Apteekki suljetaan ensin ja kauppa avataan sitten

Luhangassa on alle 700 asukasta ja siellä oli apteekki. Yläneen sivuapteekissa käy 50 asiakasta päivässä ja Pieksämäen Kontiopuistossa toimitettiin 15 000 reseptiä vuodessa. Nämä ovat paikkoja, joissa apteekki on suljettu tai sulkemispäätös on tehty tämän vuoden aikana. Tavallisesti Suomessa suljetaan kaksi tai kolme apteekkia vuodessa. Heinäkuun loppuun mennessä niitä oli 16 ja Fimean laskelman mukaan joka seitsemäs maan 833 apteekista on kannattamaton.

Sulkemisilla on päivämäärä ja numero. Laki lääkelain muuttamisesta 1426/2025 vahvistettiin 30. joulukuuta 2025 ja tuli voimaan tammikuun alussa. Samassa laissa on toinen osa, joka tulee voimaan vuoden 2027 alussa: rajattu itsehoitolääkevalikoima saa tulla myyntiin apteekkien ulkopuolelle. Kaksi päätöstä, yksi laki ja yksi järjestys. Ensin verkko ohennetaan, sitten myynti vapautetaan ja neuvonta poistuu molemmissa.

Mikä muuttui tammikuussa

Hallituksen esitys tuli eduskuntaan syyskuussa 2025 ja sen tavoite oli säästö: reseptilääkkeiden lääketaksaa leikattiin noin 36 miljoonaa euroa vuodessa ja apteekkiveroa kiristettiin. Veron peruste muutettiin niin, että se lasketaan apteekkarin kaikkien toimipisteiden yhteenlasketusta voittomarginaalista. Tamperelainen apteekkari kuvasi seurauksen: pääapteekki voi nostaa pienenkin sivuapteekin veroprosentin kohtuuttomaksi, jopa yli 40 prosenttiin. Pieni sivuapteekki verotetaan ison pääapteekin mukaan ja sen tulos kääntyy tappiolle ilman, että sen oma myynti muuttuu.

Perustuslakivaliokunta sanoi ongelman ääneen marraskuussa. Lausunto oli yksimielinen ja se piti sääntelyä ongelmallisena omaisuudensuojan ja elinkeinovapauden kannalta siltä osin kuin muutokset tekevät apteekkitoiminnasta "sitä nykyisin apteekkiluvan perusteella harjoittavien kannalta taloudellisesti kannattamattomaksi ja useiden apteekkien osalta selvästi tappiolliseksi". Valiokunta lisäsi lauseen, joka on koko kysymyksen ydin: "Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, ettei elinkeinovapautta turvaa mahdollisuus luopua harjoittamasta elinkeinoa." Oikeus sulkea kannattamaton apteekki ei siis riitä elinkeinovapauden suojaksi. Laki hyväksyttiin muutettuna joulukuussa. Se, mitä muutettiin, ei löydy eduskunnan julkisista käsittelytiedoista, vain päätöskoodi.

Kuka päättää sulkemisesta

Sulkemisen päättää apteekkari, ei viranomainen. Sivuapteekki toimii Fimean luvalla ja apteekkari luopuu siitä ilmoittamalla. Laissa ei ole pykälää, joka sääntelisi luopumista. Poikkeus on velvoitesivuapteekki, joka on pääapteekkiluvan ehto harvaan asutulla alueella: siitä ei saa luopua, ellei Fimea löydä uutta pitäjää. Yläneläinen apteekkari sanoi heinäkuussa, että jos hän haluaisi lopettaa sivuapteekkiensa pidon kannattamattomina, hän ei voisi sitä tehdä. Fimea puolestaan voi lakkauttaa apteekin vain, jos lääkkeiden saatavuus ei enää edellytä sitä. Kannattavuus ei ole viranomaisen peruste kumpaankaan suuntaan. Valtio leikkasi tulot, apteekkari sulkee oven, eikä kumpikaan päätös ole kenenkään vastuulla kokonaisuutena.

Arviot ovat kasvaneet jokaisessa vaiheessa. Hallituksen esityksen mukaan tappiollisia apteekkeja tulisi noin 45. Fimean laskelma lain voimaantulon jälkeen sanoi, että 38 painuu tappiolle ja 79 jää alle 100 000 euron tulokseen, yhteensä 117. Fimean oma taulukko sivuapteekkien sulkemisista kertoo, milloin käyrä kääntyi: vuosina 2016 alkaen 2022 asti sulkemisia oli nollasta kolmeen vuodessa, vuonna 2023 kolme, vuonna 2024 neljä ja vuonna 2025 seitsemän. Tänä vuonna niitä oli 16 heinäkuuhun mennessä. Paikkakunnat kertovat, mihin vaikutus osuu: Rovaniemen Korkalovaara, Kiikala, Viljakkala, Luhanka, Karstula, Pylkönmäki, Saarijärvi. Sivuapteekit ovat siellä, missä itsenäiselle apteekille ei ole edellytyksiä, joten sulkeminen osuu alueille, joilla ei ole vaihtoehtoa. Veromalli osuu juuri niihin ketjuihin, jotka ovat pitäneet syrjäseudun pisteitä pystyssä. Velvoitesivuapteekit pysyvät auki niin kauan kuin lupaehto sitoo, mutta kun apteekkari vaihtuu, seuraaja ei ota tappiollista ehtoa vastaan. Aika tekee loput.

