Kysymys esitettiin, vastaus poistettiin

Syyskuun alussa 2023 tuli voimaan laki, jonka mukaan raskauden saa keskeyttää omasta pyynnöstä ilman perusteluja. Tammikuun alussa 2024 tuli voimaan laki, joka siirsi sosiaalihuollon asiakkaan tiedot uuteen lakiin ja kumosi vanhan ja samana päivänä laki, joka järjesti sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uudelleen. Kolme lakia neljässä kuukaudessa ja jokainen lupaa jotakin: itsemääräämisoikeuden, tiedonsaannin ja valvonnan. Yksikään niistä ei sisällä mittaria, jolla lupauksen toteutuminen voitaisiin todeta. Se ei ole sattuma vaan rakenne ja rakenteella on yksi ominaisuus: se ei voi olla väärässä, koska se ei koskaan mittaa itseään.

Sananlaskujen kirja tuntee tämän rakenteen ja antaa sille nimen:

Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat. Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.

Sananl. 24:11–12

Emme tienneet siitä. Se on lause, jonka rakenne tuottaa itsestään, kun mittari on jätetty pois ja Sananlasku sanoo, ettei se kelpaa.

Tämän kirjoituksen kysymys on toinen kuin se, mitä lait lupaavat. Jokaisen kolmen lain kohdalla on yksi kysymys, jota ei ole haluttu kysyä, koska vastaus ei miellytä. Onko kotona lääkkeellä tehty keskeytys turvallinen, kun kukaan ei enää näe naista? Saako asiakas oman asiakirjansa yksityiseltä palvelunantajalta? Kuinka moni vanhus on tänä yönä sidottu? Näkeekö tarkastaja ruudulta sen, mitä hoivakodissa tapahtuu? Kävin läpi lausuntokierrokset, valiokuntien mietinnöt ja oikeusasiamiehen ratkaisut sen selvittämiseksi, kysyikö joku nämä kysymykset ääneen. Joku kysyi jokaisen. Vastaus on joka kerta sama: kysymykseen ei vastattu, vaan se joko poistettiin, ohitettiin tai jätettiin mittaamatta. Mittaamattomuus ei ole unohdus. Se on valinta, joka on tehty kysymyksen jälkeen.

Keskeytys: valiokunta puhui kahdella suulla

Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta on numeroltaan 1097/2022 ja se annettiin joulukuussa 2022. Se kumosi lain 8 pykälän, joka määritteli lausunnonantajalääkärin, eli kahden lääkärin lausuntoa ei enää tarvita alle 12 viikon keskeytykseen. Julkisuudessa puhuttiin myös 10 pykälästä, mutta sitä ei muutettu lainkaan. Lakiin lisättiin 10 a pykälä lautakunnan sähköisistä kokouksista ja sekin on jo kumottu. Kansalaisaloitteen esittämä kokonaan uusi laki hylättiin ja tilalle hyväksyttiin suppeampi muutos vanhaan runkoon.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö perustelee muutoksen kahdella lauseella, jotka eivät sovi yhteen. Ensimmäinen: muutos "vahvistaa lain tasolla raskaana olevan itsemääräämisoikeutta". Toinen samasta mietinnöstä: "ehdotettu lakimuutos ei muuta raskauden keskeytyksen saamisen näkökulmasta merkittävästi nykyistä tilannetta, koska keskeytyksen on käytännössä saanut sosiaalisilla syillä". Muutos siis vahvistaa oikeutta eikä muuta mitään. Mietinnössä on noin 51 000 merkkiä, eikä siinä ole kertaakaan sanaa riski, komplikaatio tai turvallisuus. Muutosta perusteltiin yksinomaan oikeudellisesti, ei sillä, mitä naiselle tapahtuu.

Sitten tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti vuoden 2025 keskeytyksistä on 14 sivua ja siinä ei ole kertaakaan sanaa komplikaatio, haitta, verenvuoto tai infektio. Raportti kertoo, että keskeytysten määrän nousu "ei näytä liittyvän" lakimuutokseen ja että keskimääräinen raskauden kesto keskeytyksen hetkellä lyheni 58,5 vuorokaudesta 54,1:een. Se on ainoa lakimuutoksen vaikutus, jota mitataan: keskeytys tapahtuu nyt neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituslomake, jolla jokainen keskeytys kirjataan, kerää tiedon komplikaatioista. Sitä tietoa ei julkaista.

