Sana anonyymi vaihdettiin nimettömäksi, koska viranomainen tunnistaa profiilin aina

Syksyllä 2026 suomalainen saa kaksi uutta tapaa olla olemassa. Syyskuun ensimmäisestä päivästä alkaen työtön työnhakija on velvollinen laatimaan ja julkaisemaan itsestään profiilin viranomaisen verkkopalvelussa 15 arkipäivän kuluessa. Joulukuussa julkaistaan sovellus, johon voi tallettaa henkilöllisyystodistuksen ja jolla voi todistaa olevansa se, joka sanoo olevansa. Kummastakin on luvattu yksi sana. Profiili on nimetön. Lompakko on vapaaehtoinen. Molemmat sanat ovat totta siinä tarkassa merkityksessä, jonka laki niille antaa. Kysymys on, mitä ne tarkoittavat sille, joka niiden takana seisoo.

Kumpaankin liittyy kysymys, jota ei ole haluttu kysyä, koska vastaus ei miellytä. Kuka näkee profiilin, mihin kone sitä käyttää ja kuinka kauan se säilyy? Auttaako virkailijan puolesta tekemä profiili ketään työllistymään? Mitä vapaaehtoisuudelle tapahtuu, kun muut tunnistustavat poistuvat? Onko kukaan arvioinut, mitä profiili ja lompakko tekevät yhdessä? Kävin läpi lausuntokierrokset, valiokuntien lausunnot ja mietinnöt sen selvittämiseksi, kysyikö joku nämä. Kaksi ensimmäistä kysyttiin. Vastaus jäi hallituksen omiin perusteluihin tai vastalauseeseen. Kolmas kysyttiin vain vammaisten osalta. Neljättä ei ole kysynyt kukaan.

Sana, joka vaihdettiin

Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä sai joulukuussa 2025 uudet pykälät, jotka tulivat voimaan 1.9.2026. Työnhakijan on laadittava ja julkaistava työnhakuprofiili palvelualustalla 15 arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta ja pidettävä se julkaistuna työnhakunsa voimassaolon ajan. Profiili saa sisältää työkokemuksen ilman työnantajaa yksilöivää tietoa, koulutuksen ilman koulutuksen järjestäjää yksilöivää tietoa, muun osaamisen, työtoiveet ja vapaamuotoisen esittelyn. Salassa pidettäviä tietoja siihen ei saa laittaa. Velvollisuutta ei ole sillä, jolle ei aseteta työnhakuvelvollisuutta, joka työllistyy kokoaikatyöhön tai jonka kohdalla viranomainen arvioi, ettei hän voi itsenäisesti käyttää alustaa tai että julkaiseminen on muusta syystä ilmeisen perusteetonta.

Sanaa anonyymi laissa ei ole. Se oli esityksen luonnoksessa ja se poistettiin. Hallituksen esityksen lausuntopalaute kertoo, miksi: oikeusministeriö ja tietosuojavaltuutetun toimisto kiinnittivät huomiota termin käyttöön, koska profiilista voisi tietyissä tilanteissa tunnistaa henkilön. Esitys jatkaa omin sanoin, että termi anonyymi on korvattu nimettömällä, "sillä profiilien anonyymisyyttä ei voida täysin taata ja työvoimaviranomainen tunnistaisi profiilin lakisääteisiä tehtäviään varten". Tietosuojavaltuutettu oli sanonut saman lausunnossaan maaliskuussa 2025: tarkoituksenmukaisempaa olisi puhua nimettömästä työnhakuprofiilista kuin anonyymista, koska profiili olisi ainakin työvoimaviranomaiselle suoraan tunnistettava. Esityksen perusoikeusarvio päätyy siihen, että julkaiseminen täyttää hyväksyttävät perusteet "riippumatta siitä, että julkaistavat profiilit olisivat lähtökohtaisesti nimettömiä eivätkä täysin anonyymejä".

Ero on tarkka. Anonyymi tarkoittaa, ettei kukaan tiedä, kuka olet. Nimetön tarkoittaa, että nimi on otettu pois näkyvistä niiltä, joille sitä ei näytetä ja jätetty niille, jotka sen tarvitsevat. Viranomaisen oma palvelu on tässä johdonmukainen. Sen teemasivu ei käytä sanaa anonyymi kertaakaan. Se sanoo, että profiilin tekemällä annat työntekijöitä etsiville työnantajille, yksityisille työnvälitysyrityksille ja työvoimaviranomaisille mahdollisuuden olla sinuun yhteydessä ja että palveluun kirjaudutaan vahvalla tunnistautumisella, pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Muun EU-maan kansalainen tunnistautuu eIDAS-tunnistuksella. Uutiset sen sijaan puhuivat anonyymista profiilista vielä elokuun lopussa 2026. Sana, jonka hallitus poisti lausuntokierroksen jälkeen, jäi elämään otsikoihin.

