Vastaus annettiin, tieto jäi

Organisaatio päättää itse, mitä se kertoo. Sitä, miksi se päätti niin, ei kirjata.

Toimittaja kysyi kesällä 2026 Poliisihallitukselta, kuinka paljon poliisissa on kiusaamista. Vastaus oli, ettei häirinnän ja epäasiallisen kohtelun määrässä ole havaittu nousua. Toinen kysymys sai vastauksen, että työnantaja hoiti velvollisuuksiinsa kuuluvat toimenpiteet asiaankuuluvasti, mutta poliisilaitos ei salassapitosyistä voi avata toimia yksityiskohtaisemmin. Kumpikin vastaus on annettu. Kummastakaan ei voi päätellä mitään.

Talo, jossa luku on

Luku on olemassa. Poliisi mittaa sisäistä kiusaamista henkilöstöbarometrilla parin vuoden välein ja poliisiyksiköt raportoivat Poliisihallitukselle kerran vuodessa työnantajan tietoon tulleista häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tapauksista. Kumpaakaan lukua ei julkaista prosenttina. Viisi henkilöstötilinpäätöstä vuosilta 2021–2025 eivät sisällä sitä. Yhteenvetotaulukossa on 13 tunnuslukua henkilötyövuosista sairauspoissaoloihin, eikä häirintä ole yksi niistä. Poliisi ei osallistu valtion yhteiseen henkilöstökyselyyn, jossa kohta olisi valmiina, vaan käyttää omaansa. Vuonna 2007 vastaava mittaus julkaistiin akateemisena yhteistyönä ja silloin luku kerrottiin: joka viidettä naispoliisia oli ahdisteltu. Mittaaminen on siis mahdollista ja julkaiseminen on ollut mahdollista. Nyt mitataan ja kerrotaan, että taso on suunnilleen sama.

Sama laitos esiintyy julkisissa lähteissä kolme kertaa kahdeksan vuoden aikana. Vuonna 2018 kaksi poliisia teki valvontapyynnön korkea-arvoisen esimiehen kiusaamisesta. Laitoksen johto sanoi, että kiusaamiseen on nollatoleranssi ja ettei se ole tietoinen, että tällaista olisi laitoksella tapahtunut. Valvontaviranomaiselle lähteneessä vastineessa todettiin, ettei kiusaamista ole esiintynyt. Aluehallintoviraston tarkastus valmistui lokakuussa ja totesi, että on syntynyt epäilys työnjohdon epäasiallisesta kohtelusta ja että tarkastuksessa mainitaan erityisesti naisiin kohdistunut epätasapuolinen kohtelu. Viikkoa myöhemmin johto sanoi julkisesti, etteivät kirjoittelut mediassa ihan pidä paikkaansa ja että henkilöstöbarometrikin selkeästi osoittaa, ettei naisiin kohdistuvaa häirintää ole merkittävässä määrin. Sama barometri, jonka lukua ei julkaista, oli nyt todiste siitä, ettei ongelmaa ole.

Kahdeksan vuotta myöhemmin samalla laitoksella työntekijä irtisanoutui pitkään jatkuneen kiusaamisen vuoksi. Laitos tiedotti, että poliisissa on nollatoleranssi kiusaamiseen. Samassa lausunnossa sanottiin, että työnantaja hoiti velvollisuutensa asiaankuuluvasti ja ettei toimia voi salassapitosyistä avata. Sama sääntö, joka on säädetty asianosaisen yksityisyyden suojaksi, esti ulkopuolista arvioimasta, tehtiinkö mitään. Kukaan ei rikkonut sääntöä. Sääntö vain suojasi tällä kertaa myös sitä, jonka toimintaa arvioitiin.

Viisi ovea, jotka aukeavat väärään suuntaan

Jokainen suoja on säädetty jotakuta varten ja jokainen niistä voi kääntyä toista vastaan. Aineistossa se tapahtuu viidessä kohdassa, joissa kukin ovi on oikein rakennettu.

