Tyhjä kohta taulukossa ja luku nolla näyttävät silmälle samalta

Tallinnassa oli elokuun lopulla 2026 tarkastusvirasto, joka tiesi, että jotain oli pielessä ja joka ei voinut sanoa kenen kanssa. Riigikontroll kertoi vuositarkastuksessaan parlamentille, että puolustusinvestointikeskus oli maksanut ennakkoa hankinnasta, jonka toimitus ei ollut edennyt. Yhtiön nimeä raportti ei kertonut. Se puhui vain intialaisesta firmasta, koska sopimuksia ei ollut toimitettu tarkastusvirastolle lainkaan.

Nimi tuli julkisuuteen 2.9.2026 ja sen kertoi sanomalehti. Samana päivänä puolustusministeri erosi.

Tarkastusvirastolla oli laissa oikeus tarkastaa. Sillä oli oikeus saada tiedot. Sillä oli oikeus raportoida parlamentille ja se raportoi. Ketju kulki jokaisen lenkin läpi niin kuin sen kuuluikin ja pysähtyi siihen kohtaan, jossa olisi pitänyt olla asiakirja. Asiakirjaa ei ollut toimitettu ja kun jälkeä ei ole, valvoja ei voi näyttää mitä puuttuu. Hän voi vain kertoa, että jotain puuttuu ja se on eri lause.

Suomessa on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto ja se on perustuslaissa. Sen tehtävä on tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista. Tarkastusoikeus on laaja: laki nimeää nimenomaisesti ja tyhjentävästi ne kolme kohdetta, jotka jäävät ulkopuolelle, eli eduskunnan oman taloudenhoidon, eduskunnan vastattavana olevat rahastot ja Suomen Pankin. Kaikki muu kuuluu piiriin, myös puolustushankinnat, joita virasto on tosiasiassa tarkastanutkin.

Sen jälkeen tulee kohta, joka ratkaisee enemmän kuin oikeuksien luettelo. Tarkastusvirastolaissa säädetään, mihin valmis tarkastuskertomus menee:

Tarkastusvirasto antaa tarkastuksesta laaditun tarkastuskertomuksen tiedoksi ja tarvittavia toimenpiteitä varten tarkastetulle ja ministeriölle, jonka toimialalle tarkastettu kuuluu, sekä tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarainministeriölle.

Sana on tiedoksi. Se ei ole käsittelyä varten eikä päätöksentekoa varten. Se on tiedoksi ja sana on ollut pykälässä alusta lähtien, vuodesta 2000. Vuonna 2007 vaihtui vain vastaanottaja, kun valtiontilintarkastajien tilalle tuli eduskunnan tarkastusvaliokunta. Reittiä ei siis rakennettu ja purettu myöhemmin. Sitä ei koskaan rakennettu.

Kertomuksia syntyy noin 85 vuodessa. Vuosina 2023–2026 tarkastusvaliokunta ei antanut yhdestäkään niistä omaa mietintöään. Ei yhdestäkään. Kertomukset menivät tiedoksi ja tiedoksi ne jäivät.

Julkinen käsittely olisi vaatinut jotakin muuta. Vuonna 2003 hallitus esitti perustuslain muutosta, joka olisi antanut tarkastusviraston pääjohtajalle läsnäolo- ja puheoikeuden eduskunnan täysistunnossa. Sellainen oikeus on ministerillä, se on oikeuskanslerilla ja se on oikeusasiamiehellä. Perustuslain 48 pykälän otsikko luettelee heidät nimeltä, eikä tarkastusviraston pääjohtaja ole luettelossa. Otsikko on yhä alkuperäinen, koska pykälää ei ole muutettu kertaakaan.

Perustuslakivaliokunta hylkäsi ehdotuksen vuonna 2005 ja se antoi kolme perustetta. Yksi oli säädöstekninen. Kaksi muuta olivat painavampia:

Valiokunnan mielestä on perusteltua pyrkiä säilyttämään täysistunto ensisijaisesti kansanedustajien keskinäisenä samoin kuin kansanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten keskustelufoorumina. Läsnäolo- ja puheoikeutta ei siksi ole syytä pyrkiä kevein perustein laajentamaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudelle täysistunnossa ei valiokunnan käsityksen mukaan ole välttämätöntä tarvetta. Eduskunta saa tarkastusviraston tärkeinä pitämistä näkökohdista tietoa viraston eduskunnalle antamista kertomuksista, minkä lisäksi on riittävää, että eduskunnan valiokunnilla on mahdollisuus kertomusten käsittelyn yhteydessä ja muulloinkin kuulla tarkastusviraston pääjohtajaa.