Profiili kulkee myös koneelle. Palvelualustan kohtaantotoiminnallisuus vertaa profiileja avoimiin työpaikkoihin. Hallituksen esitys arvioi itse, että se on EU:n tekoälyasetuksessa tarkoitettu suuririskinen tekoälyjärjestelmä, jonka profilointia ei käytetä päätöksenteon perusteena. Nimetön ihminen on siis nimetön työnantajalle, tunnistettu viranomaiselle ja luokiteltu koneelle.

Tämä kysyttiin. Tietosuojavaltuutettu kirjoitti lausunnossaan maaliskuussa 2025, että "Esityksen jatkovalmistelussa tuleekin siten täsmentää arviota profilointia ja automaattista päätöksentekoa koskien". Hallitus vastasi omassa esityksessään, että siihen "on tehty edellä mainittujen lausuntojen johdosta muutoksia" ja piti "suotavana, että asiasta pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto". Lausunto pyydettiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei ole sanaa automaattinen eikä sanaa yhdistäminen. Se käsitteli työttömyysturvan seuraamuksia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö mainitsee tietosuojavaltuutetun lausunnosta yhden pykäläteknisen sanamuodon. Itse laissa ei ole sanaa kohtaanto, profilointi eikä tekoäly. Kone, joka luokittelee, elää hallituksen perusteluissa eikä sitovassa säädöksessä. Säilytysaika sen sijaan on laissa: tiedot poistetaan, kun henkilö poistaa profiilinsa, "mutta kuitenkin viimeistään, kun henkilön edellisestä palvelualustalle kirjautumisesta on kulunut vuosi". Työtön, joka ei kirjaudu, on hakemistossa vuoden.

Pakko, jota ei rangaista

Profiilin tekemättä jättämisestä laki ei rankaise. Viranomainen laatii ja julkaisee sen työnhakijan puolesta vähimmäistiedoin. Tampereen työllisyyspalvelujen esihenkilö arvioi elokuussa, että 100 000 profiilia tai enemmän voi jäädä viranomaisten tehtäväksi ja että kunnolla laadittu profiili vie noin tunnin, siis 100 000 työtuntia. Hänen varovainen arvionsa on, että puoli miljoonaa suomalaista häärii profiilin ympärillä loppuvuoden aikana ja tulokset jäävät siihen nähden laihoiksi. Elokuussa profiili oli 40 000 ihmisellä. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli kesäkuun lopussa 144 500.

Työnantajapuoli toivoo jatkoa. Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja sanoi, että työttömyyskorvauksen saantiin liittyy velvoitteita ja että profiilin laiminlyönti pitäisi sanktioida. Rangaistavuus on hänen mukaansa syytä ottaa aiheeksi hallitusohjelmaneuvotteluihin kevään 2027 vaalien jälkeen, jos profiilien määrä ei nouse. Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja sanoi, että vapaaehtoinen palvelu toimii parhaiten ja että rangaistukset sotkevat työttömän elämää ja aiheuttavat ahdistusta. Kumpikin puhuu samasta profiilista. Toinen näkee siinä hakemiston, toinen ihmisen.

Sanktiota vaadittiin jo eduskunnassa. Mietinnön mukaan valiokunnan kuulemisissa "useat tahot toivat esille, että profiilin laatimisen ja julkaisemisen tulisi olla työnhakijan tehtävä ja tehtävän laiminlyönnistä tulisi seurata työttömyysturvalain mukainen etuuden menetys". Valiokunta hylkäsi sen ja perusteli, että hallituksen ratkaisu "on tehokkain ja tarkoituksenmukaisin" ja nostaa "profiilien julkaisuastetta eniten". Perustelu on järjestelmän, ei ihmisen. Vastalause kysyi sen, mitä kukaan muu ei kysynyt: "Ainoastaan lain vuoksi tehdyt työnhakuprofiilit olisivat todennäköisesti heikkolaatuisempia, mikä laskisi koko tietokannan arvoa työnvälityksessä." Se esitti lausumaa, jolla eduskunta olisi edellyttänyt selvitettäväksi, "miten hyvin ne palvelevat työnhakijan työllistymistä". Lausuma ei mennyt läpi. Tutkimusta siitä, työllistääkö virkailijan vähimmäistiedoin tekemä profiili ketään, ei ole. Viranomainen kertoi 1.9.2026 omin sanoin, että "Työnhakuprofiilin julkaisulla ei kuitenkaan ole vaikutusta työnhaun voimassaoloon tai työttömyysturvaan". Pakko on siis todellinen ja sen hyöty on selvittämättä.