Ensimmäinen ovi on esitutkintalaissa. Sen mukaan esitutkintaviranomaisen on ennen esitutkinnan aloittamista tarvittaessa selvitettävä rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, ettei ketään aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan. Pykälä on kirjoitettu epäillyn suojaksi ja se on hyvä pykälä. Menettelyllä, jota sen nojalla käydään, ei ole laissa nimeä: sana esiselvitys ei esiinny esitutkintalaissa kertaakaan. Se, jota vastaan teko tehtiin, jää sen aikana ilman asianosaisen asemaa, koska esitutkintaa ei ole aloitettu. Lounais-Suomen poliisilaitoksen tapaus vuodelta 2018 kulki tätä ovea: syyttäjän mukaan rikoksen tunnusmerkistö ei täyttynyt kahden ilmoituksen osalta, esiintyminen ei ollut yleisesti ottaen loukkaavaa eikä tapahtunut kiusaamistarkoituksessa, joskin huutamistilanteessa käytös ei ollut asianmukaista. Päätös siitä, ettei esitutkintaa toimiteta, on päätös jättää tutkimatta asiaa enempää. Se ei tarkoita, ettei tutkittavaa olisi. Tutkimatta voi edelleen olla merkittäviä todisteita, joita ei ole toistaiseksi vaadittu lakipykälin edistämään, mutta jotka uuden tiedon valossa ylittävät syytä epäillä -kynnyksen ja avaavat tutkinnan uudelleen. Imagohaitan välttely ja paineet julkisuusarvosta vahvistavat virka-asemassa tekemään vastuullisia valintoja, sillä totuuden paljastuessa joko saa kansan suosion tai tuomion syyllisten kanssa.

Toinen ovi on salassapito. Lastensuojelussa se suojaa lasta ja siksi vanhempi ei voi kertoa omaa asiaansa kertomatta lapsesta ja viranomainen on saman säännön takana. Työpaikalla se suojaa asianosaisen yksityisyyttä ja siksi organisaatio voi vastata, ettei toimia voida avata. Kummassakin suojan hyötyjä ja sen kustannuksen maksaja ovat eri ihmisiä eikä kustannusta lasketa missään.

Kolmas ovi on organisaation oma tiedote. Hoitajien ammattiliitto teetti kyselyn 3 614 vastaajalla ja tiedotti, että neljäsosa ei ole kertonut tapahtumasta lainkaan. Kyselyn omassa tulospaketissa luku on 16 prosenttia. Lukua 25 ei esiinny 45-sivuisessa aineistossa kertaakaan. Todennäköisin selitys on, että tiedotteen kirjoittaja sekoitti keskenään ne, jotka eivät kertoneet esimiehelle ja ne, jotka eivät kertoneet kenellekään. Kukaan ei valehdellut. Tieto oli talossa oikein ja ulos meni eri luku ja se luku päätyi eteenpäin ennen kuin alkuperäinen aineisto asetettiin sen viereen.

Neljäs ovi on ilmoitusjärjestelmä. Varkauden sairaalassa potilas kuristi hoitajaa lokakuussa 2019 niin, että hoitaja menetti tajuntansa. Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2022 palvelualuepäällikön ja osastonhoitajan työturvallisuusrikoksesta ja kaupungin yhteisösakkoon, koska sairaalassa ei ollut toteutettu riittäviä toimenpiteitä väkivallan uhkatilanteiden estämiseksi. Uhkatilanteet oli kirjattu ilmoitusjärjestelmään ennen tapahtumaa. Tuomion mukaan esihenkilöt eivät olleet riittävästi reagoineet niihin. Järjestelmä toimi. Se keräsi tiedon ja säilytti sen ja tieto oli talossa, kun hoitaja meni potilaan luo.

