Suomi kirjoittaa itse ja joku muu päättää
Kolme rahaa liikkuu Suomessa tänä syksynä samaan aikaan. Euroopan unionin koheesioraha ja elpymisväline, joista jälkimmäisen takaraja meni umpeen elokuun lopussa. Rail Nordica, pohjoisen raidehanke, jonka suunnitteluvaltuuden budjettiriihi nosti syyskuun ensimmäisenä päivänä 107 miljoonaan euroon. Datakeskukset, joiden sähkövero nousi heinäkuussa ja joiden liittymissopimukset saivat kantaverkkoyhtiön varoittamaan elokuussa säätövoimasta. Neljäs ei ole raha vaan sen hinta: keskuspankki päättää syyskuussa korosta, jolla kaikki edellinen lainataan.
Näillä neljällä on yksi yhteinen piirre, joka ei näy yhdessäkään tiedotteessa. Jokaisessa Suomi kirjoittaa itse. Jokaisessa joku muu on kirjoittanut ehdot ennen kuin kynä annettiin käteen.
Jokaiseen rahaan liittyy myös kysymys, jota ei ole haluttu kysyä, koska vastaus ei miellytä. Paljonko elpymisväline maksaa Suomelle kaikkiaan? Mitä sote-rahalla saatiin aikaan? Kuka maksaa radan rakentamisen ja kannattaako se? Kuka päättää, kuinka laaja konsultin työ on? Kävin läpi eduskunnan kysymykset ja mietinnöt, tarkastusvirastojen kertomukset ja hankkeiden omat asiakirjat sen selvittämiseksi, onko joku kysynyt nämä ääneen. Tulos on kahtalainen. Kahteen kysymykseen on saatu vastaus, joka on "ei luotettavaa arviota" ja "ei tarkoituksenmukaista". Kahta ei ole kysynyt kukaan, jolla olisi valta vaatia vastaus.
Kynä on Suomen, päätös on komission
Koheesiopolitiikan yhteinen asetus antaa kynän jäsenvaltiolle. Kunkin jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimus, enintään 35 sivua ja sen jälkeen ohjelmat kolmen kuukauden kuluessa. Komissio ei kirjoita mitään. Sillä on kolme kuukautta aikaa esittää huomautuksia, jäsenvaltion on tarkasteltava sopimusta niiden valossa ja lopuksi komissio antaa päätöksen hyväksymisestä. Ohjelmille kaava on sama: huomautukset kolmessa kuukaudessa, hyväksyntä viidessä. Sisällön kirjoittaa Suomi. Sen hyväksyy joku muu.
Prosentit on lukittu ennen sisältöä. Aluekehitysrahaston asetus jakaa jäsenvaltiot bruttokansantulon mukaan kolmeen ryhmään ja Suomi kuuluu ensimmäiseen. Sen on osoitettava vähintään 85 prosenttia rahaston varoista kilpailukykyyn, innovaatioihin ja vihreään siirtymään ja vähintään 30 prosenttia pelkästään jälkimmäiseen. Suomen 1,5 miljardin aluekehitysosuudesta siis vähintään 85 prosenttia oli osoitettu ennen kuin Suomi kirjoitti riviäkään. Sosiaalirahasto lukitsee toiseen suuntaan: vähintään 25 prosenttia sosiaaliseen osallisuuteen ja vähintään 3 prosenttia vähävaraisimpien aineelliseen apuun. Suomessa jälkimmäinen toteutuu Ruokaviraston jakamina 40 euron maksukortteina. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on suljettu kokonaan omaan tarkoitukseensa, eikä sen varoja saa siirtää muualle. Muualta saa siirtää 5 prosenttia rahastojen välillä ja 20 prosenttia lisää kolmen rahaston kesken, mutta komissiolla on veto: sen on vastustettava siirtoa, joka vaarantaisi ohjelman tavoitteet.
Elpymisväline on eri asetus ja tiukempi logiikka. Raha jäsentyy kuuteen pilariin, joista viides on terveys ja palautumiskyky. Kaksi osuutta on lukittu, vihreä siirtymä vähintään 37 prosenttia ja digitaalinen muutos vähintään 20. Terveydelle ei ole vähimmäisosuutta. Se on sallittu, ei pakollinen. Raha ei tule etukäteen kuluja vastaan vaan jälkikäteen tuloksia vastaan: jäsenvaltio toimittaa maksupyynnön, kun sovitut välitavoitteet on saavutettu ja jos niitä ei ole saavutettu, maksu keskeytetään. Uudistukset oli saatettava päätökseen 31.8.2026.