Profiilin virka on tehdä työtön näkyväksi. Työnantajalle hän näkyy osaamisena ilman nimeä, viranomaiselle nimellä ja koneelle osumana. Ennen syyskuuta saman sai tehdä vapaaehtoisesti ja 40 000 teki. Pakko ei lisää näkyvyyttä niille, jotka jo halusivat näkyä. Se lisää sitä niille, jotka eivät halunneet.

Sana, joka jäi lakiin

Euroopan unionin asetus digitaalisen identiteetin kehyksestä annettiin 11.4.2024. Sen mukaan jokaisen jäsenvaltion on tarjottava vähintään yksi eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko 24 kuukauden kuluessa siitä, kun komission täytäntöönpanosäädökset tulevat voimaan. Komission oli annettava ne viimeistään 21.11.2024, joten takaraja on marraskuu 2026. Suomessa lompakon toteuttaa Digi- ja väestötietovirasto. Sovellus on tarkoitus julkaista joulukuussa 2026 ja samalla siihen on tarkoitus tuoda Poliisihallituksen tuottama digitaalinen henkilöllisyystodistus, joka rinnastuu passiin ja henkilökorttiin. Viraston oma sanamuoto on, että sovellus toimii fyysisten asiakirjojen rinnalla maksutta ja vapaaehtoisesti.

Sana vapaaehtoinen on tällä kertaa laissa ja se on kirjoitettu vahvemmin kuin useimmat lupaukset. Asetuksen 5 a artiklan 15 kohta kuuluu kokonaisuudessaan: "Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon käytön on oltava vapaaehtoista. Julkisten ja yksityisten palvelujen saatavuutta, työmarkkinoille pääsyä ja elinkeinovapautta ei saa millään tavoin rajoittaa tai haitata sellaisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden osalta, jotka eivät käytä eurooppalaista digitaalisen identiteetin lompakkoa. Julkisia ja yksityisiä palveluja on edelleen voitava käyttää muilla olemassa olevilla tunnistus- ja todentamismenetelmillä." Lompakon on oltava maksuton kaikille luonnollisille henkilöille. Käyttäjällä on oltava täysi määräysvalta sen tietoihin, eikä tarjoaja saa kerätä käytöstä tietoa, joka ei ole palvelun kannalta välttämätöntä.

Viimeinen virke kannattaa lukea vielä kerran. Muilla olemassa olevilla menetelmillä. Lause suojaa pankkitunnukset, mobiilivarmenteen ja henkilökortin niin kauan kuin ne ovat olemassa. Se ei sano, kenen on pidettävä ne olemassa, eikä se sano mitään palvelusta, jota ei vielä ole ja joka syntyy lompakon varaan. Jokaisen palvelun, joka aikoo luottaa lompakkoon, on rekisteröidyttävä jäsenvaltiossaan. Rekisteri kasvaa palvelu kerrallaan. Vapaaehtoisuus on siis tarkasti mitattava suure: se on täsmälleen niin laaja kuin vaihtoehtojen joukko.

Tämän kysyi Suomessa yksi elin. Se kysyi sen kapeasti. Perustuslakivaliokunta kirjoitti toukokuussa 2026 kansallisesta täytäntöönpanolaista, että "ainakin viranomaisten digitaalisissa palveluissa olisi tarjolla aina vaihtoehtoinen tapa asioida, jolloin digitaalisen identiteetin lompakko ei olisi ainoa digitaalinen tapa asioida viranomaisen kanssa". Perusteena olivat vammaisten henkilöiden oikeudet. Lausunnossa ei ole sanaa pankkitunnukset eikä henkilökortti. Yksityisistä palveluista, kaupasta tai pankista se ei sano mitään. Ministeriön hankevastaava sanoi keväällä 2024, että lompakko "ei poista pankkitunnuksien käyttömahdollisuuksia mihinkään". Kukaan ei kysynyt, kuka takaa, että pankit pitävät tunnukset olemassa. Finanssialalta ei löydy julkista tiekarttaa asiasta. Sitä, mitä profiili ja lompakko tekevät yhdessä, ei ole arvioinut kukaan. Kaksi hanketta kulkee kahdessa ministeriössä eri diaarinumeroilla, eikä kumpikaan mainitse toista.