Kysymys komplikaatioista esitettiin. Ministeriö muutti keskeytysasetuksia keväällä 2023 ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue kirjoitti lausunnossaan ilmoituslomakkeesta: "komplikaatiot ad 1kk tuskin tulevat ilmoitetuksi, koska potilas voi hakeutua komplikaatioiden hoitoon muihin terveydenhuollon yksiköihin. AB1 lomakkeessa tätä ei kysytä. Kysymys pitäisi olla molemmissa? Tiedon luotettavuus jää silti heikoksi." Tieto komplikaatioista ei siis ole vain julkaisematta. Se on epäluotettava jo silloin, kun se kirjataan, koska nainen, joka hakeutuu verenvuodon vuoksi toiseen sairaalaan, ei koskaan päädy keskeytyksen tehneen yksikön lomakkeelle. Varsinais-Suomen hyvinvointialue lisäsi samalla kierroksella toisen aukon: kun alle 12 viikon keskeytys ei enää vaadi lupaa, sikiön sairauden vuoksi tehdyt keskeytykset "eivät rekisteröidy" ja seulontamenetelmien laadusta ei enää saa "paikkansa pitäviä seurantatietoja". Kumpaankaan lausuntoon ei löydy vastausta. Lomakkeen muutosta ei löydy.

Raskauden keskeytys on ihmiselämän päättämistä ja siitä on kirjoitettu erikseen. Tässä kysymys on suppeampi ja se koskee myös niitä, jotka eivät jaa tuota kantaa: onko kotona lääkkeellä tehty keskeytys turvallisempi vai vaarallisempi kuin ennen, kun kukaan lääkäri ei ole nähnyt naista eikä varmistanut raskauden kestoa. Väitettä suuremmista riskeistä ei voi arvioida kumpaankaan suuntaan, koska riskiä ei mitata. Se on löydös. Laki, joka poisti kahden lääkärin katseen, ei asettanut tilalle yhtäkään lukua, josta voisi nähdä, mitä katseen poistaminen teki.

Tiedonsaanti: pykälä, joka poistettiin ilman korvaajaa

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 11 pykälä kuului vuoden 2023 loppuun asti näin: "Asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa oikeus saada tieto asianosaisena ja oikeus saada tieto asiakasta itseään koskevasta asiakirjasta määräytyy siten kuin viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 3 luvussa säädetään." Pykälä kumottiin lailla 704/2023 ja kumoaminen tuli voimaan tammikuun alussa 2024. Sen kolmannelle momentille, alaikäisen oikeudelle kieltää tietojen antaminen huoltajalle, löytyy uudesta asiakastietolaista lähes sanatarkka korvaaja. Ensimmäiselle ja toiselle momentille, asiakkaan omalle oikeudelle saada tieto omasta asiakirjastaan, ei löydy mitään. Uuden lain koko teksti on haettu sanalla asianosainen ja osumia on kaksi, kumpikin eri asiasta.

Kysymys esitettiin tässäkin. Se esitettiin ennen kuin laki oli valmis. Asiakastietolain luonnos oli lausunnolla maaliskuussa 2022 ja sen 48 pykälä toisti vanhan asiakaslain 11 pykälän lähes sanasta sanaan. Lääkäriliitto kirjoitti, että viittaus julkisuuslakiin on ongelmallinen, kun laki ulotetaan yksityiseen terveydenhuoltoon: "Lakia ei ilmeisemmin ole tarkoitus laajentaa yksityiseen terveydenhuoltoon." Oulun kaupunki kysyi: "oikeus saada julkisuuslain nojalla tietoja yksityiseltä palvelunantajalta? Tarkoitetaanko tällä julkisuuslain laajennusta yksityisiin palvelunantajiin." Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus kysyi, koskeeko pykälä potilaita. Se totesi: "Tämä ei tosin selviä edes perusteluista." Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri huomautti, ettei tietojen saaminen saa edellyttää sovellusta, koska "eikä digitaalisten sovellusten käyttöönotto saisi olla ehdoton edellytys käyttää oikeuksia". Neljä kysyjää, yksi pykälä. Hallituksen esityksessä, joka meni eduskuntaan saman vuoden lopulla, sana asianosainen ei esiinny kertaakaan. Pykälä, josta kysyttiin, ei ollut enää olemassa, kun esitys annettiin. Kysymyksiin ei vastattu täsmentämällä, vaan poistamalla se, mistä kysyttiin.