Mitä kauppaan tulee ja millä ehdoilla

Yksi oikaisu ennen loppua. Vuoden 2027 uudistus ei siirrä särkylääkkeitä kauppoihin. Parasetamoli ja ibuprofeeni pysyvät apteekeissa ja kauppoihin tulee närästys- ja ummetuslääkkeitä, keinokyyneleitä, ihovoiteita ja vitamiineja. Särkylääkkeet ovat kolmas vaihe, josta päättää seuraava hallitus. Kysymys ei silti katoa, koska rakenne, joka nyt luodaan, on sama, jolla särkylääkkeet myöhemmin tulisivat.

Rakenne on laissa neljänä kohtana. Valikoiman määrittelee asetus, ei laki: uusi 23 d § sanoo, että "valtioneuvoston asetuksella määritellään tarkemmin" rajattu valikoima, joten laajennus särkylääkkeisiin ei vaadi eduskuntaa vaan asetuksen ja Fimean riskiarvion. Aloite on lääkeyrityksellä: myyntiluvan haltija hakee omalle valmisteelleen laajennusta ja Fimean on myönnettävä se, kun ehdot täyttyvät. Myyjäksi kelpaa mikä tahansa kaupparekisteriin merkitty yritys, jolla on vastuuhenkilö, "joka on perehtynyt itsehoitolääkkeitä koskevaan lainsäädäntöön ja menettelyihin". Farmasian koulutusta ei vaadita, eikä vastuuhenkilöllä ole oikeutta antaa lääkeneuvontaa. Neljäs kohta on se, mitä laissa ei ole: ikärajaa eikä pakkauskokorajaa. Nikotiinivalmisteille laki säätää 18 vuoden ikärajan. Uusissa itsehoitolääkepykälissä sanaa ikä ei ole.

Fimean ylijohtaja sanoi elokuussa 2025 esityksestä lauseen, jonka virasto joutui sitten toteuttamaan: "Lääkkeet eivät ole kulutushyödykkeitä." Apteekkariliitto varoitti, että sydänperäiset oireet tulkitaan närästykseksi ja hoitoon hakeutuminen viivästyy, että närästyslääkkeillä on yhteisvaikutuksia syöpälääkkeiden kanssa ja että kauppa suosii omia merkkejään. Kaupan liitto kannatti ja halusi enemmän: sen mukaan itsehoitolääkkeet ovat Suomessa 37 prosenttia kalliimpia kuin Ruotsissa ja uudistus säästää jopa 250 miljoonaa euroa vuodessa. Molemmat luvut ovat liiton omia. Niitä ei ole todennettu riippumattomasta lähteestä ja ne ovat silti hallituksen esityksen perustelu.

Mitä naapurit mittasivat

Sananlasku antaa karjankasvattajalle ohjeen, joka on samalla ohje lainsäätäjälle:

Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.

Sananl. 27:23

Naapurimaat ovat katsoneet tarkoin ja kirjoittaneet tuloksen. Ruotsi purki apteekkimonopolin heinäkuussa 2009 ja parasetamolitabletit tulivat kauppoihin. Vertaisarvioitu rekisteritutkimus seurasi 12 068 myrkytystä 14 vuoden ajalta ja totesi, että saatavuuden lisäännyttyä parasetamolimyrkytysten ilmaantuvuus kasvoi 40,5 prosenttia, 11,5:stä 16,2:een sataatuhatta asukasta kohti vuosina 2009 ja 2013. Muutos ei selittynyt myyntimäärällä eikä yleisellä itsetuhoisuudella. Vuonna 2015 Ruotsin lääkevirasto palautti tabletit apteekkeihin ja perusteli päätöksen omassa tiedotteessaan itsensä vahingoittamiseksi tehtyjen myrkytysten kasvulla, jossa kokonaisina nieltävien tablettien saatavuus arvioitiin merkittäväksi riskitekijäksi. Valtiopäivillä kysyttiin kahtena vuonna peräkkäin, toimiko kielto: myrkytystietokeskuksen puhelut olivat kasvaneet 70 prosenttia vuodesta 2010 ja parasetamolimyrkytykseen kuoli Ruotsissa 10 tai 20 ihmistä vuodessa. Ministeri vastasi molemmilla kerroilla samoin sanoin, että seuranta kuuluu lääkevirastolle. Palautuksen vaikutuksesta ei ole vertaisarvioitua tutkimusta ja 21 Euroopan maan vertailu toteaa, että parasetamolimyrkytyksiä koskevat yhteydenotot jatkoivat Ruotsissa kasvuaan kiellon jälkeenkin. Ruotsin opetus on siis kaksiosainen: saatavuuden lisääminen nosti myrkytyksiä eikä sen palauttaminen laskenut niitä takaisin.