Kansalaisjärjestöt lukivat saman lauseen jo ehdotusvaiheessa. Eurooppalainen digitaalisten oikeuksien järjestö kirjoitti helmikuussa 2022, että järjestelmässä ei ole sääntelyllisiä suojakeinoja seurantaa, profilointia tai kohdennettua mainontaa vastaan. Lopulliseen asetukseen tuli kohta, joka kieltää tarjoajaa yhdistämästä lompakon tietoja muihin tietoihin. Maaliskuussa 2026 sama järjestö kirjoitti, että monet lainsäätäjät vaativat nyt sosiaalisen median kieltämistä nuorilta ja kiellon valvomista lompakon pakollisella käytöllä. Huhtikuussa 2025 unionin virkamiehet esittelivät ikävarmennukseen tarkoitetun kevyemmän sovelluksen, jonka yksityisyyttä suojaavista toimista osa on määrittelyssä valinnaisia. Komission esitys keskuspankin maksufoorumilla luettelee lompakon tavoitteiden joukossa tuen digitaaliselle eurolle. Jokainen näistä on oikeutettu tarkoitus. Jokainen niistä on myös palvelu, jonka käyttö pysyy vapaaehtoisena täsmälleen niin kauan kuin saman asian voi hoitaa jotenkin muuten.

Suomessa työnhakija kirjautuu jo nyt Työmarkkinatorille vahvalla tunnistautumisella ja muun EU-maan kansalainen eIDAS-tunnistuksella. Nimetön profiili ja vapaaehtoinen lompakko seisovat samalla perustalla. Se, joka tunnistaa, on molemmissa sama. Se, jolle näytetään vähemmän, on molemmissa sama.

Kuka näkee sinut

Kysymys, kuka rakenteesta hyötyy, ei vaadi arvausta kenenkään tarkoituksesta. Sen voi lukea siitä, kenelle mikäkin näytetään.

Työnantajat ja yksityiset työnvälitysyritykset saavat selattavan hakemiston, jossa on loppuvuoden jälkeen satoja tuhansia ihmisiä, joista suurin osa ei valinnut olla siinä. Viranomainen saa kohtaantotyökalun ja tunnistaa jokaisen profiilin. Lompakkoon luottavat palvelut saavat tunnistuksen, joka on luotettavampi kuin mikään aiempi ja rekisterin, joka kasvaa. Häviäjä on työtön, jonka pakko on kirjoittaa itsensä hakemistoon nimettömänä. Hän ei voi kieltäytyä, eikä hänellä ole edes rangaistusta, jota vastustaa, vain virkailija, joka tekee profiilin hänen puolestaan. Lompakon puolella häviäjä on se, jolla ei ole älypuhelinta tai joka ei halua sitä käyttää ja hänen vaihtoehtonsa ovat olemassa niin kauan kuin joku pitää niitä yllä.

Kokoero on tuttu. Toisella puolella on hakemisto, kohtaantojärjestelmä ja unionin laajuinen palveluverkko. Toisella puolella on yksi ihminen, joka on ollut työttömänä yli vuoden ja jonka osaaminen julkaistaan hänen puolestaan vähimmäistiedoin.

Merkki kädessä ja otsassa

Raamattu tuntee merkin, joka sidotaan käteen ja otsaan ja se tuntee sen kahdesti päinvastaisin merkityksin.

Ja sido ne merkiksi käteesi, ja ne olkoot muistolauseena sinun otsallasi.

5 Moos. 6:8

Tämä merkki on Jumalan sana ja se sidotaan, jotta ihminen muistaisi. Kukaan ei tarkista sitä ovella. Toinen merkki on Ilmestyskirjassa:

ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.

Ilm. 13:17

Ero näiden välillä ei ole paikassa. Molemmat ovat kädessä ja otsassa. Ero on siinä, mitä tapahtuu sille, jolla merkkiä ei ole. Ensimmäinen merkki jättää ihmisen vapaaksi unohtamaan. Toinen jättää hänet ilman leipää. Raamatun mitta merkille on siis se, mitä kieltäytyjälle tapahtuu.