Tämä ei tarkoita, että oikeus katosi. Julkisuuslaki sitoo viranomaista sellaisenaan, toistipa erityislaki asian tai ei. Se tarkoittaa, että erityislain oma viittaus hävisi ja että avoimeksi jäi, ulottuuko oikeus samalla tavalla yksityiseen palvelunantajaan, jota julkisuuslaki ei koske samalla tavalla kuin viranomaista. Samalla uudistuksella lupa luovuttaa salassa pidettävää tietoa ilman asiakkaan suostumusta siirtyi hyvinvointialueelta "sosiaalihuollon palvelunantajalle", jonka alle viranomainen asetettiin yhtenä lajina muiden joukkoon. Vanha ehto, joka vaati ulkomaille luovutettaessa varmistumaan tiedon käyttötarkoituksesta ja suojauksesta, kumottiin ilman vastinetta.

Rakenne on tässä sama kuin keskeytyksessä. Yleislaki, jota kansalainen lukee, on ollut tiedonsaannin osalta koskematon 27 vuotta. Erityislaki, josta hänen oikeutensa tosiasiassa määräytyy, on muuttunut seitsemän kertaa kahdessa ja puolessa vuodessa. Oikeus on olemassa, mutta se laukeaa vasta, kun joku vaatii sen ja vasta silloin näkyy, mitä se kattaa. Sanon sen suoraan: vasta kun joku tajuaa peräänkuuluttaa oikeuksiaan, käytännöt ja aukot paljastuvat. Job asetti saman kysymyksen omasta puolestaan ja hän sitoi siihen sen, mistä edellinen luku puhui:

Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani, niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan? Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

Job 31:13–15

Palvelijan oikeus riidassa isäntää vastaan ja lapsi äidin kohdussa ovat Jobille sama asia, koska molempien tekijä on sama. Se, joka tutkii, on olemassa, vaikka tilastoa ei olisi.

Hoiva: rajoitus, jolle ei ole pykälää

Lastensuojelussa, kehitysvammaisten erityishuollossa ja psykiatrisessa sairaanhoidossa on jokaisessa oma nimetty pykälä kiinnipidolle, sitomiselle ja eristämiselle. Sitominen saa kestää enintään kahdeksan tuntia, lääkäri arvioi tilanteen joka toinen tunti ja kehitysvammahuollossa päätöksen tekee virkasuhteessa oleva lääkäri. Vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa vastaavaa pykälää ei ole yhtään. Sitomista käytetään silti, raajasidoksin ja magneettivöin ja valvontaviranomaisen oma ohje siitä nojaa kahteen yleislakiin, joissa ei ole yhtään fyysistä rajoittamista koskevaa säännöstä.

Apulaisoikeusasiamies kirjoitti tammikuussa 2026 hoivakodin tarkastuksesta: "Apulaisoikeusasiamies pitää merkittävänä epäkohtana sitä, että perusoikeuksien rajoittamisesta vanhustenhuollossa ei ole lainsäädäntöä." Sama havainto on hänen omien viittaustensa mukaan tehty vähintään seitsemässä ratkaisussa vuodesta 2020 alkaen. Itsemääräämisoikeuslakia on valmisteltu vuodesta 2014, ministeriön sivu sanoo edelleen preesensissä, että lainsäädäntöä uudistetaan ja tuorein askel helmikuussa 2025 oli asettaa työryhmä valmistelemaan opasta. Ilman pykälää ei ole kirjaamisvelvoitetta, ilman kirjaamista ei ole lukua ja ilman lukua kukaan ei tiedä, kuinka moni muistisairas on tänä yönä sidottu. Tämän sanoo oikeusasiamies itse. Hoivakodin tarkastuksesta annetussa ratkaisussa lukee, ettei selvitysaineisto sisällä "tarkempia tietoja hoidonaikaisten sitomislupien myöntämisen tarpeista tai siitä, kuinka usein sitomista on käytetty". Kysymys on siis kysytty ylimmän laillisuusvalvojan toimesta seitsemän kertaa kuudessa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vanhuspalvelujen seurantakyselystä ei löydy sanaa sitominen, eikä eduskunnasta löydy yhtään kirjallista kysymystä asiasta. Lukua ei ole, koska kukaan, jolla on valta määrätä sen keräämisestä, ei ole halunnut sitä.