Ruotsi mittasi myös sen, mitä purku teki apteekkiverkolle. Valtion oma arviointivirasto laski, että apteekkien määrä kasvoi neljässä vuodessa 924:stä 1 280:een eli 39 prosenttia. Uusista apteekeista 98 prosenttia perustettiin taajamiin. Harvaan asutulla alueella, jolta on yli 45 minuutin matka taajamaan, apteekkeja oli 35 ennen purkua ja 34 sen jälkeen. Yli puolet apteekkihenkilöstöstä koki edellytysten oikeaan reseptintoimitukseen heikentyneen ja kuluttajat olivat aiempaa tyytymättömämpiä neuvontaan. Saatavuus kasvoi siellä, missä sitä oli jo ja neuvonta heikkeni kaikkialla.

Norja salli myynnin kaupoissa vuonna 2003 mutta rajasi parasetamolin pakkauskoon, salli yhden pakkauksen ostokertaa kohden ja asetti 18 vuoden ikärajan. Sairaalahoitojen määrä ei kasvanut, myrkytystietokeskuksen yhteydenotot kasvoivat ja maksansiirtoon arvioitujen potilaiden määrä nousi neljästä kymmeneen neljässä vuodessa. Norja teki vuonna 2001 myös sen, mitä Suomi tekee nyt: avasi apteekkien omistuksen ketjuille. Itsenäisten apteekkien osuus putosi vuodessa 93 prosentista 43:een ja vakiintui 15:een. Apteekkikuolemaa syrjäseuduilla pelättiin ja siksi kolme suurta ketjua ja ministeriö sopivat sitovasti, ettei apteekkien määrä yhden apteekin kunnissa laske. Apteekkikuolemaa ei tullut. Suomen laissa vastaavaa sopimusta ei ole.

Tanska kirjoitti varoituksensa etukäteen. Vuoden 2015 apteekkilain valmisteluraportti sanoo, että apteekkeja on odotettavissa sinne, missä on liiketaloudellinen perusta eli ensisijaisesti kaupunkeihin ja että syrjäseutujen lääkehuolto on vaarassa heikentyä. Tanskan laki vastasi vaaraan vapaalla oikeudella perustaa sivuapteekki 75 kilometrin säteelle ja sivuapteekkien määrä nousi 76:sta vuonna 2015 lähes 300:aan viidessä vuodessa. Reseptejä toimittavia toimipisteitä oli 312 vuonna 2014 ja 524 vuonna 2022. Suomessa suunta on vastakkainen ja syy on sama laki, joka Tanskassa tunnisti riskin ennen säätämistä. Tanskan 18 vuoden ikäraja itsehoitokipulääkkeille vähensi sairaalahoitoa vaatineita myrkytyksiä 17 prosenttia ja pakkauskokorajoitus 18,5 prosenttia. Britannia rajasi vuonna 1998 parasetamolipakkauksen apteekissa 32 tablettiin ja muualla 16:een ja Oxfordin tutkimusryhmä laski 11 vuoden jaksolta 43 prosentin vähenemän parasetamolikuolemissa, 765 kuolemaa vähemmän kuin ennuste ja 61 prosentin vähenemän maksansiirroissa. Kolmesta suunnasta mitattu opetus on sama: ratkaisevat tekijät ovat pakkauskoko, ikäraja ja myyntipaikka. Suomen laki säätää näistä yhden, myyntipaikan ja jättää kaksi muuta asetuksen varaan, jonka tekstiä ei vielä ole.

Suomessa tilanne ei ole sama kuin Ruotsissa ja se tekee opista tärkeämmän. Ruotsin myrkytyksistä 85 prosenttia oli tahallisia. Suomalainen oikeuslääketieteellinen tutkimus vuosilta 2018 alkaen 2022 asti totesi, että parasetamolin aiheuttamien myrkytyskuolemien määrä on vuosi vuodelta kasvanut ja että niistä 38 prosenttia oli tapaturmaisia, "mikä herättää kysymyksen, onko suurten parasetamoliannosten vaarallisuus riittävästi kansalaisten tiedossa". Lähes neljä kymmenestä on vahinko ja vahinkoon vaikuttaa juuri se, kuinka helposti ja kuinka paljon lääkettä on kotona. Myrkytystietokeskus otti vuonna 2024 vastaan 40 504 puhelua ja parasetamoli oli yleisin yksittäinen aine.

