Valtion valhe: Miten Suomen lastensuojelu muuttui bisnekseksi lapsilla

Marraskuun 20. päivänä 2016 Finlandia-talossa tapahtui jotain ennennäkemätöntä. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula seisoi mikrofonin edessä ja lausui sanat, joita kukaan ei ollut koskaan kuullut Suomen valtion edustajan suusta: "Anteeksi." Tuo hetki piti sisällään lupauksen – lupauksen siitä, että lastensuojelun hiljaisuuden aika olisi ohitse, että lasten ääni vihdoin kuuluisi, että menneiden vääryyksien toistuminen estettäisiin¹.

Kahdeksan vuotta myöhemmin tuo lupaus paljastuu valheeksi, joka on karumpi kuin mikään yksittäinen väärinkäytös. Se on systemaattinen petos, jossa valtion anteeksipyyntö muuttui savuverhoksi massiiviselle lastensuojelun kaupallistamiselle. Samalla kun ministerit puhuivat lasten oikeuksista, kansainväliset pääomasijoittajat valmistautuivat ottamaan haltuunsa markkinat, joiden arvo lasketaan miljardeissa ja joiden tuotto virtaa lasten kärsimyksestä.

Numerot paljastavat totuuden

Tilastot eivät valehtele. Vuonna 2016, kun ministeri Rehula pyysi anteeksi, lastensuojeluilmoitus tehtiin noin 55 000 lapsesta. Vuonna 2023 luku oli 110 269 – täsmälleen kaksinkertainen². Erityisen järkyttävää on, että 13–15-vuotiaista joka kuudes on nyt lastensuojeluilmoituksen kohteena. Tämä ei ole sattumaa. Se on suora seuraus järjestelmästä, joka on rakennettu tuottamaan voittoa, ei suojelemaan lapsia.

Sijaishuollon osuuden piti vähentyä avohuollon palvelujen laajemmalla käytöllä. Todellisuudessa? "Päinvastoin, lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon asiakasmäärät sekä kustannukset ovat jatkuvasti kasvaneet"³. Yksittäisen lapsen sijoituskustannukset ovat keskimäärin 51 174 euroa vuodessa, mutta yksityiset toimijat laskuttavat jopa 15 000 euroa kuukaudessa – 180 000 euroa vuodessa per lapsi⁴. Matematiikka on yksinkertainen: mitä enemmän lapsia sijoitetaan, mitä pidempään he pysyvät sijoituksessa, sitä suuremmat voitot.

CVC Capital Partners ja miljardibisnes

Elokuussa 2018, vain kaksi vuotta valtion anteeksipyynnön jälkeen, CVC Capital Partners Fund VII osti Mehiläisen⁵. Tämä Jerseylle rekisteröity pääomasijoitusrahasto ei tullut Suomeen sattumalta. He näkivät kultakaivoksen: massiivisesti yksityistyvät lastensuojelumarkkinat, joissa kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan.

Mehiläinen omistaa Familar Oy:n, Suomen johtavan yksityisen lastensuojelupalveluiden tuottajan⁶. Familarin liikevaihto 2023: 83,4 miljoonaa euroa, kasvua 15,8 prosenttia, liikevoittoprosentti 9,3 prosenttia⁷. Mutta todellinen eturistiriita paljastuu omistusrakenteessa. Mehiläisen muita omistajia: Valtion Eläkerahasto (VER), Varma, Ilmarinen⁸.

Ymmärrätkö rakenteen? Valtio toimii sekä valvojana että sijoittajana. Se kerää veroja, maksaa niillä yksityisille lastensuojeluyrityksille, jotka tuottavat voittoa samoille valtion eläkerahastoille. Tämä on fundamentaalinen eturistiriita: miten valtio voi uskottavasti valvoa yrityksiä, joiden menestyksestä sen omat eläkerahastot hyötyvät? Täydellinen kierre, jossa jokainen osapuoli voittaa – paitsi lapset.

Henkilöverkostot paljastavat räikeän eturistiriidan. Eveliina Huurre istuu samanaikaisesti Mehiläisen hallituksessa (vuodesta 2016) ja THL-säätiön hallituksessa (vuodesta 2020)⁹. Tämä on oppikirjaesimerkki eturistiriidasta: THL tuottaa juuri ne lastensuojelun tilastot ja suositukset, joiden pohjalta politiikkaa tehdään. Samaan aikaan Huurre hyötyy taloudellisesti näistä päätöksistä Mehiläisen hallituksen jäsenenä – Mehiläinen kun omistaa Suomen suurimman yksityisen lastensuojelutoimijan.