Suomi käytti terveyspilarin. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kohdennettiin 369 miljoonaa euroa, josta noin 80 prosenttia jaettiin hyvinvointialueille kahdessa haussa, 34 miljoonaa keväällä 2022 ja 255 miljoonaa saman vuoden syksyllä. Mittari oli hoitotakuu: 80 prosenttia kiireettömistä käynneistä seitsemässä päivässä vuoden 2025 loppuun mennessä, kun osuus oli 67 prosenttia vuonna 2020 ja 78 prosenttia joulukuussa 2023.
Ehdot sille, mitä rahalla sai ostaa, kirjoitettiin kahteen paikkaan. Unionin asetus sanoo, ettei tukea saa käyttää korvaamaan toistuvia kansallisia talousarviomenoja. Suomen oma asetus sanoo saman tarkemmin: valtionavustusta ei saa käyttää hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen, ellei toimilla ole välitöntä yhteyttä hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon. Sama pykälä luettelee hyväksyttävät kustannukset ja niihin kuuluvat ulkopuolisista lähteistä hankittu tutkimus, tietämys, konsultointi ja vastaavat asiantuntijapalvelut sekä käyttöoikeudet ja lisenssit. Tukikelpoinen oli siis toimintamalli, kokeilu, tietojärjestelmä, konsultti ja lisenssi. Tukikelvoton oli se työ, joka hyvinvointialueen on lain mukaan tehtävä joka päivä. Hankkeen päätyttyä toimintamalli jäi. Raha loppui. Hoitojonossa oleva jäi sen palvelutuotannon varaan, jota unionin raha ei saanut koskaan rahoittaa.
Raha meni sinne, missä osataan kirjoittaa hanke. Valtiokonttorin listalla sata suurinta tuensaajaa sai 943 miljoonaa eli 82 prosenttia koko 1,95 miljardin suunnitelmasta. Suurin yksittäinen saaja oli Väylävirasto, 68,8 miljoonaa.
Mitä rahalla saatiin aikaan, on kysytty kerran. Kysyjä oli Valtiontalouden tarkastusvirasto. Sen tarkastus marraskuulta 2023 sanoo, ettei kansallisia tavoitteita "kaikilta osin ole määritelty eikä niiden toteutumisen seurantaa ja raportointia ole järjestetty" niin, että olisi mahdollista arvioida "vaikuttavuutta kokonaisuutena ja todentaa, mitä suunnitelman toimeenpanolla on saatu aikaan". Valtiovarainministeriö vastasi tarkastukseen, ettei "olisi tarkoituksenmukaista eikä nykyisillä voimavaroilla mahdollista seurata eikä jälkiarvioida erikseen suunnitelman toimeenpanon vaikutuksia". Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen loppuraportti elokuulta 2026 sanoo, että kehittämistyön vaikutukset "eivät ole kaikilta osin vielä valmiita tai lopullisesti arvioitavissa". Sama laitos kertoo saman rahan suuruudeksi 381 miljoonaa, kun ministeriö kertoi 369. Eduskunnasta ei löydy yhtään kirjallista kysymystä siitä, mitä sote-rahalla saatiin. Kysymys on siis esitetty tarkastajan toimesta ja vastaus on, ettei sitä kannata selvittää.
Sama koskee koko välineen hintaa. Valtiovarainvaliokunta kirjoitti keväällä 2021, että takaisinmaksu "lisää Suomen EU-jäsenyyden kustannuksia vuosittain noin 210 milj. eurolla" vuoteen 2058 asti. Kustannusta "voidaan peilata" jäsenyyden kokonaishyötyyn. Mietinnön vastalause sanoi: "Vertailu on perusteeton." Kansanedustaja kysyi keväällä 2023 korkokustannuksista. Ministeriön vastaus oli, ettei niistä "ole tällä hetkellä saatavissa luotettavaa arviota". Ministeriön oma sivu sanoo syksyllä 2026 saman: korkoa ei voi arvioida. Suomen maksuosuus on noin 7,2 miljardia euroa vuosina 2028–2058 ja se, mitä sen päälle tulee korkona, on ainoa luku, jota kukaan ei ole suostunut arvioimaan viiteen vuoteen.