Toinen niistä on tarvearvio ja se nojaa korvaavaan reittiin. Julkista puheoikeutta ei tarvita, koska valiokunnilla on mahdollisuus kuulla pääjohtajaa kertomusten käsittelyn yhteydessä. Lause on ehdollinen tavalla, jota sen kirjoittaja tuskin ajatteli ehdolliseksi: se olettaa, että kertomuksia käsitellään.

20 vuoden päästä katsottuna oletus ei ole toteutunut. Se ei tee perustelusta tekosyytä. Se tekee siitä oletuksen, jonka toteutumista kukaan ei tarkistanut ja ero näiden kahden välillä on koko juttu. Tekosyy on valhe, jonka joku tietää valheeksi. Toteutumatta jäänyt oletus on lause, jonka jokainen luki huolellisesti sillä hetkellä, kun se kirjoitettiin ja jota kukaan ei lukenut sen jälkeen.

Se, mitä ei lasketa, näyttää nollalta

Salassapito ei ole tässä se este, joksi se ensin luulee itsensä. Tarkastusvirastolaki sanoo erikseen, että virasto voi antaa salassa pidettäviä asiakirjoja ja tietoja eduskunnan asianomaiselle valiokunnalle, jos se on tarpeen. Salaisen tiedon reitti on siis nimenomaisesti valiokunta ja se on suljettu huone. Julkinen puheoikeus ei olisi antanut oikeutta paljastaa yksittäisen hankinnan salassa pidettävää sisältöä, eikä sitä pitäisikään antaa.

Se olisi antanut jotain paljon vaatimattomampaa. Se olisi antanut mahdollisuuden sanoa julkisesti, että tarkastuksessa on havaittu aukko. Jäljitettävyys puuttuu. Ennakkomaksusta ei jää merkintää, josta voisi jälkikäteen todeta mitä maksettiin ja mitä saatiin. Nämä eivät ole salaisuuksia. Ne ovat havaintoja siitä, mitä ei ole kirjattu ja kirjaamattomuus on harvoin salaista. Se on vain hiljaista.

Tästä kääntyy koko mekanismi. Laskematta jäänyt ei näytä puuttuvalta. Se näyttää nollalta. Tyhjä kohta taulukossa ja luku nolla ovat silmälle sama asia ja niiden merkitys on vastakkainen. Nolla sanoo, että mitattiin eikä löytynyt. Tyhjä sanoo, että ei mitattu. Näiden kahden kirjautuessa samannäköisinä järjestelmä alkaa raportoida hyvää tulosta niistä kohdista, joita se ei ole katsonut.

Sama rakenne toistuu paikassa, joka näyttää ensin aivan toiselta aiheelta.

Vuosina 2023–2025 eduskunta hyväksyi joukon työttömyysturvan ja työelämän muutoksia ja jokaisen mukana kulki hallituksen oma arvio siitä mitä muutos tuottaa. Luvut olivat täsmällisiä. Ensimmäinen esitys arvioi noin 250 miljoonan euron menosopeutusta ja noin 20 000 henkilön työllisyyskasvua. Toinen arvioi noin 276 miljoonan euron menosopeutusta ja noin 18 700 henkilön työllisyyden kohenemista. Kolmas nimesi 36,9 miljoonan euron etuuskulujen alenemisen mutta jätti työllisyysvaikutuksen sanalliseksi, koska luku olisi ollut arvaus.

Yhteensä kaksi ensimmäistä lupasivat lähes 39 000 työllistä.

Kukaan ei ole julkaissut vertailua, jossa nämä luvut asetettaisiin toteutuneiden lukujen viereen. Ei ministeriö, ei tarkastusvaliokunta, ei tarkastusvirasto. Läheltä osuvia julkaisuja on useita ja niiden erot ratkaisevat: yksi tutkii vuosien 2014 ja 2017 uudistuksia, toinen simuloi tulonjakoa käyttäytymismuutoksia pois lukien, kolmas arvioi koko sosiaaliturvapakettia ennen kuin yksikään esitys oli hyväksytty, neljäs arvioi ajoitusta suhdanteessa. Yksikään ei tee sitä yhtä asiaa, jonka jokainen olettaa jonkun tekevän.