Viides ovi on se, jonka takana opettaja seisoo lyönnin jälkeen. Opettajien ammattilehti julkaisi vuonna 2024 kertomuksen opettajasta, joka oli tullut lyödyksi koulussa. Hänen sanoinaan: en saanut puhua lyönnistä. Asiakirjoista selvisi, että kunnassa tiedettiin koulujen väkivaltaisuuksien lisääntyneen ja että koulujen poikkeamailmoituksista suurin osa koski väkivaltaa tai sen uhkaa jo kaksi vuotta ennen kuin väkivalta kärjistyi hänen koulussaan. Liiton oma juristi sanoi samassa jutussa, että jos esihenkilöpuolella asiaa yritetään lakaista maton alle, työsuojeluvaltuutetun pitää tuoda tilanteesta tietoa työyhteisöön ja ylemmälle johdolle. Ammattiliitto varoittaa jäseniään ilmiöstä nimeltä ja se on itsessään mittaus siitä, että ilmiötä on. Rehtori kiisti tienneensä tapahtuneesta ja muistutti työntekijän velvollisuudesta kertoa, sillä ilman tietoa ei voi reagoida.

Ilman tietoa ei voi reagoida. Se lause on koko rakenteen avain, sillä velvollisuus alkaa tiedon saamisesta. Tiedon kiistäminen on samalla velvollisuuden alkamisen kiistäminen, eikä sitä hetkeä, jolloin tieto saapui, ole kirjattu mihinkään. Sysmässä käräjäoikeus totesi tuomiolauselmassaan vuonna 2021, että koulussa vallitsi vaikenemisen kulttuuri, joka mahdollisti 15-vuotiaan väkivallan jatkumisen. Lapset tiesivät, mitä tapahtuu, mutta eivät uskaltaneet kertoa. Kunnanjohtaja sai tietää väkivallanteoista, kun niistä uutisoitiin. Rehtorin mukaan koulu oli tehnyt kaikkensa.

Laskelma, joka ei jätä jälkeä

Yhdessäkään haetussa lähteessä ei mainita maineen suojaamista perusteena sille, että jokin jäi tekemättä tai kertomatta. Se on nollatulos eikä todiste siitä, ettei perustetta olisi. Se selittää, miksi rakennetta on vaikea osoittaa jälkikäteen: peittelyn perustetta ei kirjata mihinkään. Tiedotteeseen ei kirjoiteta, miksi luku valittiin. Vastineeseen ei kirjoiteta, miksi kiusaamista ei ole esiintynyt. Salassapitovastaukseen ei kirjoiteta, mitä sen takana on. Laskelma on olemassa, mutta se ei jätä jälkeä asiakirjaan ja jälkikäteen ei voi erottaa harkittua ratkaisua siitä, ettei kukaan tehnyt ratkaisua.

Se, joka kertoo, kertoo suojatta. Ilmoittajansuojelulaissa on 11 nimettyä aihealuetta eikä työturvallisuus ole niiden joukossa. Oikeuskanslerinviraston tilasto vuodelta 2025 sanoo saman lukuina: keskitettyyn ilmoituskanavaan saapui 108 ilmoitusta, joista 86 jätettiin siirtämättä, koska ne eivät kuuluneet lain soveltamisalaan. Työpaikkahäirinnälle ei ole omaa kategoriaa. Hoitoalan tutkimuksessa vastaaja kertoi, että potilasta lyötiin, mutta esimies kielsi asiasta puhumisen ja tutkija itse nimesi vaikenemisen syyksi seuraukset: syrjintää esimiehen tai kollegan taholta ja ääripäässä irtisanoutumisen. Vain joka toinen kantelu johti väärinkäytöksen loppumiseen. Puhuminen on riski, jonka kantaa puhuja ja hiljaisuus on riski, jonka kantaa joku muu.

Tallenne, jota kukaan ei hävittänyt

Koulun valvontakameran tallenne katoaa yleensä ylikirjoituksella: uusi kuva tallentuu vanhan päälle muutaman päivän kierrossa. Laki ei vaadi sitä. Työelämän yksityisyydensuojalaki velvoittaa hävittämään tallenteet, kun ne eivät enää ole tarpeen ja asettaa vuoden takarajan, mutta sallii nimenomaisesti pidemmän säilytyksen, jos asia on tullut selvitettäväksi ennen määräajan täyttymistä. Eduskunnan oikeusasiamies totesi poliisin haalarikameroista vuonna 2022, ettei poliisi voi itse päättää tietojen poistamisesta ainakaan silloin, kun menettelystä on esitetty väite tai tehty kantelu ja että alkuperäistä tallennetta tulisi säilyttää sellaisenaan.