Rata, josta on päätetty vain suunnittelu
Rail Nordica tuo eurooppalaisen 1435 millimetrin raideleveyden Ruotsin rajalta Kemiin ja myöhemmin Ouluun ja Rovaniemelle. Suomen nykyinen raideleveys on 1524 millimetriä, sama kuin Venäjällä. Perustelut toistuvat lähteestä toiseen samassa järjestyksessä: sotilaallinen liikkuvuus ja Nato, huoltovarmuus ja vasta kolmantena talous. Väyläviraston oma selvitys kesäkuulta 2025 sanoo, että raideleveyden muuttamisen kustannukset eivät vastaisi siitä saatavia hyötyjä siviililiikenteessä ja että sotilaallisen liikkuvuuden hyötyjä ei voida vielä määrällisesti arvioida. Rata on siis puolustuspäätös, joka on puettu myös elinkeinopolitiikaksi.
Jokainen tähän mennessä myönnetty euro on suunnittelua. Huhtikuussa 2025 kehysriihi varasi 20 miljoonaa. Kesäkuussa 2026 hallitus esitti lisätalousarviossa valtuuden korottamista 61 miljoonaan. Elokuussa liikenne- ja viestintäministeriö pyysi korotusta 107 miljoonaan ja lehtitietojen mukaan valtiovarainministeriö ei puoltanut sitä. Syyskuun ensimmäisenä päivänä hallituksen talousarvioesitys antoi pyydetyn: 61 miljoonan valtuus nostetaan 107 miljoonaan ja lisärahalla suunnittelu laajennetaan Kemistä Ouluun ja Laurilasta Rovaniemelle. Suunnitteluun on siis valtuutettu 107 miljoonaa euroa ennen kuin yhtään kiskoa on päätetty rakentaa. Rakentamisen arviot kulkevat 1,5 miljardista 4,8 miljardiin euroon. Rakentamisesta ei ole päätöstä. Puolet kustannuksista unionilta on lehdistön toistama arvio, jota yksikään komission tiedote ei nimeä. Verkkojen Eurooppa -haussa on jaossa 1,1 miljardia koko unionin infrastruktuurille.
Rakentamisesta ei ole kysynyt kukaan. Eduskunnasta ei löydy kirjallista kysymystä, valiokunnalta mietintöä eikä tarkastusvirastolta tarkastusta Rail Nordican rakentamisen kokonaishinnasta, hyöty-kustannussuhteesta tai maksajasta. Väyläviraston hankesivu, joka päivitettiin 8.9.2026, antaa ensimmäistä kertaa rakentamisen alustavat arviot: "Tornio-Kemi-Ajos 200 M€, Tornio-Röyttä 40 M€ ja Tornionjoen ratasilta 24 M€". Se on ensimmäinen vaihe, noin 277 miljoonaa. Sivulla ei ole hyöty-kustannussuhdetta eikä rahoitusosuuksia. Väite, että unioni maksaisi puolet, on lehden pääkirjoituksen arvio. Unionin rahoitusta ei ole vielä haettu. Maksaja ei ole epäselvä vaan päättämättä.
Se, mitä 18 miljoonalla ostetaan, määritellään vasta ostamisen jälkeen. Väylävirasto kilpailutti suunnittelun unionin laajuisella neuvottelumenettelyllä, laadun painoarvo 70 prosenttia ja hinnan 30. Hankinta ei ilmoituksen mukaan sovellu pienille ja keskisuurille yrityksille. Hakijoita oli kuusi ja neuvotteluihin kutsuttiin enintään neljä. Voittajaksi valittiin kahden konsernin konsortio ja hankintailmoitus kuvaa työn näin: kehitysvaiheessa määritellään hankkeen sisältö ja yleissuunnitelman laajuus ja toteutusvaiheen käynnistämisestä päättää tilaaja. Toimittaja on siis mukana päättämässä, kuinka laaja työ hänen hinnallaan tehdään ja kehitysvaiheen tekijä on toteutusvaiheen luonnollinen jatkaja. Kilpailu ratkaistiin kerran, viideksi vuodeksi. Väylävirasto kuvaa sen itse näin: kehitysvaiheessa virasto ja konsortio "tarkentavat yhdessä suunnittelun sisältöä ja laajuutta". Toinen konserneista sanoo tiedotteessaan, että ne "määrittelevät Väyläviraston kanssa suunnittelutyön tarkan sisällön ja aikataulun". Laajuus päätetään siis yhdessä, ei konsultin yksin. Sitä, kuka määrittelee valtion konsulttityön laajuuden yleensä, ei ole kysynyt eduskunta, tarkastusvirasto eikä kilpailuviranomainen. Euroopan tilintarkastustuomioistuin kysyi sen komissiolta vuonna 2022 ja totesi, että "Vuosina 2017–2020 konsulttipalvelujen arvo oli noin 3,7 miljardia euroa" ja että peräkkäiset sopimukset samojen toimittajien kanssa tuottavat riskin "että ulkopuolisista konsulteista ollaan riippuvaisia". Suomen valtionhallinnosta vastaavaa kertomusta ei ole.
