneen ritarikunnan tuhoamiseksi. Todellisuudessa kyseessä oli jotain paljon syvempää – ensimmäisen globaalin finanssivallan näennäinen tuho ja sen metamorfoosi johonkin vielä vaarallisempaan."

"Välimeren sydämessä, Maltan pienellä saarella, seisoo Fort Sant'Angelo, muinainen linnoitus, jonka muurien sisällä säilyy maailman merkillisimpiä valtiollisia anomalioita. Täällä, jossa temppeliritarit kerran taistelivat ottomaaneja vastaan, toimii edelleen valtio, jolla ei ole kansaa, armeijaa tai verotuloja, mutta joka ylläpitää diplomaattisuhteita 110 maahan ja jonka kansalaiset kuuluvat maailman vaikutusvaltaisimpiin henkilöihin. Kun presidentti Sauli Niinistö on vieraillut Maltalla ja osallistuu seremonioihin, joiden juuret ulottuvat ristiretkien aikaan, harvat ymmärtävät olevansa todistamassa jotain paljon syvempää kuin tavallista diplomatiaa¹."

Turun Kaskenkadulla seisoo vaatimaton kivitalo, jonka ohi lukuisat kulkevat päivittäin huomaamatta mitään erityistä. Kuitenkin tämän harmaan julkisivun takana, lukittujen ovien sisäpuolella, Suomen vaikutusvaltaisimmat miehet kokoontuvat rituaaleihin, joiden juuret ulottuvat Babyloniin asti. He kutsuvat itseään vapaamuurareiksi, hyväntekeväisyyden ja veljeyden edistäjiksi, mutta todellisuudessa he ovat osa maailmanlaajuista verkostoa, joka on muovannut Suomen kehitystä 1700-luvulta lähtien tavalla, jota useimmat suomalaiset eivät voi edes kuvitella. Vuonna 2011 heitä oli 6700, vuonna 2022 jo 7500 ja vuonna 2024 peräti 9000¹ – kasvu, joka kertoo järjestön lisääntyvästä vaikutusvallasta juuri silloin, kun kristinusko menettää otettaan suomalaisista.

Kaksi rohkeaa suomalaista miestä maksoivat kovan hinnan paljastaessaan totuuden tästä järjestöstä. Pertti Jotuni, Yleisradion tunnettu tiedetoimittaja, joka kommentoi Apollo-lentoja ja toi tieteen tavallisten ihmisten ulottuville, kuului vapaamuurareihin 25 vuotta. Hän nousi 30. asteelle – lähes korkeimmalle mahdolliselle tasolle – ennen kuin hänen silmänsä avautuivat näkemään, mitä todella palvoi. Iltalehden haastattelussa 8. elokuuta 1991 Jotuni lausui sanat, jotka järkyttivät monia: "Vapaamuurareiden ajatusrakennelma on elitistinen ja röyhkeä; toiminnan taustalla on rangaistuksen pelko, ei persoonallinen tunne siitä, mikä on oikein ja mikä väärin; vapaamuurareiden opetuksissa sanotaan muun muassa, että Jeesuksen nimi on tuhottava ja että vapaamuurarien jumala on Lucifer.²"

"Ingolstadtin yliopiston vanhassa kirjastossa, toukokuun ensimmäisenä päivänä 1776, viisi miestä kokoontuivat salaiseen tapaamiseen. Kynttilänvalo heitti heidän varjonsa kivimuurille, kun Adam Weishaupt, nuori oikeustieteen professori, paljasti heille suunnitelman, joka muuttaisi maailmanhistorian kulkua. Samana vuonna, toisella puolella Atlanttia, allekirjoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus. Kaksi vallankumousta alkoi samanaikaisesti – toinen julkinen, toinen salainen. Vain toinen niistä tunnustetaan historiankirjoissa, mutta juuri se salattu on muovannut maailmaamme syvällisemmin."

"Montmartren kukkulan alla, Pariisin kylmässä kryptassa, seitsemän miestä vannoi salaiset valansa 15. elokuuta 1534. Kynttilänvalo heitti heidän varjonsa kosteille kivimuureille, kun Ignatius Loyola, entinen baskisotilas, johti heidät läpi rituaalin, joka muuttaisi maailmanhistorian kulkua. He eivät olleet tavallisia munkkeja eivätkä pappeja. He olivat uudenlaisen järjestön perustajia: sotilaallisesti organisoidun, täydelliseen kuuliaisuuteen sitoutuneen, älykkyyteen ja strategiaan perustuvan eliitin, joka tulisi tunkeutumaan kaikkialle missä valtaa käytetään¹"