Valvonta, joka valmisteltiin ilman asiantuntijoita

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta on numeroltaan 741/2023. Ministeriön hankesivu sanoo sen valmistelusta yhden lauseen: "Valmistelu tehdään virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä." Nimettyä asiantuntijaryhmää ei ollut, uutta tilaustutkimusta ei löydy ja lausuntokierros kesti kuusi viikkoa alkuvuodesta 2022. Samaan aikaan saman ministeriön muille hankkeille asetettiin työryhmiä, joiden jäsenet ovat luettavissa nimeltä. Laki, joka määrää, miten hoivakotia valvotaan, on ainoa, jonka valmistelijoita ei voi nimetä.

Lain sisältö vastaa valmistelutapaansa. Se sallii tarkastuksen "teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti", eli ruudulta ja perustaa valvonnan tuottajan omaan raportointiin. Eduskunnan valiokunta kirjoitti mietintöönsä lauseen, joka on jäänyt lakiin toteutumatta: "Omavalvonta ei voi korvata viranomaisvalvontaa." Laki teki juuri sen, minkä valiokunta sanoi mahdottomaksi ja se teki sen ilman ketään, joka olisi voinut sanoa toisin.

Joku sanoi toisin. Se oli oikeusministeriö. Lausuntokierroksella keväällä 2022 ministeriö kirjoitti etätarkastuksesta: "ehdotus on erittäin merkityksellinen perusoikeuksien kannalta ja vaatisi huolellista perustelemista, myös säätämisjärjestysperusteluissa". Se kysyi, miten etätarkastuksessa toteutuu "asianosaisen oikeus olla läsnä ja esittää mielipiteensä sekä kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista". Lastensuojelun Keskusliitto kirjoitti, ettei ennakkotarkastus "ole riittävä, jos se suoritetaan vain teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti". Invalidiliitto sanoi saman sairaaloista. Varsinais-Suomen valvontakeskushanke esitti, että tarkastuksen "tulisi olla ensisijaisesti fyysisenä käyntinä". Perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei ole kertaakaan sanaa sähköisesti. Se käsitteli asetuksenantovaltuuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on 187 000 merkkiä ja resursseista yksi lause, jonka mukaan valvontaviranomaisille "on turvattava riittävät resurssit". Lukua, rahaa tai aikataulua ei ole. Lause etätarkastuksesta on laissa tänään sanasta sanaan sama kuin luonnoksessa, josta ministeriö varoitti. Vertaus huoneenhaltijasta alkaa lauseella, jota rakenne ei koskaan lausu:

Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita.'

Luuk. 16:2

Tee tili. Isäntä kutsuu huoneenhaltijan eteensä, koska hän on kuullut jotakin ja huoneenhaltija joutuu tekemään tilin, koska joku pyytää sen. Valvontalaissa isäntä lukee huoneenhaltijan omaa raporttia ruudulta.