Miksi oppi ei siirry

Kaikki tämä on julkista ja osa siitä on hallituksen esityksessä. Esityksessä on viiden sivun vertailu itsehoitolääkkeiden myynnistä Pohjoismaissa ja se kuvaa Ruotsin, Norjan ja Tanskan lait tarkasti: mitä saa myydä, missä, kenen valvomana ja millä ikä- ja pakkausrajoilla. Se kertoo, että Ruotsin lääkevirasto voi päättää lääkkeen palauttamisesta apteekkimyyntiin, jos lääke ei enää täytä edellytyksiä. Se ei kerro, että virasto on käyttänyt tätä valtaa kerran, mihin lääkkeeseen ja miksi. Sanaa myrkytys ei ole esityksen 137 sivulla kertaakaan. Vertailu kuvaa rakenteen ja jättää tuloksen pois ja se on sama kuin kuvaisi naapurin talon pohjapiirroksen ja jättäisi sanomatta, että se paloi.

Lausuntokierroksella annettiin 96 lausuntoa. Yksi niistä toi Ruotsin tuloksen pöytään: Helsingin yliopisto kirjoitti, että Ruotsissa parasetamolin saatavuus apteekkien ulkopuolella johti virheelliseen käyttöön ja myrkytyksiin ja että päivittäistavarakaupoissa annettiin lääkeneuvontaa ilman farmaseuttista koulutusta. Kaupan liitto, Kesko ja Näkemisen ja silmäterveyden toimiala moittivat esitystä siitä, ettei Ruotsin ja Norjan yli kymmenen vuoden kokemuksia ole huomioitu ja tarkoittivat sillä, että kokemus puoltaa vapautusta. Karjalan apteekkariyhdistys viittasi samaan Ruotsiin ja sanoi, että itsehoitolääkkeisiin liittyvät kuolemat ovat lisääntyneet ja Päivittäistavarakauppa viittasi samaan Ruotsiin ja Norjaan ja sanoi, ettei väärinkäyttö ole lisääntynyt. Sama maa, sama vuosikymmen, kaksi vastakkaista johtopäätöstä eikä kumpikaan lainaa lääkeviraston omaa päätöstä. Ministeriön yhteenveto lausuntopalautteesta esityksen kuudennessa luvussa ei mainitse Ruotsia, Norjaa, Tanskaa eikä parasetamolia kertaakaan.

Tässä on se kohta, jossa oppi katoaa. Se ei katoa siksi, ettei sitä olisi, eikä siksi, ettei kukaan olisi sanonut sitä. Se katoaa, kun kokemus muuttuu argumentiksi: kumpikin puoli lainaa naapuria omaksi todisteekseen ja kun lainaukset ovat vastakkaiset, valmistelija voi jättää molemmat pois tasapuolisuuden nimissä. Jäljelle jää rakenne ilman tulosta. Tanska kirjoitti riskinsä valmisteluraporttiin ennen lakia ja sääti lain, joka vastasi siihen. Suomi kirjoittaa saman riskin nyt sulkemisluetteloon lain jälkeen.

Sama kuvio toisessa laissa

Kuvio ei ole apteekkien oma. Syyskuussa 2025 eduskunnalle annettiin toinen esitys, joka avaisi alkoholin verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen Alkolle ja vähittäismyyntiluvan haltijoille ja naapurit ovat mitanneet senkin. Norjan Vinmonopolet kirjoitti omaan vuosikertomukseensa, että vastuullisen myynnin testien tulokset ovelle toimitettaessa olivat liian alhaiset ja keskeytti kotiinkuljetuksen kokonaan helmikuussa 2021. Palvelu palasi huhtikuussa 2022 uuden kuljetusyhtiön kanssa ja senkin jälkeen ikäkontrolli onnistui kotiovella 94,4 prosentissa ja myymälässä 96,4 prosentissa. Postin kautta noudetuissa tilauksissa luku oli 67,7 prosenttia. Ruotsin Systembolagetin omat kontrolliostot kertoivat saman: kotiinkuljetuksessa ikä tarkistettiin 91,8 prosentissa tapauksista vuonna 2019 ja myymälässä 95,2 prosentissa ja ero kuroutui umpeen vasta, kun yhtiö rajasi toimitukset itse sertifioimilleen kuljettajille. Tanskassa kansanterveysjärjestön alaikäiset testiostajat saivat alkoholia kotiovelle seitsemästä verkkokaupasta yhdeksästä ilman ikätarkistusta, kun viranomainen löysi samana vuonna 550 tarkastuksessa kaksi laitonta myyntiä, koska sillä ei ole lupaa testiostoihin. Lokakuusta 2024 Tanskan verkkokaupoilla on oltava tekninen ikätarkistus ennen maksua, koska ruutu, jossa kysytään oletko yli 18, todettiin riittämättömäksi.