"Oxfordin vanhassa yliopistokaupungissa, harmaan kiviseinän takana, istuu suomalainen mies pienessä kymmenneliöisessä huoneessa. Isä Oskari Juurikkala, sitoo juuri reiteensä cilice-nauhaa – metallista valmistettua katumusnauhaa, jonka piikit painuvat ihoon muistutuksena Kristuksen kärsimyksestä. Samaan aikaan, tuhansien kilometrien päässä Madridissa, kolmetoista naista kokoontuu dokumenttielokuvan kuvausryhmän eteen kertoakseen, miten sama järjestö tuhosi heidän elämänsä. Yksi heistä tiivistää kokemuksensa: Siinä vaiheessa olin jo valmis kuolemaan.¹"

"Alppien lumipeitteisillä rinteillä, Davosin kongressikeskuksen lasikäytävillä, tammikuun 21. päivänä 2020 käydään keskustelua, joka muuttaa maailmanhistorian kulkua. Klaus Schwab, World Economic Forumin perustaja, istuu yksityisessä huoneessa maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten kanssa. Pöydän ääressä ovat teknologiajätit, keskuspankkiirit, lääketeollisuuden johtajat ja valitut poliitikot. He eivät puhu vielä suuresta nollauksesta, sillä se termi lanseerataan vasta muutama kuukausi myöhemmin, mutta suunnitelmat ovat valmiina. Kiinasta kantautuu uutisia oudosta viruksesta ja huoneessa olevat tietävät, että historia on tekemässä käännettä, jota he ovat odottaneet¹"

"Kertomus siitä, kuinka Jeesuksen sanoma muutettiin katolilaisuudeksi, on kenties historian menestyksekkäin esimerkki instituution haltuunotosta. Se, mikä alkoi vallankumouksellisena hengellisenä liikkeenä ja haastoi jokaisen maallisen valtarakenteen, muuttui kolmessa vuosisadassa juuri siksi, mitä se alun perin vastusti – poliittiseksi imperiumiksi uskonnollisissa vaatteissa¹. Tämä muodonmuutos ei tapahtunut sotilaallisin valloituksin tai filosofisin väittelyin, vaan paljon hienovaraisemmin ja tuhoisammin – totuuden hitaalla, systemaattisella korruptoinnilla kompromissien kautta."

"Hippon piispa Aurelius Augustinus kuoli elokuussa 430 vandaalien piirittäessä hänen kaupunkiaan. Hänen viimeiset päivänsä olivat täynnä katumusta, ei niinkään henkilökohtaisista synneistään vaan siitä, mitä hänen oppinsa olivat saaneet aikaan kristikunnassa. Liian myöhään hän ymmärsi, että hänen teologiset innovaationsa olivat muuttaneet kristinuskon tunnistamattomaksi. Kolme pilaria, jotka hän oli rakentanut: väkivallan pyhittäminen, kasteen sakramentalisointi ja Jeesuksen korvaaminen instituutiolla, muodostivat perustan kaikelle tulevalle kristinuskon korruptiolle."

"Vuonna 385 Trevirissä tapahtui jotain, joka järkytti kristillistä maailmaa. Priscillianus, espanjalainen piispa, mestattiin harhaoppisuuden vuoksi. Hän oli ensimmäinen kristitty, jonka toiset kristityt teloittivat uskonnollisista syistä. Vain puoli vuosisataa oli kulunut siitä, kun kristityt itse olivat olleet teloitusten kohteena. Nyt he pitivät miekkaa omissa käsissään. Tämä hetki merkitsi perustavanlaatuista muutosta kristinuskon olemuksessa, muutosta, jonka seuraukset värjäisivät seuraavat vuosituhannet verellä."

"Konstantinopolin Hagia Sofian valtavassa katedraalissa heinäkuun 16. päivänä vuonna 1054 tapahtui jotain, joka muuttaisi kristikunnan historian kulkua peruuttamattomasti. Kardinaali Humbert de Silva Candida, paavi Leo IX:n lähettiläs, marssi kolmen seuralaisen kanssa kohti pyhää alttaria keskellä lauantain liturgiaa. Tuhannet silmäparit seurasivat hämmästyneinä, kun kardinaali nosti kädessään olevan pergamentin korkealle ja lennätti sen alttarille. Se oli pannajulistus."

"Kesäkuussa 602 Konstantinopolin kaduilla virtasi veri. Keisari Maurikios pakotettiin katsomaan, kun hänen kuusi poikaansa mestattiin yksi kerrallaan, ennen kuin teloittajan kirves laskeutui hänen omalle niskalleen. Uusi keisari Fokas, entinen sadanpäämies, oli noussut valtaan sotilasjuntan avulla. Hänen ensimmäinen tekonsa? Vaatia paavi Gregorius Suurelta tunnustusta Jumalan valitsemana hallitsijana. Ja paavi antoi siunauksensa murhalle. Tämä hetki paljasti kaiken: kristinusko oli muuttunut niin perusteellisesti, että se siunasi verisen vallankaappauksen Jumalan nimessä."