Molemmat konsernit ovat ruotsalaisomisteisia ja Tukholman pörssissä. Molemmilla on jo Ruotsin liikenneviraston suunnittelusopimukset radan Ruotsin puolella, Norrbotniabanan-hankkeessa kohti Haaparantaa. Suomen ja Ruotsin välisen radan suunnittelee siis kaksi taloa, jotka suunnittelevat sen molemmin puolin rajaa. Hävinneiden nimet ja pisteet eivät ole julkisia. Vertailumuistion saa Väyläviraston kirjaamosta tietopyynnöllä, josta liikesalaisuudet voi peittää. Veronmaksaja näkee voittajan ja summan, ei sitä, miksi juuri tämä tarjous voitti tai mitä hinta sisältää.
Sähkö, jonka hinnan laskee konsultti
Kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedotti 18.8.2026, että jos kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti, ne lisäisivät sähkönkulutusta Suomessa lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasoon verrattuna ja että kasvun toteutuminen veisi todennäköisesti ainakin viisi vuotta. Luku on lainattu julkisuuteen datakeskuslukuna. Se koskee kaikkia liittymissopimuksia, sähkökattiloita ja sähkövarastoja mukaan lukien. Datakeskushankkeiden oma suunniteltu laajuus samassa tiedotteessa on lähes viisi gigawattia. Alan etujärjestön mukaan datakeskusten osuus sähkönkulutuksesta on nyt noin 2,3 prosenttia ja nousisi vuoteen 2030 mennessä 5 tai 6 prosenttiin, jos parikymmentä hanketta toteutuu. Kulutusluvut tuottaa siis ala itse ja varoituksen antaa kantaverkkoyhtiö.
Ehdot kirjoitettiin tässäkin muualla, tällä kertaa verotaulukkoon. Konesalien sähkö sai alemman veroluokan lailla, joka annettiin 22.12.2021 ja saman luokan poisti laki, joka annettiin 22.12.2025. Neljän vuoden ajan vero oli 0,05 senttiä kilowattitunnilta ja tuen arvo noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Heinäkuun alusta 2026 sähkö siirtyi yleiseen luokkaan, 2,24 senttiin, mikä tuo valtiolle 47 miljoonaa vuodessa. Samassa yhteydessä pääministeri sanoi, että hallitus arvioi, onko alennettu sähkövero paras tukimuoto vai jokin muu työväline ja että uusi tuki lähtee luultavasti liikkeelle samasta tasosta. Tuki siis vaihtaa muotoa, ei suuntaa.
Kotitalouden osuus on laskettu kerran, eikä laskija ollut viranomainen. Hallituksen tilaama selvitys arvioi marraskuussa 2025, että iso lisäys datakeskusten määrään voi nostaa sähkön vuotuista keskihintaa viiden vuoden kuluttua kymmenen prosenttia, jos keskusten kulutus ei jousta alaspäin. Laskelma on konsulttiyhtiön. Energiavirastolta tai Fingridiltä ei löydy omaa arviota siitä, mitä siirtoverkon vahvistaminen maksaa kotitalouksille. Investoinnit ovat sitä vastoin tarkkaan tiedossa: yksi yhtiö on käyttänyt Haminaan 4,5 miljardia euroa vuodesta 2009, toisen pääkaupunkiseudun työmailla on 3 500 rakentajaa ja huippuvaiheessa 7 500. Datakeskus on pääomavaltainen ja työvoimaköyhä. Syyskuussa 2026 uutisoitu Mikkelin hanke on yli miljardin euron investointi ja enintään 250 työpaikkaa.