Sitä mittaa kannattaa käyttää, kun lukee lain lupauksia. Nimetön profiili on vapaaehtoinen niin kauan kuin kukaan ei tee sitä puolestasi. Lompakko on vapaaehtoinen niin kauan kuin kauppa ottaa vastaan myös kortin. Kumpikin lause on tänään totta. Kumpikin on lause, jonka totuus on jonkun muun käsissä.

On olemassa yksi, joka tuntee ihmisen kokonaan ilman profiilia ja ilman lompakkoa. "Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut" (Ps. 139:1). Olla kokonaan tunnettu on ihmisen vanhin pelko ja syvin toive samassa lauseessa. Ero ei ole siinä, tunteeko joku sinut, vaan siinä, mitä hän tiedollaan tekee. Se, joka näki sinut jo idussasi, ei pidä sinusta hakemistoa eikä luovuta tietoa eteenpäin. Hän kirjoitti sinut kirjaansa ja sen kirjan ainoa tarkoitus on muistaa sinut.

Sinut voi tuntea nimettä ja tunnistaa nimeltä. Vain yksi tuntee sinut niin, ettei tarvitse kumpaakaan.

Lähteet

• Tietosuojavaltuutetun toimisto. (2025, 27. maaliskuuta). Lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta, VN/8915/2024. HE 108/2025 vp; PeVL 43/2025 vp; TyVM 9/2025 vp ja sen vastalause, avoin data. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023, 129 a–129 c §.
• Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus. (2026, 1. syyskuuta). Työnhakuprofiili tulee pakolliseksi, tiedote. PeVL 32/2026 vp (HE 17/2026 vp). Yle. (2024, 13. toukokuuta). Digitaalinen henkilöllisyys. Selvitys "Ei kysytty" 12.9.2026, aineistotiedostoissa.
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1183, annettu 11.4.2024, asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta. EUVL L, 2024/1183, 30.4.2024, 5 a artiklan 1, 13, 14, 15 ja 23 kohta sekä 5 b artikla. https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1183/oj
• Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä 380/2023, sellaisena kuin se on laissa 1412/2025, 128 a, 129 ja 129 b §.
• Hallituksen esitys HE 108/2025 vp eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja työnvälityspalveluiden kehittämistä koskevaksi lainsäädännöksi, lausuntopalaute ja säätämisjärjestysperustelut. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/108
• Tietosuojavaltuutetun toimisto. (2025, 27. maaliskuuta). Lausunto VN/8915/2024.
• Työmarkkinatori. Työnhakuprofiili. KEHA-keskus. Haettu 2.9.2026 osoitteesta https://tyomarkkinatori.fi/teemasivut/tyonhakuprofiili
• Pantsu, P. & Vesanummi, M. (2026, 6. elokuuta). Työttömät tyrmäävät, työnantajat taputtavat. Yle Uutiset. https://yle.fi/a/74-20238303
• Pietiläinen, S. & Peltomäki, P.-J. (2026, 30. elokuuta). Työttömille uusi pakko. MTV Uutiset. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tyottomille-uusi-pakko-ala-kirjoita-naita-asioita-tyonhakuprofiiliin/9384838
• Digi- ja väestötietovirasto. (2026). Digitaalinen identiteettilompakko tuo sujuvuutta ja tietoturvaa suomalaisten arkeen. https://dvv.fi
• Valtiovarainministeriö. Uudistetun eIDAS-asetuksen kansallisen täytäntöönpanon hanke. https://vm.fi/eidas
• epicenter.works. (2022, 2. helmikuuta). Orwell's Wallet. European Digital Rights. https://edri.org/our-work/orwells-wallet-european-electronic-identity-system-leads-us-straight-into-surveillance-capitalism/
• European Digital Rights. (2026, 10. maaliskuuta). The eID Wallet still doesn't deserve your full trust. https://edri.org/our-work/the-eid-wallet-still-doesnt-deserve-your-full-trust/
• European Digital Rights. (2025, 7. toukokuuta). Showing your ID to get online might become a reality. https://edri.org
• Euroopan komissio. European Digital Identity Framework, esitys Euroopan keskuspankin maksufoorumilla. https://www.ecb.europa.eu/paym/groups/pdf/efip/Digital_identity_update.pdf
• Pyhä Raamattu 1933/1938.