Tallenne katoaa siis oletusarvoisesti eikä kenenkään tarvitse päättää mitään. Jälkikäteen ei voi osoittaa hävittämistä, koska hävittämistä ei tapahtunut: tapahtui se, ettei kukaan säilyttänyt. Sama muoto toistuu kolmesti samassa rakenteessa. Peittelyn perustetta ei kirjata, ilmiö kirjataan toiseen luokkaan ja aineisto ylikirjoittuu. Lopputulos syntyy joka kerta ilman tekoa, joka jättäisi jäljen.

Se, mikä tulee ilmi

Raamattu ei tunne organisaatiota, joka päättää itse, mitä se kertoo. Se tuntee ihmisen, joka päättää niin ja sanoo hänelle, ettei valinta pidä:

Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.

— Luuk. 8:17

Lause on kuvaus. Salattu ei pysy salattuna, koska se ei ole sen luonteen mukaista. Se tulee ilmi tarkastuksessa, tuomiolauselmassa, jäsenlehden reportaasissa tai kahdessa raportissa, jotka luetaan vierekkäin. Johannes kertoo, miksi toiset tulevat valoon ja toiset eivät:

Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."

— Joh. 3:20–21

Valoon tuleminen on tässä teko, ei olosuhde. Se, jonka teot kestävät katsomisen, tuo ne itse valoon. Se, jonka eivät kestä, vastaa salassapitosyistä. Jae sanoo, että valoon tulemisesta tunnistaa, kumpi on kyseessä ja että päätös on aina sen, jolla tieto on. Sananlaskut lupaa sille, joka valitsee toisin, jotakin, mitä yksikään tiedote ei voi luvata:

Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

— Sananl. 28:13

Armo on tarjolla organisaatiolle siinä missä ihmisellekin ja sen ehto on sama. Ei tiedote, jossa luku on oikein, vaan tunnustus, jossa se on kerrottu.

Sairaala, jossa ei saanut puhua

Tampereen yliopistollisen sairaalan vuodeosastolla hoitajat huomasivat kesäkuussa 2026 yövuoron alussa, että työtoveri käyttäytyi oudosti ja ottivat asian puheeksi. Hän kiisti juoneensa, suuttui ja kävi ovella käsiksi kahteen kollegaansa. Vartija puhallutti hänet: yli kolme promillea. Poliisi vei hänet yöksi putkaan ja kirjasi kaksi pahoinpitelyä. Toinen uhreista hoiti vuoron loppuun loukatulla ranteella sekä omat että kollegan laiminlyömät potilaat, meni aamulla työterveyslääkärille, joutui käsileikkaukseen ja on sairauslomalla, joka kestää pitkälle lokakuuhun. Kollegalle sanottiin, ettei välikohtauksesta saisi puhua, koska kyseessä olisi imagohaitta. Tilannekokous pidettiin 20. elokuuta, yli kaksi kuukautta tapahtuman jälkeen. Työnantajan mukaan viiveet saattavat johtua kesälomatilanteesta ja selvittely alkoi heti kesäkuussa. Johtajaylilääkäri ei kommentoinut tapausta mutta vakuutti, että päihtymykseen työpaikalla on aina nollatoleranssi.

Imagohaitan välttäminen on ymmärrettävää julkisen instituution kohdalla, jolla on selvittämättä loppuun keskeneräinen tapaus, jossa henkilölle ilman potilassuhdetta lisättiin kantamerkintöjä, jotka myöhemmin poistettiin virheellisinä, kun selvisi, että todistajanlausunnot, todelliset tapahtumat ja totuus äänitallenteissa ja hoitoketjuun ulkopuolelta syötetty virheellinen tieto ovat aiheuttaneet vakavan potilasturvallisuuden ja oikeusturvan vaarantumisen. Kumpikin tapaus on samassa talossa ja kummassakin tieto oli talossa ennen kuin se oli missään muualla.