Korko, josta Suomi ei äänestä
Euroopan keskuspankki päättää syyskuussa korosta koko euroalueen luvuista. Euroalueen inflaatio oli elokuussa 3,3 prosenttia ja sen ajuri energia. Suomen yhdenmukaistettu inflaatio oli 2,4 prosenttia ja pohjainflaatio heinäkuussa 1,3. Suomen hintapaine on siis euroaluetta pienempi ja korko on silti yhteinen. Markkina on jo päättänyt: 12 kuukauden euribor nousi vuoden alun 2,25 prosentista 3,003 prosenttiin elokuun loppuun mennessä. Vaihtuvakorkoinen laina tarkistetaan sopimuksen omana päivänä, joten nousu tulee kotitalouksiin porrastetusti vuoden ajan. Laskennallisesti 200 000 euron lainassa 0,75 prosenttiyksikön nousu on noin 1 500 euroa vuodessa, 125 euroa kuukaudessa. Konkursseja pannaan vireille yli 4 000 vuodessa, uusi tuhatluku ja rakentaminen on kuukausi toisensa jälkeen suurin toimiala.
Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
Sananl. 22:7
Lause on kolmetuhatta vuotta vanha ja se kuvaa korkopäätöksen mekanismin tarkemmin kuin yksikään keskuspankin tiedote. Se, joka lainaa, ei päätä koron suuruudesta. Se, joka päättää, ei asu samassa maassa.
Kuka hyötyy rakenteesta
Neljässä rahassa hyötyjä on sama hahmo eri vaatteissa. Koheesiorahassa se on se, joka osaa kirjoittaa ohjelman ja hallinnoida hanketta: ministeriö, virasto ja sata suurinta tuensaajaa, jotka saivat 82 prosenttia. Rail Nordicassa se on konsortio, joka määrittelee oman työnsä laajuuden ja jatkaa toteutukseen ilman uutta kilpailua ja emoyhtiöt, jotka suunnittelevat saman radan molemmin puolin rajaa. Datakeskuksissa se on kolme yhtiötä, joiden investoinnit ovat miljardeja ja etujärjestö, joka tuottaa kulutusluvut. Korossa se on pankki, jonka korkokate levenee, kun lainakanta hinnoitellaan uudelleen ylöspäin ja talletuskorot seuraavat hitaammin.
Rakenteesta hyötyy myös se, ettei kysytä. Kahdessa neljästä rahasta kysymys on esitetty. Vastaus on ollut, ettei arviota ole tai ettei arviointi kannata. Kahdessa kysymystä ei ole esittänyt kukaan, jolla on valta vaatia vastaus. Kumpikin tila suojaa samaa tahoa: sitä, jonka ehdoilla raha liikkuu.
Häviäjä on joka kerta yksi ihminen kerrallaan. Hoitojonon potilas, jonka jonoa purettiin hankerahalla elokuuhun 2026 asti. Pienempi suunnittelutoimisto, jolle hankinta ei sovellu ja veronmaksaja, joka näkee summan muttei erittelyä. Kotitalous, jonka sähkölaskun nousua ei yksikään viranomainen ole laskenut. Vaihtuvakorkoisen lainan maksaja, jonka korkomeno nousee vuoden ajan riippumatta siitä, mitä syyskuussa päätetään.
Kokoero on jokaisessa sama. Toisella puolella on 1,95 miljardia, toisella 40 euron maksukortti. Toisella puolella 107 miljoonan suunnittelu ja 4,8 miljardin rata, toisella tietopyyntö kirjaamoon. Toisella puolella 4,5 miljardin investointi, toisella kymmenen prosenttia sähkölaskuun. Toisella puolella keskuspankin tase, toisella 125 euroa kuukaudessa. Hyöty kertyy niille, jotka olivat valmiiksi suuria ja menetys niille, joilla on vähiten varaa siihen. Ne eivät ole samassa mittasuhteessa, eivätkä ne koskaan päädy samaan taulukkoon.
Käsky kävi Roomasta
Ehtojen kirjoittaminen muualla on vanhempaa kuin unioni.
Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
Luuk. 2:1
Päätös tehtiin Roomassa. Matkan teki Galileasta Juudeaan raskaana oleva nainen, jolta kukaan ei kysynyt. Ehto oli kirjoitettu muualla ja se oli kirjoitettu veroa varten, ei häntä varten. Silti juuri se käsky vei hänet Betlehemiin, kaupunkiin, josta profeetta oli sanonut. Muualla kirjoitettu ehto ei ollut viimeinen sana. Se oli kulkuväline sanalle, jonka Rooma ei ollut kirjoittanut eikä osannut lukea.