Kauempaa tulee sama viesti eri mittarilla. Britanniassa 50 testiostosta 36:ssa alkoholi luovutettiin 18- tai 19-vuotiaalle kysymättä henkilöllisyyttä ja kahdella kauppiaalla kysyminen onnistui nolla kertaa. Walesilaisista verkko-ostajista 37 prosenttia oli ollut humalassa, kun tilaus saapui ja seitsemän prosenttia heistä kertoi kuljettajan kieltäytyneen luovuttamasta sitä. Victorian osavaltion terveysvirasto mittasi Australiassa, että 28 prosenttia pikatoimituksen käyttäjistä oli ottanut tilauksen vastaan päihtyneenä ja viikoittaisista käyttäjistä 71 prosenttia ja että 40 prosenttia olisi joutunut lopettamaan juomisen ilman palvelua. Uudessa-Seelannissa 58 prosenttia alle 25-vuotiaista verkko-ostajista ei kohdannut ikätarkistusta ja verkko-ostajilla oli 75 prosenttia suurempi todennäköisyys runsaaseen juomiseen. Yhdysvalloissa kotiinkuljetusta käyttäneet joivat humalaan lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin muut. Tutkijat sanovat itse, että otokset ovat itsevalikoituneita eivätkä todista syytä ja se on sanottava tässäkin. Suunta on silti sama jokaisessa maassa, jossa asiaa on mitattu.

Viranomaisten omat kirjat kertovat saman kuin monopolien testit ja ne on kirjoitettu ennen Suomen esitystä. Ruotsin valtion selvitys totesi jo 2013 verkkokaupasta, ettei käytännössä mitään ikätarkastusta tapahdu. Norjan Vinmonopolet kirjasi vuosikertomukseensa 2020, että uuden kuljetusyhtiön ikäkontrolli osui 80 prosentissa testeistä ja vuosikertomukseen 2023, että tulos oli 76,5 prosenttia "eikä se ole tyydyttävä". Tanskan turvallisuusvirasto tarkasti uuden verkkokauppasäännön voimaantulon jälkeen 105 yritystä ja totesi tehottoman ikätarkistuksen 42:lla. Ruotsin tulli pysäytti 2023 seitsenkertaisen määrän netistä tilattua alkoholia edellisvuoteen verrattuna. Suomen Tulli pysäytti tehovalvonnassaan yli 410 000 litraa ulkomaisista verkkokaupoista tilattua alkoholia, määräsi myyjille 11,22 miljoonaa euroa maksamattomia veroja ja arvioi, että Suomi menettää etämyynnin takia 80–100 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa. Euroopan komission selvityksessä 2020 Suomi oli yksi viidestä jäsenmaasta, jotka ilmoittivat etämyynnin haittojen olevan huomattavia. Britannian terveysministeriö vastasi parlamentille 1.7.2026, ettei se ole tehnyt arviota kotiinkuljetuspalvelujen vaikutuksesta kulutukseen tai kansanterveyteen.

Suomen valmistelussa tämä näkyy samalla tavalla kuin apteekeissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira sanoivat yhteistiedotteessaan helmikuussa 2024 suoraan: "Kotiovella asiakkaan ikä ja päihtymystila jäävät huomattavasti helpommin tarkistamatta kuin myymälässä" ja kotiinkuljetus "voi myös lisätä alkoholiongelmista kärsivien alkoholinkäyttöä". Laitoksen oma tietopohjaselvitys marraskuulta 2024 kirjoitti Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta: "Siitä ei ole saatavilla tietoa, miten ikärajavalvonta käytännössä toteutuu edellä mainituissa maissa." Tieto oli saatavilla. Se oli Vinmonopoletin ja Systembolagetin vuosikertomuksissa, joissa monopolit itse raportoivat kotiovella tehtyjen testien tulokset vuosittain. Hallituksen esitys syyskuulta 2025 kuvaa naapurimaiden lainsäädännön yksityiskohtaisesti, ikärajat, toimitusajat ja luvat, mutta sen haittatutkimusviitteet ovat Uudesta-Seelannista, Australiasta ja Yhdysvalloista, ei yhtään Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta. Esitys sanoo itse: "Alkoholijuoman toimituksen yhteydestä alkoholihaittoihin ei ole kuitenkaan olemassa suoraa tutkimustietoa, jonka avulla voisi muodostaa tarkkoja arvioita esityksen yhteydestä alkoholihaittoihin." Laitoksen lausunto kesäkuulta 2025 vetoaa kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen eikä nimeä yhtäkään maata, tutkimusta eikä lukua. Alko nimeää Ruotsin ja Norjan ja kertoo, että Systembolagetilla on ollut kotiinkuljetus koko maassa vuodesta 2021 ja Vinmonopoletilla vuodesta 2001. Se ei kerro, että Vinmonopoletin kotiinkuljetus oli juuri vuonna 2021 suljettuna. Alko vaatii silti itse, että vahva tunnistautuminen ja iän tarkistaminen jokaisen luovutuksen yhteydessä palautettaisiin lakiin ja muistuttaa, että Suomessa kuolee alkoholiin asukaslukuun suhteutettuna yli kolme kertaa niin paljon ihmisiä kuin Ruotsissa ja Norjassa. Naapurin kokemus on siis pöydällä toisen kerran ja toisen kerran se on pöydällä sen toimijan lausunnossa, joka hyötyy ja puuttuu siitä esityksestä, jonka tehtävä on tietää.

