Kielto poistettiin kahdella lailla ja jäljelle jäi vakuutus

Suomeen ei tuoda ydinaseita rauhan aikana. Lause on lyhyt ja se jää mieleen kokonaisena ja juuri siksi sitä ei lueta tarkkaan. Se kuulostaa muurilta. Muuri on rakenne, joka pysyy paikallaan riippumatta siitä, mitä kukaan sillä hetkellä tahtoo. Lause pysyy vain niin kauan kuin sen sanoja pitää sen. Ero näiden kahden välillä ei näy silloin, kun kaikki on rauhallista.

Kaksi lakia ja sama päivä

Kesäkuun 26. päivänä 2026 vahvistettiin kaksi lakia. Ne tulivat voimaan samana päivänä heinäkuun alussa ja ne olivat peräisin samasta hallituksen esityksestä.

Ensimmäinen kumosi ydinenergialain pykälän, joka oli vuodelta 1987. Se kielsi ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen ilman poikkeuksia. Lain oma sanamuoto on nyt lyhyt: pykälä on kumottu. Se ei siis muuttunut. Se poistui.

Toinen laki ei poistanut mitään. Se lisäsi rikoslain ydinräjähderikosta koskevaan pykälään uuden momentin, jonka mukaan rangaistussäännöstä ei sovelleta ydinräjähteen tuomiseen Suomeen eikä sen kuljettamiseen, toimittamiseen tai hallussapitoon, jos teko perustuu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä.

Kaksi erilaista tekoa siis, samana päivänä. Toisesta laista kielto otettiin kokonaan pois. Toiseen kirjoitettiin ovi. Rikoslain kielto on yhä voimassa ja ydinräjähteen tuominen on edelleen rikos kaikissa muissa tilanteissa paitsi siinä yhdessä. Valmistaminen ja räjäyttäminen pysyvät rikoksena kaikissa tilanteissa.

Oven leveys ei ole kirjattu mihinkään. Sen määrittää se, joka kulloinkin arvioi, mikä perustuu Suomen sotilaalliseen puolustamiseen.

Kenen pelote

Aikeista ei tarvitse arvailla, koska valtio on kirjoittanut kantansa itse.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sanotaan, että Suomi on Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisesti liittoutunut maa. Samassa selonteossa kuvataan, mistä liittokunnan pelote muodostuu: tavanomaisista joukoista ja suorituskyvyistä, ohjuspuolustuksesta ja ydinaseista sekä niitä täydentävistä avaruus- ja kyberkyvykkyyksistä. Samassa kohdassa sanotaan myös, että Suomi ei ole asettanut jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistuu laaja-alaisesti liittokunnan toimintaan.

Kolme lausetta samasta asiakirjasta. Pelote sisältää ydinaseet. Rajoitteita ei ole asetettu. Erikseen, toisessa yhteydessä, vakuutetaan ettei niitä tuoda rauhan aikana.

Mikään näistä ei ole salaista. Ne vain eivät ole koskaan olleet samalla sivulla.

Sana rauhan aikana

Vakuutus on valtioneuvoston selonteon sanoja, ei lain sanoja ja ero on koko juttu. Laki sitoo siihen asti, kunnes se muutetaan säädetyssä järjestyksessä ja muuttaminen näkyy. Selonteon vakuutus sitoo niin kauan kuin sen antaja tahtoo pitää sen.

Sanassa rauhan aikana on ehto, joka tekee kaiken työn. Rauhan aika ei ole ikuinen olotila vaan jakso, jolla on alku ja mahdollinen loppu. Sen päättymisen toteaa valmiuslain mukaan valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Lupaus on siis voimassa täsmälleen sen ainoan ehdon varassa, jonka poistuessa sillä olisi eniten merkitystä.

Mikä muuttui sitä ennen

Kiellon poisto ei ole ensimmäinen käännös vaan viimeisin. Sitä edeltää sarja muutoksia, jotka ovat tapahtuneet neljässä vuodessa ja joista jokainen on kirjattu johonkin.

Sama selonteko, joka kuvaa pelotteen sisällön, kuvaa myös aseman. Suomen turvallisuuden takeena on sen mukaan kolme lukkoa: vahva kansallinen puolustuskyky osana liittokunnan pelotetta ja puolustusta, jäsenyys Euroopan unionissa ja Natossa sekä vahvistuva kahdenvälinen yhteistyö keskeisten liittolaisten ja kumppaneiden kanssa. Kaikki kolme ovat kollektiivisia. Yksikään niistä ei ole se, mikä aiemmin oli: asema kahden välissä.

Itäraja on ollut kiinni marraskuusta 2023. Rajavartiolaitoksen oma sanamuoto on lyhyt: koko maaraja Suomen ja Venäjän välillä on suljettu. Sulkemista on jatkettu kerta toisensa jälkeen ja syyskuussa 2026 hallitus päätti esittää sitä koskevan lain voimassaolon jatkamista vuoden 2028 loppuun.