"Marraskuun 27. päivänä 1095 Clermontin kentällä Keski-Ranskassa kokoontui kansanmeri. Paavi Urban II nousi puhujanlavalle, hänen ympärillään aatelisia, piispoja, ritareita ja tavallista rahvasta. Hän alkoi kuvata muslimien tekemiä kauheuksia järkyttävän yksityiskohtaisesti. Jokainen sana oli tarkkaan laskelmoitu herättämään vihaa. Kun väkijoukko oli kuohuksissa, Urban huusi: Deus vult! - Jumala tahtoo sen! Tuhannet kurkkua toistivat huudon ekstaattisessa raivossa. Tällä hetkellä Babylonin verinen ekspansio alkoi."

"Vuonna 1543 Martti Luther, protestanttisen reformaation isä, julkaisi kirjoituksen, joka tulisi varjostamaan historian synkimpiä lukuja. Von den Juden und ihren Lügen (Juutalaisista ja heidän valheistaan) kehotti polttamaan synagogat, tuhoamaan juutalaisten kodit, takavarikoimaan heidän kirjansa ja pakottamaan heidät orjatyöhön. Neljäsataa vuotta myöhemmin natsit lainasivat Lutherin sanoja lähes kirjaimellisesti. Tämä ei ollut historiallinen sattuma vaan kahdentuhannen vuoden systemaattisen vihan looginen huipentuma."

Ghettojen aika alkoi 1500-luvulla. Venetsia 1516, Rooma 1555, kaupunki toisensa jälkeen eristi juutalaiset muurien taakse¹⁷. Paavi Paavali IV julisti, että koska juutalaiset olivat tuomittuja ikuiseen orjuuteen Kristuksen hylkäämisen takia, heidän eristämisensä oli oikeutettua¹⁸. Rooman ghetto säilyi vuoteen 1870, yli 300 vuotta pakollista eristystä paavin suorassa hallinnassa...

"Konstantinopolin keisarillisessa palatsissa maaliskuussa 337 makasi kuoleva mies. Konstantinus Suuri, kristikunnan ensimmäinen keisari, mies joka oli hallinnut maailman mahtavinta imperiumia yli kolme vuosikymmentä, odotti viimeistä hetkeään. Vasta nyt, kuolinvuoteellaan, hän pyysi kastetta. Piispa Eusebius Nikomedialaisesta suoritti toimituksen: ei upottamalla, kuten apostolit olivat tehneet, vaan kaatamalla vettä kuolevan miehen päälle. Näin alkoi prosessi, joka muuttaisi yhden kristinuskon tärkeimmistä toimituksista tunnistamattomaksi ja merkityksettömäksi."

Keisari, joka oli tapattanut vaimonsa ja poikansa, uskoi kasteen pesevän pois kaikki synnit, kunhan vain odotti viimeiseen hetkeen, ettei ehtisi tehdä uusia syntejä kasteen jälkeen. Tämä laskelmoiva asenne paljastaa, kuinka kaukana oltiin jo apostolien opetuksesta...

"Tarkastellessamme kristinuskon muuttumista katolilaisuudeksi, prosessia, jonka olemme nähneet kehittyvän Konstantinuksen ajasta lähtien, kohtaamme sen lopullisen ilmentymän: paavin suprematian. Mikään ei kuvaa tarkemmin institutionaalisen vallankaappauksen täydellistymistä kuin se, miten Rooman piispan nöyrästä palvelutehtävästä kehittyi väite universaalista herruudesta kaikkien kristittyjen yli. Tässä väitteessä kiteytyvät kaikki ne mekanismit, joilla maallinen valta pukeutuu jumalalliseen auktoriteettiin saavuttaakseen ehdottoman kontrollin."

"Vatikaanin Pyhän Pietarin aukiolla lokakuun 28. päivänä 1958 valkoinen savu nousi Sikstuksen kappelin piipusta. Uudeksi paaviksi oli valittu Angelo Giuseppe Roncalli, joka otti nimekseen Johannes XXIII. Harva aavisti, että tämä näennäisesti vaatimaton mies käynnistäisi prosessin, joka muuttaisi radikaalisti tapaa, jolla Rooma pyrkii maailmanherruuteen. Hänen kutsumansa Toinen Vatikaanin kirkolliskokous (1962-1965) ei ollut doktrinaalinen reformi vaan strateginen kurssinmuutos: miekasta diplomatiaan, inkvisition tulista hymyilevään dialogiin, avoimesta vainosta hienovaraiseen manipulaatioon."

