Raja, joka avattiin kahden kolmasosan enemmistöllä
Toukokuussa 2023, kuusi viikkoa sen jälkeen, kun Suomi oli liittynyt Natoon, poliisiylijohtaja piti puheen uusille poliiseille heidän valatilaisuudessaan. Puheessa oli lause, joka on helppo lukea ohi: "Nato-jäsenyyden myötä poliisille tulee hoidettavakseen sekä Naton suorituskykyyn että Naton toiminnan tukemiseen liittyviä tehtäviä. Olemme tunnistaneet neljä keskeistä osa-aluetta, joita ovat hybriditoimet, terrorismi, isäntämaatuki ja resilienssityö." Puolitoista vuotta myöhemmin hänen seuraajansa toisti saman jaon omassa valapuheessaan ja lisäsi rajauksen: "Näitä uhkia hallitaan ensisijaisesti sisäisen turvallisuuden toimivaltuuksin. Teot ilmenevät ensivaiheessa pääosin rikoksina ja vakavina yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriötiloina."
Kaksi ylijohtajaa, kaksi vuotta, sama neljän kohdan lista. Sotilasliitto toi poliisille tehtäviä ja poliisi sanoo hoitavansa ne poliisina. Siitä nousee kysymys, jonka moni on kysynyt ääneen: ollaanko poliisia muuttamassa joksikin muuksi kuin poliisiksi ja onko laki menossa edellä vai perässä.
Kysymykseen voi vastata vain katsomalla, mihin raja sotilaan ja poliisin välillä on kirjoitettu ja mittaamalla, onko sitä siirretty. Raja löytyy neljästä laista ja kahdesta sopimuksesta. Se on siirtynyt. Se siirtyi toiseen suuntaan kuin kysymys olettaa.
Poliisilain ensimmäinen pykälä sanoo, mitä poliisi tekee: oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Sotilaan tehtävä on toinen laki ja toinen ministeriö. Näiden välissä on kolmas laki, joka kertoo, kumpi auttaa kumpaa.
Se on laki Puolustusvoimien virka-avusta poliisille. Se uudistettiin vuonna 2022 ja korvasi yli 40 vuotta voimassa olleen sääntelyn. Suunta on laissa nimessä asti: Puolustusvoimat antaa apua poliisille, ei toisin päin. Sisäministeriön oma kuvaus kertoo, mihin apua saa: suuren yleisötilaisuuden suojaamiseen, "kansainvälistä erityissuojelua nauttivan henkilön vierailun suojaamiseksi sekä ihmisten hengelle tai terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttavan rikoksen estämiseksi tai keskeyttämiseksi". Poliisi päättää voimakeinoista myös silloin, kun sotilas ne käyttää. Sotilas tulee poliisin alaisuuteen, kun hän tulee kaupunkiin.
Neljäs laki koskee sitä, milloin Suomi antaa tai pyytää kansainvälistä apua. Se säädettiin 2017 ja laajennettiin vuoden 2023 alusta kattamaan myös "Suomen omiin tarpeisiin perustuvaa muuta kansainvälistä toimintaa Suomen alueen ulkopuolella". Samassa laissa on lause, joka pitää sotilaan paikallaan: Puolustusvoimia ei saa määrätä avun antamiseen ilman säädettyä menettelyä ja jos apu voi sisältää sotilaallisten voimakeinojen käyttöä, valtioneuvoston on ensin kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Poliisin kansainvälisestä avusta päättää sisäministeriö. Sotilaan lähettämisestä päättää valtioneuvosto eduskunnan kuultuaan. Kaksi eri porttia, kaksi eri vartijaa.
Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
Room. 13:1
Raja on siis olemassa ja se on kirjoitettu tarkasti. Sotilas voi auttaa poliisia kotimaassa poliisin johdolla. Poliisi voi lähteä ulkomaille siviilinä ja sitäkin varten on oma laki vuodelta 2004, siviilikriisinhallinnan laki, joka on 20 vuotta vanhempi kuin Nato-jäsenyys. Molemmissa poliisi pysyy poliisina.
Raja siirtyi, mutta toiseen suuntaan
Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.
Sananl. 22:28
Vuosina 2024 ja 2025 eduskunta hyväksyi kaksi sopimusta, joihin tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö. Ensimmäinen oli Naton joukkojen asemaa koskeva sopimus, toinen puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa. Määräenemmistö vaaditaan, koska sopimus koskettaa perustuslakia. Perustuslakivaliokunta sanoi molemmissa saman asian: vieraan valtion joukot saavat Suomen alueella oikeuden harjoittaa tuomiovaltaa ja "oikeudesta ryhtyä toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi joukkojen hallinnassa olevalla alueella".