Kymmenen kilometriä

Sulkeminen on apteekkarille päätös ja asukkaalle matka. Kiikalan apteekki Salossa suljettiin tammikuun lopussa ja lähin apteekki on nyt Suomusjärven Kitulassa kymmenen kilometrin päässä. Sama rakennus menetti puolessa vuodessa terveysaseman, pankkikonttorin ja apteekin. Reposaaresta Porissa on lähimpään apteekkiin Pihlavaan 15 tai 20 kilometriä. Karstulan apteekkia kiitetään sijainnista, koska seuraavat lähimmät ovat useamman kymmenen kilometrin päässä ja sen sivuapteekki Pylkönmäellä on ollut tappiollinen useana vuonna; tappio kasvoi, kun hyvinvointialue lakkautti kylän hoivakodin. Luhangan Tammijärvellä sivuapteekin sulkemiseen vaikutti hyvinvointialueen päätös lopettaa koneellinen annosjakelu ja sulkea palveluasumisen yksikkö. Kaksi julkista päätöstä osuu samaan kylään eri suunnista, eikä kumpikaan laske toista.

Matkan tilalle tarjotaan kahta asiaa. Apteekkien palvelupisteitä oli vuonna 2025 koko maassa 112 ja verkkoapteekkeja 207. Suurimman verkkoapteekin käsittelyaika on nollasta kolmeen arkipäivää ja kuljetus yhdestä kahteen, toimitusmaksu 2,47 euroa. Reseptilääkkeen hinta on sama kaikkialla, joten verkosta ostaminen ei ole halvempaa vaan hitaampaa ja se edellyttää, että ostaja osaa tilata, saa paketin ja pystyy odottamaan. Sivuapteekin 50 päivittäisestä asiakkaasta moni on juuri se, jolla ei ole autoa, jolla on säännöllinen lääkitys ja joka kysyi tiskillä, sopiiko tämä yhteen sen toisen kanssa.

Kuka jää

Keskittyminen on Suomessa mitattavissa jo ennen kuin kauppa avaa ovensa. Apteekkiveron uusi asteikko on seitsenportainen: alle 250 000 euron voittomarginaalista veroa ei mene, seuraavasta portaasta 22 prosenttia, 500 000 eurosta alkaen 37, sitten 39, 41, 42 ja yli 1,7 miljoonan marginaalista 43 prosenttia. Jyrkin nousu on alhaalla: 250 000 ja 800 000 euron välissä vero nousee nollasta 37 prosenttiin ja se on tyypillisen keskikokoisen pääapteekin ja sivuapteekin yhdistelmän kokoluokka. Suurimmat maksavat kuusi prosenttiyksikköä enemmän paljon suuremmasta summasta. Sivuapteekin vähennys on laissa, mutta pieni sivuapteekki, jonka oma marginaali olisi nollaportaalla, verotetaan pääapteekin yhteenlasketun marginaalin mukaan. Fimean tilinpäätösanalyysissä hyvään luokkaan kuuluvien apteekkien osuus on laskenut 98,5 prosentista 96:een tai 97:ään vuosina 2017 ja 2024 välillä. Kolmasosa apteekeista tuottaa 56 prosenttia koko alan liikevaihdosta ja neljäsosa tuottaa 10 prosenttia. Suurin yksittäinen toimija maksoi vuonna 2024 apteekkiveroa 29,4 miljoonaa euroa noin 200 miljoonan kokonaiskertymästä.

Ruotsissa ketjuja on kymmenkunta ja suurimmalla oli 373 apteekkia. Norjassa ketjut omistavat 85 prosenttia. Suomessa apteekkari on yhä henkilö, jolla on lupa ja siksi keskittyminen ei näy omistuksena vaan luettelona kylistä, joista lupa poistuu. Isot jäävät, koska vero on niille pienempi osuus ja koska ne ovat siellä, missä asiakkaat ovat. Pienet lähtevät, koska niiden vero lasketaan isosta. Tanska ja Norja näkivät tämän ja kirjoittivat lakiinsa vastapainon. Suomen laissa vastapaino on velvoitesivuapteekki, joka pysyy auki siihen asti, kun apteekkari vaihtuu.

Se, jolla on vähiten

Vähävaraisin asiakas kohtaa uudistuksen kolmesta suunnasta. Ensimmäinen on hinta. Ruotsin kilpailuvirasto laski, että reseptivapaat lääkkeet olivat kaupassa keskimäärin 11 prosenttia halvempia kuin apteekissa ja särky- ja kuumelääkkeet 22 prosenttia halvempia ja että ero oli kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2016, koska apteekkien hinnat nousivat enemmän kuin kaupan. Norjassa suunta on päinvastainen: 20 tabletin parasetamolipakkaus maksaa kaupassa noin 33 kruunua ja apteekissa 47, eli apteekki on 42 prosenttia kalliimpi. Kauppa on siis halvempi molemmissa maissa ja se on totta, mitä Kaupan liitto sanoo. Suomessa vertailua ei voi vielä tehdä, koska kaupan myynti alkaa vasta vuoden 2027 alussa.