Tässä on kohta, jossa rehellisyys vaatii pysähtymään. Esitykset itse asettivat jälkiarvioinnille aikataulun ja aikataulu ei ole vielä umpeutunut. Yksi niistä sanoo suoraan, että yhteisarviointiin tulisi varata noin kahdesta kolmeen vuotta syyskuun 2024 alusta, mikä osuu syyskuun 2026 ja syyskuun 2027 väliin. Toinen sanoo, ettei tuloksia kannata tarkastella ennen kuin kolme vuotta on kulunut voimaantulosta ja se tarkoittaa vuotta 2029. Arviointia ei siis ole tehty osittain siitä syystä, ettei sen aika ole vielä tullut.

Se selittää ajoituksen. Se ei selitä sitä, ettei kenelläkään ole tehtävää.

Eduskunta hyväksyi lausuman, joka velvoittaa valtioneuvoston seuraamaan muutosten vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon ja eri työntekijäryhmien työllistymiseen sekä ryhtymään tarvittaessa korjaaviin toimiin. Lausuma on olemassa. Sen täyttämiseen ei ole nimetty tahoa, määräpäivää eikä muotoa, jossa vastaus annettaisiin, eikä ketään, joka toteaisi ettei vastausta tullut. Velvoite, jonka toteutumista ei kukaan tarkista, on toive kirjoitettuna velvoitteen kieliopilla.

Yksi esitys teki jotain, mikä kannattaa lukea kahdesti. Se siteerasi omassa vaikutusarviossaan tutkimusta, joka ei tue sen omaa tavoitetta:

Empiiriset tutkimustulokset sääntelyn tiukkuuden vaikutuksista työllisyyteen eivät tue tulkintaa sääntelyn keventämisen työllisyyttä parantavasta vaikutuksesta.

Esitys kertoi myös valtiovarainministeriön oman replikaation aiemmasta vastaavasta uudistuksesta, jossa vaikutusta työntekijöiden määrään ei havaittu tilastollisesti merkitsevänä. Se kertoi samassa yhteydessä myös sen, mikä tulosta rajaa: finanssikriisi osui samaan aikaan lakiuudistuksen kanssa, joten havaittu muutos voi johtua kummasta tahansa. Esitys ei siis salannut mitään. Se kirjoitti oman vastaväitteensä itse, näkyviin ja meni läpi. Avoimuus ei ollut este, koska kukaan ei ollut asettanut mitään sen varaan.

Ketju, jossa jokainen lenkki toimii

Näissä ei ole yhtä syyllistä pykälää. Se on se, mikä tekee mekanismista vaikean nähdä.

Tarkastusoikeus on kunnossa. Tiedonsaantioikeus on perustuslaissa. Kertomus kirjoitetaan ja se toimitetaan. Valiokunnalla on oikeus kuulla ketä tahansa. Vaikutusarvio kirjoitetaan ja se julkaistaan ja arviointineuvosto lukee sen laadun läpi ennen kuin esitys annetaan. Jokainen lenkki on paikallaan ja jokainen toimii sillä tavalla kuin sen on tarkoitettu toimivan.

Ketju kulkee jäljestä valvojan havaintoon, havainnosta kertomukseen, kertomuksesta julkiseen käsittelyyn ja käsittelystä siihen, että joku ulkopuolinen kertoo asiasta niille, joita se koskee. Aukko ei ole missään yhdessä lenkissä. Se on siinä, että yhdenkään lenkin katkeaminen ei laukaise hälytystä, koska yksikään lenkki ei ole vastuussa seuraavasta.

Virossa ketju piti ja se piti yhden lenkin varassa. Tarkastusvirasto ei saanut sopimuksia, joten se ei voinut nimetä yhtiötä. Parlamentin valiokunnat kutsuivat pääjohtajan koolle ja ne tekivät sen suljetuissa istunnoissa. Julkiseksi asian teki lehti. Viron perustuslaki on tässä kiinnostava siitä syystä, että se osoittaa saman epäsymmetrian kuin Suomen: oikeuskanslerilla on oikeus osallistua puheoikeudella parlamentin istuntoihin ja tarkastusvirastolla ei ole. Tarkastusvirasto saa osallistua vain hallituksen istuntoihin.