Tämä on se kohta, jossa raja liikkui. Järjestyksen ja turvallisuuden takaaminen Suomen maaperällä on ollut poliisin yksinoikeus. Nyt se on rajatulla alueella myös vieraan sotilaan oikeus. Sotilaalle annettiin pala poliisin työtä ja poliisi jäi poliisiksi.
Hallituksen esitys puolustusyhteistyösopimuksesta sanoo, mitä siitä seuraa poliisille: "Suomi vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Tämä tehtävä kuuluu poliisille, joten Yhdysvaltojen läsnäolon lisääntyessä, myös poliisin tehtävät lisääntyisivät." Muutamaa sivua myöhemmin sama esitys arvioi, ettei sopimus "tällä hetkellä" vaikuta merkittävästi poliisin henkilöresursseihin. Tehtävät lisääntyvät, henkilöstö ei. Kaksi lausetta samassa asiakirjassa ja niiden väliin jää se työ, jonka joku tekee.
Sama liike näkyy pienemmässä mittakaavassa poliisilain omassa pykälässä. Vuoden 2023 alusta vieraan valtion virkamies voi Suomen alueella käyttää suomalaisen poliisin toimivaltuuksia ja hänellä on "oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjauksessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa". Pykälä koskee Euroopan unionin rikostorjuntayhteistyötä, ei Natoa ja suomalainen poliisi pitää ohjat. Suunta on kuitenkin sama: ulkomaalainen saa suomalaisen poliisin valtuuksia ja suomalaisen poliisin valtuudet pysyvät ennallaan.
Mikä on Natoa ja mikä ei
Kansainvälistyminen näyttää yhdeltä virralta, mutta se tulee useasta joesta. Naton osuus kapenee, kun joet erottaa toisistaan.
Poliisin tietojenvaihto muiden maiden kanssa laajeni joulukuussa 2024, kun Euroopan unionin uusi asetus tuli voimaan. Se sitoo jokaista jäsenmaata riippumatta sotilasliitosta. Rajavartiolaitos lähettää henkilöstöä unionin rajaviraston pysyvään joukkoon, joka kasvaa "10 000 henkilöön vuoteen 2027 mennessä", koska asetus velvoittaa siihen. Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat sopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä vuonna 2021, kaksi vuotta ennen Nato-jäsenyyttä ja se koskee kuutta kuntaa Tornionjokilaaksossa. Poliisien lähettäminen ulkomaisiin kriisinhallintaoperaatioihin on ollut lakisääteistä vuodesta 2005.
Sitten on se, mikä näyttää sotilaalliselta. Panssaroidut poliisiautot hankittiin vuonna 2018, 15 kappaletta ja noin 400 000 euroa kappaleelta. Ne ovat viisi vuotta vanhempia kuin Nato-jäsenyys. Poliisin uusi strategia vuosille 2026 ja 2032 välille sanoo, että poliisi ylläpitää "poliisin reserviä hybridi- ja muiden uhkien varalta". Sana reservi on lainattu sotilaan sanastosta ja se on ainoa sotilaan sana koko strategiassa. Strategian neljä päätavoitetta eivät mainitse Natoa.
Hallitusohjelma kesäkuulta 2023 kertoo saman rakenteen kautta. Sen luku "Aktiivinen ja kansainvälinen Nato-Suomi" käsittelee Puolustusvoimia, puolustusmenoja ja puolustusteollisuutta. Sana poliisi ei esiinny luvussa kertaakaan. Poliisien määrän nostaminen "8 000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä" on eri luvussa ja perusteltu sanoilla "Muutokset turvallisuusympäristössä edellyttävät poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamista". Hallitus itse ei kytke poliisia Nato-lukuunsa. Se kytkee poliisin turvallisuusympäristöön, joka on väljempi sana ja kattaa kaiken.
Lainsäätäjä on siis siirtänyt rajaa kahdesti kahden kolmasosan enemmistöllä ja molemmilla kerroilla avoimesti eduskunnassa. Kolmas iso muutos, valmiuslain päivitys heinäkuussa 2022, tehtiin viiden kuudesosan enemmistöllä ja kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä, jotta "vakava hybridivaikuttaminen voi johtaa valmiuslain poikkeusolovaltuuksien käyttöönottoon". Hybridiuhka on kaikissa näissä asiakirjoissa poliisin asia. Poliisiylijohtaja sanoi sen valapuheessaan 2023 suoraan: "Suomessa hybriditoimiin ensivasteen antaa poliisi." Kun uhka määritellään hybridiksi, se putoaa poliisin pöydälle ja pöytä on jo täynnä.