Toinen suunta on omavastuu. Reseptilääkkeen alkuomavastuu on tänä vuonna 70,33 euroa ja vuosiomavastuu 636,12 euroa ja niiden hintaan kaupan avaaminen ei vaikuta, koska reseptilääke ei tule kauppaan. Se, jolla on vähiten rahaa ja eniten lääkkeitä, ostaa edelleen apteekista ja hänen apteekkinsa on se, joka suljettiin.

Kolmas suunta on neuvonta, jonka hinta ei ole euroja. Ruotsi mittasi sen tyytyväisyytenä: kuluttajat olivat purun jälkeen tyytymättömämpiä neuvontaan ja henkilöstö koki edellytystensä heikentyneen. Suomessa 83 prosenttia pitää tärkeänä, että lääkettä ostaessa saa neuvoa farmaseutilta ja luku on apteekkariliiton oman kyselyn. Kummastakaan Pohjoismaasta ei löytynyt laskelmaa siitä, mitä neuvonnan puuttuminen maksaa hoitokuluina. Sitä ei ole laskettu, koska sitä maksaa se, jolla ei ole laskuria.

Kuka hyötyy rakenteesta

Hyötyjät luetaan laista ilman väitettä tarkoituksesta. Myyntiluvan haltija eli lääkeyritys saa aloiteoikeuden: se päättää, mille valmisteelle laajennusta haetaan ja viranomaisen on myönnettävä se. Päivittäistavarakauppa saa uuden tuoteryhmän ja omat merkkinsä hyllyyn. Valtio saa hallitusohjelman säästön ja kaupan hintavertailun perusteluksi. Määrittelyvalta siirtyy eduskunnalta valtioneuvostolle ja Fimealle, koska kolmas vaihe voidaan tehdä asetuksella. Häviäjä on haja-asutusalueen apteekki, jonka Fimea itse nimesi riskiksi ja sen mukana neuvonta. Neuvonnan poistuessa riski siirtyy ostajalle, jolla ei ole ikärajaa eikä pakkauskokoa suojanaan.

Kokoero on tässäkin se, mikä kertoo eniten. Valtion säästö on 36 miljoonaa euroa vuodessa, suurin toimija maksaa yksin 29,4 miljoonaa apteekkiveroa ja Yläneen sivuapteekissa käy 50 ihmistä päivässä. Kiikalasta on apteekkiin kymmenen kilometriä. Kaupan liiton säästöarvio on 250 miljoonaa ja Britannian pakkauskokoraja säästi 765 ihmishenkeä. Näitä lukuja ei ole koskaan asetettu samalle paperille. Yksi lausunto 96:sta toi naapurimaan tuloksen pöydälle ja yhteenveto, joka pöydästä tehtiin, jätti sen pois.

Eikö siellä ole parantajaa

Jeremia kysyy kansansa puolesta kysymyksen, jonka sivuapteekin asiakas kysyy nyt:

Eikö Gileadissa ole palsamia, eikö siellä ole parantajaa? Vai miksi eivät tyttären, minun kansani, haavat kasva umpeen?

Jer. 8:22

Palsamia on. Lääke on kaupan hyllyllä ja kohta lähempänä kuin koskaan. Parantajaa ei ole, koska vastuuhenkilö ei saa neuvoa ja farmaseutti on 40 kilometrin päässä. Laupias samarialainen ei jättänyt haavoittunutta tien viereen lääkepussin kanssa. Hän vei hänet majataloon ja sanoi isännälle: "Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan" (Luuk. 10:35). Hoito maksoi ja joku maksoi sen. Suomen uudistuksessa kukaan ei maksa, koska hoito on korvattu saatavuudella ja saatavuus mitataan hyllymetreinä. Hesekiel sanoo paimenille, jotka ovat kainneet itseään, mitä he jättivät tekemättä: ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita. Molemmat päätökset on tehty. Kolmannen tekee seuraava hallitus ja se voi tehdä sen asetuksella.