Riigikontrolör võib oma ülesannetesse kuuluvais asjus võtta sõnaõigusega osa Vabariigi Valitsuse istungitest.

Õiguskantsler võib sõnaõigusega osa võtta Riigikogu ja Vabariigi Valitsuse istungitest.

Kaksi maata, sama rakenne, sama valinta. Laillisuusvalvojalle annettiin julkinen ääni ja taloudenvalvojalle ei annettu.

Se lenkki, joka Virossa kantoi, on Suomessa mitattavasti ohut. Uutisointia haettiin 51 tarkastuskertomuksesta ja niistä 31 ei tuottanut yhtäkään osumaa. 20 tuotti vähintään yhden. Luku on kuitenkin annettava sen rajauksen kanssa, joka sitä koskee: kolme levikiltään suurinta suomalaista mediaa ei ole käytetyssä hakuindeksissä lainkaan, joten mittaus kertoo vain siitä osasta mediakenttää, jonka indeksi kattaa. Nollatulos, jonka rajausta ei kerrota, on itse esimerkki siitä mekanismista, josta tässä on kysymys.

Kuka hyötyy siitä että lukua ei ole

Hyötyjää ei tarvitse etsiä motiivista. Riittää katsoa, kenen asema paranee sillä hetkellä, kun luku puuttuu.

Hankintaorganisaatio, joka ei toimita sopimuksia tarkastusvirastolle, ei joudu vastaamaan kysymykseen, jota kukaan ei voi muotoilla. Toimittaja, joka on saanut ennakkomaksun ilman toimitusta, hyötyy siitä ettei maksusta jää merkintää, josta jälki alkaisi. Ministeriö, joka esitti 250 miljoonan säästön ja 20 000 työllistä, ei joudu selittämään eroa, koska eroa ei ole laskettu. Palveluntuottaja, jonka työn laatua ei mitata, saa jatkaa samaa työtä samalla hinnalla.

Kukaan näistä ei välttämättä tarkoita mitään. Rakenne toimii heidän hyväkseen riippumatta siitä mitä he tarkoittavat ja se on rakenteen ominaisuus eikä heidän luonteenpiirteensä.

Häviäjä löytyy siitä samasta puuttuvasta luvusta ja hän on eri kokoluokkaa. Hän on työtön, jonka toimeentulo laski kolmella yhtäaikaisella muutoksella ja jonka kohtalo olisi ollut yksi rivi siinä vertailussa, jota ei tehty. Hän on lapsi, jonka asia oli aidosti todellinen ja jonka selvittämiseen kuluva aika meni jonnekin muualle. Hän on veronmaksaja, joka maksoi ennakon hankinnasta, jota ei tullut. Hyötyjä on organisaatio, jolla on lakimiehiä ja tiedottaja. Häviäjä on yksi ihminen, jolla ei ole kumpaakaan ja hänen häviönsä on hänen koko toimeentulonsa, kun hyötyjän hyöty on yksi rivi tilinpäätöksessä.

Kokoero on itse asiassa se, mikä tekee rakenteesta kestävän. Hyötyjällä on resurssit puolustaa asemaansa ja häviäjällä ei ole resursseja edes huomata, että hänen asemansa on muuttunut. Puuttuva luku ei kohtele kaikkia samalla tavalla, vaikka se puuttuu kaikilta yhtä lailla.

Väärä vaaka ja täysi paino

Mittaaminen on Raamatussa vanhempi kysymys kuin tilinpäätös ja se on siellä kahdella tavalla.

Toinen tapa on huolenpito. Tähtien luku on määrätty ja jokainen niistä kutsutaan nimeltä:

Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä. Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.

Ps. 147:4-5

Kaksi jaetta peräkkäin ja niissä on molemmat: luku on määrätty ja ymmärrys on mittaamaton. Laskettu ja laskematon eivät ole toistensa vastakohtia. Ne asuvat samassa lauseessa.

Sama kaksoisuus jatkuu ihmisessä.

Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.