Kuka hyötyy rakenteesta

Hyötyjät luetaan mittareista, ei kenenkään tarkoituksesta. Mittaamattomuus suojaa jokaista, jonka ei tarvitse vastata: viranomaista, joka ei laske komplikaatioita, palvelunantajaa, jolta ei kysytä asiakirjaa, hoivakotia, jonka sitomista ei kirjata ja tuottajaa, joka raportoi itse itsestään. Kussakin tapauksessa "emme tienneet" on tosi, koska tietämättömyys on rakennettu lakiin. Se ei ole rakennettu vahingossa. Jokainen neljästä kysymyksestä on kysytty ääneen, lausunnossa, mietinnössä tai ratkaisussa, ennen kuin laki tuli voimaan tai heti sen jälkeen. Kysyjä on ollut hyvinvointialue, lääkärien liitto, kaupunki, oikeusministeriö tai oikeusasiamies. Vastaus on ollut poisto, vaikeneminen tai yksi yleinen lause. Kysymys, jota ei haluta kysyä, ei ole kysymys, jota kukaan ei ole esittänyt. Se on kysymys, johon on päätetty olla vastaamatta. Häviäjä on joka kerta se, jolla on vähiten voimaa pyytää: nainen, jolla on komplikaatio, jota kukaan ei tilastoi, hoivakodin muistisairas, jonka sidonnasta ei ole pykälää, lastensuojelun asiakas, jonka asiakirjan oikeus on siirtynyt lakiin, jossa sitä ei enää mainita ja lapsi äidin kohdussa, jota ei lasketa lainkaan.

Kokoero on tässä aiheessa sanoissa. Valiokunnan mietinnössä on 51 000 merkkiä ja nolla kertaa sana riski. Oikeusasiamies on toistanut saman epäkohdan seitsemän kertaa ja pykäliä on nolla. Yleislakia ei ole muutettu 27 vuoteen ja erityislakia seitsemän kertaa kahdessa ja puolessa vuodessa. Rakenne ei ole hiljainen. Se puhuu paljon ja se puhuu siitä, mitä se ei mittaa.

Sydänten tutkija

Jeesus kuvaa viimeisen tuomion kohtauksena, jossa tuomitut sanovat samaa kuin rakenne: milloin me näimme sinut nälkäisenä tai sairaana emmekä palvelleet? Vastaus ei ole, että he olisivat nähneet ja kieltäytyneet. Vastaus on, etteivät he katsoneet ja kaiken, minkä he jättivät tekemättä yhdelle vähimmistä, he jättivät tekemättä hänelle. Sananlasku sanoi saman ensin: sydänten tutkija ymmärtää asian, vaikka ihminen sanoisi, ettei tiennyt. Lakiin voi jättää mittarin pois. Se ei poista sitä, joka mittaa.

Lähteet

• Finlex. Laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta 1097/2022 ja laki raskauden keskeyttämisestä 239/1970, ajantasainen teksti.
• Eduskunta. StVM 16/2022 vp ja KAA 8/2020 vp käsittelytiedot, avoin data.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (11.5.2026). Raskaudenkeskeytykset 2025. Tilastoraportti 8/2026.
• Finlex. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, muutoshistoria 704/2023 ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023, 51 ja 63 §.
• Finlex. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 30 §.
• Eduskunnan oikeusasiamies. EOAK/2838/2025, tarkastus 27.5.2025, ratkaisu 16.1.2026 sekä ratkaisujen viittausluettelo 2020 alkaen.
• Sosiaali- ja terveysministeriö. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, hankesivu, päivitetty 2.10.2025.
• Sosiaali- ja terveysministeriö. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, hankesivu STM057:00/2021.
• Finlex. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö HE 299/2022 vp.
• Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoyhteenveto, asetus raskauden keskeyttämisestä annetun asetuksen muuttamiseksi, VN/758/2023, lausunnot maaliskuu 2023.
• Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoyhteenveto, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä, VN/2037/2021, lausunnot maaliskuu 2022; HE 246/2022 vp, avoin data.
• Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoyhteenveto, laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, lausunnot 10.2.–25.3.2022; PeVL 96/2022 vp ja StVM 54/2022 vp, avoin data.
• Eduskunnan oikeusasiamies. EOAK/6255/2024.
• Tiedonsaannin rakennevika, selvitykset 27. alkaen 29.8.2026 asti, artikkelirakenteiden kartoitukset A2 ja B, 2.9.2026 sekä selvitys "Ei kysytty" 12.9.2026, aineistotiedostoissa.