Tieto tuli ulos, koska hoitaja kertoi lehdelle. Kaikissa muissa kohdissa rakenne toimii ilman, että kenenkään tarvitsee päättää mitään: luku jää julkaisematta, vastaus annetaan salassapitosyistä, tallenne ylikirjoittuu ja tiedotteeseen tulee väärä luku. Vilpillinen valinta, joka on kulkenut tämän rakenteen läpi, näyttää jälkikäteen samalta kuin huolimattomuus ja juuri se tekee rakenteesta sen, mikä se on. Se, joka haluaa tehdä totuuden, tuo tiedon itse valoon. Se, joka ei halua, saa odottaa, kunnes joku muu tuo sen ja tällä kertaa se oli hoitaja, jonka käsi oli leikattu. Molemmat päätyvät samaan valoon ja ero on siinä, kumpi kävelee sinne itse.

Lähteet

• Esitutkintalaki 805/2011, 3 luku 3 § 2 momentti.
• Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 1171/2022, 2 §.
• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, 16–18 §.
• Poliisi. Henkilöstötilinpäätökset 2021, 2022, 2023, 2024 ja 2025. poliisi.fi.
• Valtiokonttori. (2023). Valtion henkilöstökertomus 2022.
• Yle. (2026, 15. heinäkuuta). Somepoliisin irtisanoutuminen ja Poliisihallituksen vastaus. yle.fi.
• Somero-lehti. (2026, 17. heinäkuuta). Lounais-Suomen poliisi vastaa julkisuudessa esitettyihin kiusaamisväitteisiin. somerolehti.fi.
• Yle. (2018, 21. syyskuuta). Epäily työpaikkakiusaamisesta Lounais-Suomen poliisilaitoksella. https://yle.fi/a/3-10414340
• Yle. (2018, 30. lokakuuta). Turun pääpoliisiasemalle tiukka tulos työsuojelutarkastuksesta. https://yle.fi/a/3-10482751
• Yle. (2018, 5. marraskuuta). Kiusaamistapaukset Turun poliisissa selvitetään. https://yle.fi/a/3-10493442
• Yle. (2019, 9. huhtikuuta). Lounais-Suomen poliisilaitoksen päälliköiden kiusaamisepäilyt eivät etene syyttäjälle. https://yle.fi/a/3-10729336
• Suomen Kuvalehti. (2007, 26. huhtikuuta). Miksi poliisi ahdistelee.
• Tehy ja Aula Research. (2021). Kysely hoitajien kokemasta väkivallasta ja häirinnästä, tulospaketti n = 3 614; Tehyn tiedote samasta kyselystä.
• Työsuojeluhallinto. (2022, 2. joulukuuta). Potilas kuristi sairaanhoitajaa. Pohjois-Savon käräjäoikeus, R 21/2359. tyosuojelu.fi.
• Opettaja. (2024, 19. helmikuuta). "En saanut puhua lyönnistä". Koulun väkivaltatilanteet jäävät liian usein käsittelemättä. opettaja.fi.
• Yle. (2021, 13. huhtikuuta). Kukaan ei uskaltanut puhua, kun 15-vuotias käytti raakaa väkivaltaa useita kertoja. https://yle.fi/a/3-11881296
• Yle. (2021, 9. syyskuuta). Potilasta lyötiin, mutta esimies kielsi asiasta puhumisen. https://yle.fi/a/3-12089999
• Oikeuskanslerinvirasto. (2026). Ilmoittajansuojeluasioiden vuosiraportointi, vuoden 2025 tilasto. oikeuskansleri.fi.
• Tietosuojavaltuutetun toimisto. Päätös 8393/161/2019, 26.5.2020.
• Eduskunnan oikeusasiamies. Ratkaisu poliisin haalarikameratallenteiden säilyttämisestä, 18.10.2022.
• Yle. (2026, 31. elokuuta). IL: Tampereen yliopistollisen sairaalan hoitaja pahoinpiteli humalassa kahta kollegaansa. yle.fi.
• Savon Sanomat ja Iltalehti. (2026, 30. elokuuta). Sairaanhoitaja pahoinpiteli humalapäissään kahta kollegaansa Tampereella. savonsanomat.fi.
• Voice.fi. (2026, 30. elokuuta). Tukkihumalassa yövuorossa riehunut sairaanhoitaja pahoinpiteli työtovereitaan. voice.fi.
• Pyhä Raamattu 1933/1938.