Kertomus sanoo jotakin pientä ja tarpeellista: ihminen, jonka ehdot kirjoitetaan muualla, ei ole ehtojensa summa. Hoitojonon potilas, sähkölaskun maksaja ja velallinen ovat jokainen sen näköisiä kuin heidän taulukkonsa ja jokaisella on toinen taulukko, jota kukaan ei ole kirjoittanut Roomassa, Brysselissä eikä Frankfurtissa.
Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
Jes. 55:1
Tämä on ainoa tarjous, jonka ehdot on kirjoitettu ostajan puolesta.
Lähteet
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, yhteiset säännökset, 10, 12, 23 ja 26 artikla. Asetus (EU) 2021/1058, EAKR ja koheesiorahasto, 4 artikla. Asetus (EU) 2021/1057, ESR+, 7 artikla. Asetus (EU) 2021/1056, JTF, 2 artikla. Asetus (EU) 2021/241, elpymis- ja palautumistukiväline, 3, 5, 17 ja 24 artikla. EUR-Lex.
- Valtioneuvoston asetus 1126/2021 elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisista sosiaali- ja terveysalan valtionavustuksista vuosina 2021–2025, 4 ja 7 §. Finlex.
- Valtiokonttori. (2026, 13. toukokuuta). Sata suurinta EU:n elpymis- ja palautumistuen saajaa Suomessa 29.4.2026. Valtiokonttori. (2024, 10. lokakuuta). RRF-rahoituksesta Suomessa myönnetty suurin osa eli 1,68 miljardia euroa.
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Valtioneuvosto. (2022, 26. huhtikuuta). Kestävän kasvun ohjelman ensimmäiset valtionavustukset hyvinvointialueille.
- Väylävirasto. Rail Nordica -hankesivu ja hankekortti 16.6.2026. Väylävirasto. (2026, 22. toukokuuta). Väylävirasto valitsi Rail Nordica -hankkeen suunnittelukumppaneiksi.
- Valtioneuvosto ja liikenne- ja viestintäministeriö. (2025, 11. kesäkuuta). Väyläviraston selvitys: siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen parantaisi sotilaallista liikkuvuutta. (2025, 24. huhtikuuta). Kehysriihi teki historiallisen päätöksen Rail Nordican suunnittelun käynnistämisestä.
- Valtioneuvosto. (2026, 1. syyskuuta). Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2027, tiedote.
- TED, EU:n hankintatietokanta, ilmoitukset 715173-2025, 810917-2025 ja 432732-2026.
- Fingrid Oyj. (2026, 18. elokuuta). Sähkönkulutus on kääntymässä voimakkaaseen kasvuun, rinnalle tarvitaan lisää säätövoimaa.
- Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö. (2025, 10. lokakuuta). Datatalouden tiekartta ja datakeskusten verotuki.
- Raivio, P. (2025, 5. marraskuuta). Datakeskusselvitys. Yle Uutiset. https://yle.fi/a/74-20192191
- VaVM 4/2021 vp ja sen vastalause; valtiovarainministeriö, elpymisväline ja Suomen maksuosuus, vm.fi, luettu 12.9.2026.
- Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2023). Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano. Tarkastuskertomus 14/2023.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2026). Kohti sujuvampia palveluja. Raportti 5/2026; THL:n tiedote 17.8.2026.
- Väylävirasto. Rail Nordica, hankkeen faktalehti, päivitetty 8.9.2026; Väyläviraston ja AFRYn tiedotteet suunnittelukumppaneista, 2026.
- Euroopan tilintarkastustuomioistuin. (2022). Ulkopuolisten konsulttien käyttö. Erityiskertomus 17/2022.
- Selvitys "Ei kysytty" 12.9.2026, aineistotiedostoissa.
- Korhonen, A. (2026, 7. toukokuuta). Datakeskusten sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Verkkouutiset.
- Eurostat. (2026, 1. syyskuuta). Pikaennakko euroalueen inflaatiosta elokuussa 2026. Suomen Pankki, korkotilasto 31.8.2026. Tilastokeskus. (2026, 21. elokuuta). Konkurssit ja yrityssaneeraukset, heinäkuu 2026.
- Pyhä Raamattu 1933/1938.