Energiakytkentä katkesi jo sitä ennen ja se katkaistiin toisesta päästä. Sähkön tuonti Venäjältä päättyi toukokuussa 2022 ja Suomen Pankin mukaan tuonti oli vuonna 2021 vastannut noin kymmentä prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Kaasutoimitukset katkaistiin saman toukokuun aikana sen jälkeen, kun Suomi ei suostunut maksamaan ruplissa.

Neljässä vuodessa on siis purettu raja, energiayhteys ja kauppasuhde ja tilalle on rakennettu jäsenyys, kahdenvälinen puolustussopimus ja liittokunnan pelote. Ydinräjähdekiellon poisto on tämän sarjan viimeinen kohta eikä sen ensimmäinen.

Mitä on jo maksettu

Lakimuutos ei ole erillinen tapahtuma. Sen ympärillä on sarja päätöksiä, jotka eivät ole mielipiteitä vaan lukuja.

Puolustusmenot ovat 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosina 2025 ja 2026. Tavoitteeksi on asetettu kolme prosenttia vuoteen 2029 mennessä ja kevään 2025 kehyspäätöksessä puolustuksen rahoitusta lisättiin noin 3,7 miljardilla eurolla neljän vuoden aikana. Reserviläisten yläikäraja nostetaan 65 vuoteen ja reservin koko olisi vuonna 2031 noin miljoona henkeä. Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa tuli voimaan syyskuussa 2024 ja se antaa liittolaisen joukoille pääsyn sovituille alueille ja oikeuden sijoittaa niille kalustoa ennakkoon.

Näistä luvuista seuraa päätelmä, jota mikään yksittäinen asiakirja ei sano. Tätä mittakaavaa ei tarvittaisi, jos pelote yksin riittäisi. Varautumisen koko on valtion oma vastaus kysymykseen, mitä tapahtuu, jos apu ei tule tai ei tule ajoissa. Kukaan ei ole kirjoittanut sitä vastausta lauseeksi, mutta se on luettavissa summista.

Mitä jää kun pelote ei pidä

Varautumista tarvitaan silloin, kun yksi vaihtoehdoista on sota. Kysymys ei ole siitä, millä sodittaisiin, vaan siitä, miten siitä tilanteesta selvitään. Tavanomaiset aseet, miehittämättömät järjestelmät ja ydinaseet ovat saman asian eri portaita ja ylin porras on se, jota kukaan ei sano ääneen.

Huoltovarmuuslaki uusittiin samana vuonna. Vanha laki vuodelta 1992 kumottiin ja uusi tuli voimaan huhtikuussa 2026. Huoltovarmuutta koskeva aineisto ei mainitse ydinaseita kertaakaan. Ei laissa, ei valmiusasiakirjoissa, ei varmuusvarastointia koskevissa teksteissä. Varautumisjärjestelmä on kirjoitettu auki, se on juuri uudistettu ja se vaikenee täsmälleen siitä skenaariosta, jota useimmat sanovat pelkäävänsä.

Rajaus on itsessään tieto. Se kertoo, mitä varautuminen on suunniteltu kestämään ja mitä ei.

Kaikki tämä oli luettavissa

Hanke tuli julkisuuteen maaliskuun alussa 2026. Lausuntokierros oli auki maaliskuun alusta huhtikuun alkuun ja kuka tahansa sai vastata. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle huhtikuun lopussa. Lait vahvistettiin kesäkuun lopussa ja ne tulivat voimaan heinäkuun alussa. Julkisesta tulosta voimaantuloon oli lähes neljä kuukautta.

Prosessi oli siis auki ja silti harva tiesi. Asiakirjat olivat luettavissa kuukausia, eivätkä ne olleet piilossa vaan väärässä paikassa: siellä minne kukaan ei katso. Kansalaiselta ei viety mitään. Häntä ei myöskään tavoitettu.

Se mikä jää käteen

Kysymys ei ole siitä, aikooko joku tuoda ydinaseita Suomeen. Kysymys on siitä, mikä estäisi sen, jos aikomus joskus muuttuu.

Vastaus on kahden asian varassa ja molemmat liikkuvat. Ensimmäinen on poikkeus, jonka muoto on puolustus ja liittokunta ja jonka rajan vetää se, joka kulloinkin arvioi. Toinen on vakuutus, joka koskee rauhan aikaa ja raukeaa silloin, kun rauha raukeaa. Ehdoton kielto, joka ei ollut kummankaan varassa, poistettiin kesäkuussa 2026.

Sitä ennen muuri oli kirjoitettu lakiin. Nyt se on kirjoitettu lauseeseen. Ero näkyy vasta silloin, kun joku koettelee sitä ja siihen mennessä kirjoittamisen aika on ohi.