Matt. 10:29-30

Luettu tarkoittaa tässä sitä, että joku tietää määrän. Se ei tarkoita valvontaa vaan sitä, ettei mikään ole liian pientä huomattavaksi. Laskeminen on tässä muoto, jonka huolenpito ottaa silloin, kun se on tarkkaa.

Toinen tapa on vallankäyttö. Daavid laski kansansa ja laskenta oli synti:

Mutta Daavidin omatunto soimasi häntä, sittenkuin hän oli laskenut kansan, ja Daavid sanoi Herralle: "Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt, Herra, anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi".

2. Sam. 24:10

Kertomus ei selitä syntiä auki ja se on jätetty auki tarkoituksella. Luettavissa on se, että kuningas halusi tietää lukumäärän ja lukumäärä oli hänen voimansa mitta. Laskeminen kääntyi silloin, kun se lakkasi olemasta huolenpitoa ja alkoi olla omistamista.

Näiden väliin asettuu jae, joka ei puhu laskemisesta vaan punnitsemisesta:

Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.

Sananl. 11:1

Väärä vaaka on väline, joka näyttää lukemaa. Se ei kiellä mittaamista. Se antaa väärän luvun ja väärä luku on vaarallisempi kuin puuttuva luku juuri siitä syystä, että se näyttää vastaukselta. Tyhjän kohdan äärellä ihminen tietää olevansa tietämätön. Väärän lukeman äärellä hän luulee tietävänsä.

Nykyaikainen versio väärästä vaa'asta on harvoin tahallinen. Se on taulukko, jossa tyhjä kohta ja nolla näyttävät samalta. Se on kertomus, joka annetaan tiedoksi eikä käsiteltäväksi. Se on velvoite ilman määräpäivää. Se on ennuste, joka jää lopulliseksi luvuksi, koska kukaan ei aseta sen viereen toteutunutta. Vaaka on kalibroitu oikein ja sen lukema on väärä siitä syystä, ettei punnittavaa ole koskaan pantu kupille.

Se, mikä on korjattavissa

Vertaus tornista alkaa laskemisesta.

Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,

Luuk. 14:28

Vertaus ei kehu laskutaitoa. Se sanoo, että laskeminen tehdään ennen kuin aloitetaan ja että laskemisen tarkoitus on nähdä totuus omasta tilanteesta silloin, kun sen näkeminen vielä muuttaa jotain.

Tässä on se kohta, jossa mekanismi eroaa syyllisyydestä. Kukaan ei ole päättänyt jättää laskematta. Jokainen lenkki on rakennettu huolellisesti ja jokainen niistä toimii. Puuttuu vain se yksi kysymys, jonka joku esittäisi ääneen: toteutuiko se, mitä oletettiin.

Kysymys on halpa. Se on yksi vertailu, yksi mietintö, yksi määräpäivä lausumaan, yksi merkintä ennakkomaksusta. Se ei vaadi uutta virastoa eikä uutta lakia ja siinä on jotain melkein huvittavaa: kaikki tarvittavat oikeudet ovat jo olemassa, useimmat niistä perustuslaissa asti. Aukko ei ole vallan puutteessa vaan siinä, ettei kenenkään tehtävä ole huomata ettei valtaa käytetty.

Tämän toteaminen ei syytä ketään ja se on toteamisen tarkoitus. Aukko, joka nimetään, on korjattavissa. Aukko, jonka olemassaolo näyttää nollalta, ei ole, koska nollaa ei korjata. Sitä pidetään hyvänä tuloksena.

Lähteet

• Perustuslaki 731/1999, 48 § ja 90 §
• Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta 676/2000, 2 § ja 5 §; muutos 597/2007
• Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 5/2005 vp; hallituksen esitys HE 102/2003 vp
• Eesti Vabariigi põhiseadus, § 136 ja § 141 (voimassa oleva sanamuoto, tarkistettu Riigi Teatajan rajapinnasta)
• Hallituksen esitykset HE 73/2023 vp, HE 13/2024 vp, HE 135/2024 vp, HE 198/2024 vp ja HE 199/2025 vp; eduskunnan vastaus EV 83/2023 vp
• Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 14/2025
• Kansaneläkelaitoksen tiedote 18.2.2026; Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö; työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 2026:17
• Pyhä Raamattu 1933/1938, sanatarkkoina