Lähteet

• Apteekkien sulkemiset: millä perusteella ja miten vaikutus skaalautuu, taustaselvitys 2.9.2026, lähteet aineistotiedostossa.
• Itsehoitolääkkeet kauppoihin: mitä oikeasti vapautuu ja mitä naapurimaat kokivat, selvitys 2.9.2026, lähteet aineistotiedostossa.
• Finlex. Laki lääkelain muuttamisesta 1426/2025, pykälät 23 d, 23 e, 54 f ja 54 h ja lääkelaki 395/1987, 41 ja 52 §.
• Eduskunta. HE 111/2025 vp käsittelytiedot ja tiedote perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 46/2025, 18.11.2025.
• Apteekkilehti 2/2026. Fimean laskelma: joka seitsemäs apteekki on kannattamaton.
• Yle (12.5.2026). Suomesta suljetaan tänä vuonna ennätysmäärä apteekkeja.
• Apteekkari-lehti (29.1., 14.4.2026). Sivuapteekkien sulkemiset ja niiden seuraukset.
• Auranmaan Viikkolehti (28.7.2026). Särkylääkkeet tekevät tuloa kauppoihin.
• Lääkärilehti (19.8.2025). Fimea: Itsehoitolääkkeiden myyntilaajennus ei ole toteuttamiskelpoinen.
• Suomen Apteekkariliitto, lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta, elokuu 2025. Kaupan liitto, tiedote 18.8.2025.
• Gedeborg, R. ym. (2017). Increased availability of paracetamol in Sweden and incidence of paracetamol poisoning. Pharmacoepidemiology and Drug Safety 26.
• Sveriges riksdag. Svar på skriftlig fråga 2015/16:1182 ja 2016/17:667.
• Tidsskrift for Den norske legeforening (2011) 131:2115.
• Morthorst, B. R. ym. (2020). Restriction of non-opioid analgesics sold over-the-counter in Denmark. Journal of Affective Disorders 268.
• Hawton, K. ym. (2013). Long term effect of reduced pack sizes of paracetamol on poisoning deaths and liver transplant activity in England and Wales. BMJ 346:f403.
• Myrkytystietokeskus, vuositilasto 2024. Kriikku, P. & Ojanperä, I. (2024). Suomen Lääkärilehti 79:e39702.
• HE 111/2025 vp, luku "Itsehoitolääkkeiden apteekkien ulkopuolisen myynnin vertailu Pohjoismaissa" ja luku 6 "Lausuntopalaute". Lausuntopalvelu.fi, lausuntokooste (96 lausuntoa), mm. Helsingin yliopisto 18.8.2025, Kaupan liitto, Kesko Oyj, Näe ry, Karjalan apteekkariyhdistys, Päivittäistavarakauppa ry.
• Statskontoret (2013). En omreglerad apoteksmarknad. Slutrapport, 2013:7. Läkemedelsverket (29.10.2015). Lehdistötiedote parasetamolitablettien myynnin rajoittamisesta. Konkurrensverket (2017). Prisutveckling på receptfria läkemedel, 2017:3.
• Tidsskrift for Den norske legeforening (2011). Paracetamolforgiftninger etter innføring av salg utenom apotek. Apotekforeningen. Apotek og legemidler 2010 ja 2013. SNF/Universitetet i Bergen (2003). Evaluering av apotekloven og indeksprissystemet.
• Indenrigs- og Sundhedsministeriet (Tanska). Modernisering af apotekssektoren, valmisteluraportti 2014. Danmarks Apotekerforening. Lægemidler i Danmark 2020–21 ja 2024–25. Morthorst, B. R. ym. (2018). Availability of paracetamol and self-poisoning in 21 European countries.
• Fimea. Apteekkitoiminnan saatavuustilasto (sivuapteekkien lakkautukset 2016–2025), apteekkien tilinpäätösanalyysi 2020–2023 ja toimipisteet 2025. Verohallinto ja Finlex, apteekkiverolaki 1427/2025. Suomen Apteekkariliitto, apteekkitieto 2024. Yliopiston Apteekki, tiedote verojalanjäljestä 2024. Kela, apteekkitiedote 11/2025.
• Salon Seudun Sanomat (tammikuu 2026), Kiikalan apteekki. Yle (2026), Reposaari, Luhanka ja Karstula.
• Vinmonopolet. Års- og bærekraftsrapport 2021 ja 2022. Systembolaget. Ansvarsredovisning 2021. Alkohol & Samfund (2021). Solgt ulovligt. Sikkerhedsstyrelsen (4.9.2024), tiedote verkkokaupan ikätarkistuksesta. Alcohol Change UK (2022). Delivering a problem? VicHealth (2020). On-demand alcohol delivery services and risky drinking. Huckle, T. ym. (2021). Drug and Alcohol Review. Grossman, E. R. ym. (2022). Substance Abuse.
• SOU 2013:50 (Ruotsi). Vinmonopolet, Års- og bærekraftsrapport 2020 ja 2023. Sikkerhedsstyrelsen (Tanska), tarkastustiedot 2025. Tullverket (Ruotsi), tiedote 11.4.2024. Tulli, tiedotteet 12.1.2023 ja 29.2.2024. Euroopan komissio (2020), Study assessing articles 32 and 36 of Council Directive 2008/118/EC. Department of Health and Social Care (Britannia), vastaus kirjalliseen kysymykseen UIN 10068, 1.7.2026. THL ja Valvira, yhteistiedote 22.2.2024. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 11/2024.
• HE 131/2025 vp (täysteksti, luvut 2.1, 4.2 ja 5.2). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, lausunto 27.6.2025 (VN/1531/2024). Alko Oy, asiantuntijalausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 131/2025 vp.