Kulttuuri, joka muuttui
Kysymys uudesta johtamiskulttuurista on oikea kysymys, mutta aineisto vastaa siihen eri tavalla kuin kysyjä odottaa. Sotilaallista komentokulttuuria ei julkisista asiakirjoista löydy. Uusi poliisiylijohtaja valittiin 2024 perusteella, jossa "katsottiin eduksi laaja-alainen poliisin työn käytännön kokemus ja hyvät henkilöstöjohtamistaidot". Henkilöstöjohtaminen on sana, jota käytetään, kun henkilöstö on ongelma.
Sisäministeriön oma arvio poliisin hallintorakenteesta vuodelta 2023 lukee poliisin henkilöstöbarometrin tuloksia rakenneuudistusten rinnalla. Vuonna 2008 noin joka kymmenes poliisi oli aikeissa vaihtaa työpaikkaa. Vuonna 2022 "lähes neljäsosa oli nykyiseen työpaikkaansa niin tyytymättömiä, että ovat aikeissa vaihtaa työpaikkaa". Arvio kutsuu lukua "ehdottoman huolestuttavana". Poliisin oma selvitys henkilöstöjohtamisen tilasta samalta vuodelta sanoo, että kuormitus on edennyt niin pitkälle, että työyhteisön ilmapiiriä sävyttävät kiireen ja väsymyksen kokemukset, "jotka pahimmillaan näyttäytyvät toivottomuutena".
Tämä on aineistosta löytyvä kulttuurin muutos. Sen nimi on väsymys. Juuri tälle joukolle annettiin neljä uutta tehtäväaluetta ilman että henkilöresursseihin arvioitiin "tällä hetkellä" vaikutusta. Kansainvälistyminen ei muuta poliisin luonnetta. Se muuttaa sitä, mihin kentällä oleva poliisi ehtii.
Kuka hyötyy
Rakenteesta hyötyy ensin se, jonka joukot saavat Suomessa oikeuksia, joita niillä ei ennen ollut. Liittolaisen sotilas on nyt omalla alueellaan oikeudellisesti kotonaan. Valtio hyötyy pelotteesta, jonka poliisiylijohtaja itse mainitsi: "Nato-jäsenyys luo turvaa ja ulkoisen pelotteen." Puolustusvoimat hyötyvät, koska hallituksen esitys puolustusyhteistyösopimuksesta suuntaa uudet logistiikka- ja turvallisuustehtävät niille. Kaikki kolme ovat valmiiksi isoja.
Häviäjä on pieni. Se on partio, jonka pöydälle hybridiuhka putoaa rikoksena kello kolme yöllä ja jonka työnantaja ei arvioi henkilöresursseihin vaikutusta. Häviäjä on myös kansalainen, jonka järjestystä rajatulla alueella pitää joku, jota hänen eduskuntansa ei valvo muuten kuin sopimuksen kautta. Kokoero on sotilasliitto ja yksi työvuoro.
Kysymys, jota asiakirjat eivät esitä: kuka mittaa, mitä poliisi jättää tekemättä, kun se tekee sen, mitä sopimukset lisäävät? Hallituksen esitys sanoo "tällä hetkellä". Se on lupaus mitata myöhemmin ja mittaria ei ole nimetty.
Mitäs meidän pitää tekemän
Raja sotilaan ja poliisin välillä on tallella. Se avattiin ääneen kahden kolmasosan enemmistöllä ja avaaminen kirjattiin perustuslakia koskevaksi. Aukko on toisessa kohdassa kuin kysymys: sotilaalle annettiin poliisin työtä ja poliisille lisää työtä, eikä kumpaakaan mitattu.
Sen voi korjata. Mittarin voi nimetä. Eduskunta, joka antoi luvan kahden kolmasosan enemmistöllä, voi pyytää vuosittain yhden luvun: montako tehtävää isäntämaatuki, hybridiuhat ja liittolaisjoukkojen läsnäolo toivat poliisille ja montako niistä hoidettiin niin, että jotain muuta jäi. Luku on olemassa jossain, koska poliisi kirjaa jokaisen tehtävän. Sitä ei vain kysytä.
Kaksituhatta vuotta sitten Jordanin rannalla sotamiehet kysyivät saarnaajalta, mitä heidän pitäisi tehdä. Vastaus koski palkkaa.
Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Mitäs meidän pitää tekemän?" Ja hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö, vaan tyytykää palkkaanne".
Luuk. 3:14
Kysymys on sama jokaisella, joka kantaa virkamerkkiä tai asetta jonkun toisen antamalla luvalla. Vastaus on annettu sille, joka kysyy. Rakenteen tehtävä on tehdä kysyminen mahdolliseksi ja se onnistuu vain, jos joku laskee, mitä kysyjältä odotetaan.