"Vuonna 2001 Fuller Theological Seminaryn professori C. Peter Wagner seisoi suurten muutosten kynnyksellä. Hän julisti kristikunnan astuneen Toiseen apostoliseen aikaan - aikaan, jolloin Jumala palauttaisi apostolien ja profeettojen virat kirkkoon luodakseen perustan ennennäkemättömälle herätykselle¹. Tämä julistus ei syntynyt tyhjiössä vaan oli huipentuma vuosikymmeniä kyteneen liikkeen, jonka juuret ulottuvat paljon pidemmälle kuin useimmat aavistivat. Wagnerin Uusi apostolinen reformaatio lupasi palauttaa alkuseurakunnan voiman, mutta todellisuudessa se herätti henkiin jotain muinaista ja synkkää; hierarkian, kontrollin ja hengellisen manipulaation, jotka Jeesus oli tullut kumoamaan."

"Manhattanin sydämessä, muodin ja menestyksen metropolissa, seisoi mies, joka oli muuttanut kristinuskon brändiksi. Carl Lentz, Hillsong NYC:n pastori, poseerasi Justin Bieberin kanssa Instagram-kuvissa, pukeutui designervaatteisiin ja saarnasi evankeliumia, josta oli riisuttu kaikki terävät kulmat¹. Hänen seurakuntansa kokoukset muistuttivat enemmän yökerhoa kuin kirkkoa: hämärä valaistus, korviahuumaava musiikki ja viesti, joka kutitteli korvia lupaamalla menestystä ilman parannusta. Vuonna 2020 kaikki romahti, kun Lentzin lukuisat aviorikokset paljastuivat². Skandaali paljasti vain jäävuoren huipun ja alleen se hautasi järjestelmän, joka oli tehnyt kristinuskosta tuotteen ja seurakunnasta shown."

"Kesäkuun 18. päivänä 1982 Lontoon Blackfriars-sillan alla roikkui ruumis. Roberto Calvi, Banco Ambrosianon puheenjohtaja ja mies jota kutsuttiin Jumalan pankkiiriksi, löydettiin hirttäytyneenä taskut täynnä kiviä ja tiiliä. Vapaamuurarisymboliikkaa, joka oli mahdoton sivuuttaa¹. Hänen kuolemansa ei ollut itsemurha vaan viesti: ne jotka uhkaavat paljastaa Vatikaanin taloudellisen imperiumin todelliset ulottuvuudet, vaiennetaan. Calvi oli vain yksi monista, jotka maksoivat hengellään tietämisestä liikaa siitä verkostosta, joka kytkee yhteen Pyhän istuimen, mafian, vapaamuurarit ja kansainvälisen finanssieliitin. Hänen kuolemansa avasi ikkunan Babylonin sydämeen: näkymän, joka paljastaa, että instituutio joka väittää edustavansa Kristusta maan päällä, on todellisuudessa Ilmestyskirjan Saatanan synagoga toiminnassa.

Ymmärtääksemme Vatikaanin todellisen luonteen meidän täytyy seurata rahan jälkiä. Instituto per le Opere di Religione (IOR), Vatikaanin pankki, perustettiin virallisesti 1942 paavi Pius XII:n toimesta². Ajoitus ei ollut sattuma: keskellä maailmansotaa Vatikaani tarvitsi mekanismin käsitellä valtavia rahasummia, jotka virtasivat sen kautta. Virallisesti IOR perustettiin uskonnollisten teosten rahoittamiseen. Todellisuudessa siitä tuli yksi maailman tehokkaimmista rahanpesukoneistoista."

Illuusion särkyminen ei tule salamaniskuna vaan pikemminkin aamunkoittona: hitaasti ja vääjäämättömästi, kunnes yhtäkkiä huomaat voivasi nähdä sen, mikä oli aina ollut siinä. Vuosisatojen naamio ei putoa dramaattisesti kasvoilta vaan liukenee kuin usva auringon valossa. Hetki, jolloin miljoonat sydämet ympäri maailmaa ymmärtävät yhtä aikaa: se, mitä pidimme pyhänä, olikin vain inhimillistä vallanhimoa pyhyyden kaapuun puettuna. Babylon ei ole vielä kaatunut, mutta sen perustukset murtuvat jokaisen heräävän sielun myötä ja murtuminen alkaa sisältäpäin, sydämestä, joka kieltäytyy enää kumartamasta kultaista kuvapatsasta...