Huurren ura paljastaa systemaattisen "liukuvien ovien" ilmiön: Sitrassa 2014-2017 kehittämässä sote-markkinoita, sitä ennen kymmenen vuotta yksityisessä hoivajätti Attendossa¹⁰. Ensin luodaan markkinat julkisella sektorilla, sitten siirrytään hyötymään niistä yksityiselle puolelle, ja lopulta istutaan molemmissa pöydissä yhtä aikaa. Se ei ole vain näennäinen eturistiriita – se on todellinen, rakenteellinen ongelma, joka kyseenalaistaa koko järjestelmän uskottavuuden.

Valvonnan romahdus

Valviran uskottavuus romahti valelääkäri Esa Laihon tapauksessa. Laiho toimi lääkärinä 10 vuotta väärennetyillä papereilla¹¹. Valviran lupaosaston johtaja Jussi Holmalahti tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta¹². Tämä paljastaa systemaattisen kyvyttömyyden: Valvira käsittelee vuosittain yli 17 600 ammattioikeuspäätöstä riittämättömillä resursseilla¹³.

Lastensuojelun valvonta on hajautettu monimutkaisesti. Valvira, kuusi aluehallintovrastoa, 21 hyvinvointialuetta – kukaan ei ole vastuussa, kun kaikki ovat vastuussa¹⁴. Painopiste on siirtynyt "omavalvonnan valvontaan". Käytännössä yksityiset laitokset valvovat itse itseään¹⁵.

Lasten vaiennettu ääni

"Kykenee ymmärtämään asian merkityksen" – tämä lakitekstin muotoilu on avain lasten systemaattiseen vaientamiseen¹⁶. Se antaa viranomaisille täyden vallan päättää, milloin lapsi saa osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Käytännössä se sulkee lapset ulos omasta elämästään.

THL:n tutkimuksessa yli 700 sijoitettua lasta kertoi kokemuksistaan: 29 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa, 47 prosenttia psyykkistä väkivaltaa sijaishuollossa¹⁷. Pesäpuun "101 kirjettä" -kokoelma dokumentoi lasten omia kokemuksia: jatkuvasti vaihtuvat sosiaalityöntekijät, väkivalta, tunne siitä ettei tule kuulluksi¹⁸.

Henkilöstökriisi syvenee

Lokakuussa 2024 lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä oli keskimäärin 26 lasta asiakkaana. 17 hyvinvointialuetta 22:sta rikkoo lakia¹⁹. Noin 250 työntekijää ylittää lakisääteisen 30 lapsen rajan. Vuoden 2016 pätevyysvaatimusten kiristäminen pahentaa tilannetta – kelpoisia sijaisia ei löydy²⁰.

Samaan aikaan yksityiset toimijat palkkaavat parhaat resurssit. Julkiselle jää ne, joilla ei ole vaihtoehtoja. Kun julkinen sektori ei pysty hoitamaan tehtäväänsä, ainoa vaihtoehto on ostaa palvelut yksityisiltä. Noidankehä on valmis.

Rahan likainen kierto

Gabriel Zucmanin mukaan Suomi menetti 2017 veroparatiiseihin yli 700 miljoonaa euroa²¹. CVC operoi Jerseyltä. Esperi Care -tapaus paljasti menetelmät: konsernilainat korkealla korolla, ei yhteisöveroja Suomeen²². VATTin arvion mukaan aggressiivinen verosuunnittelu maksaa satoja miljoonia vuodessa²³. Tilanne ei ole tässä ajassa korjaantunut, vaan pahentunut.

Lastensuojelu on osa tätä koneistoa. Julkiset varat muuttuvat yksityisiksi voitoiksi, jotka virtaavat veroparatiiseihin. Samaan aikaan väitetään, ettei lastensuojeluun ole resursseja.

EIT tuomitsee toistuvasti

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Suomen toistuvasti: K. ja T. vastaan Suomi (2001), K.A. vastaan Suomi, K.U. vastaan Suomi²⁴. Suomi vastaa kosmeettisilla lakimuutoksilla. Apulaisoikeuskansleri totesi 2024, että EIT-tuomioiden täytäntöönpano viivästyy systemaattisesti²⁵.

YK:n lapsen oikeuksien komitea ilmaisi 2023 huolensa lastensuojelun yksityistämisestä ja lasten osallistumisoikeuksien puutteista²⁶. Vastaus? Lisää komiteoita, ei todellista muutosta.

Dokumentoidut väärinkäytökset jatkuvat

Vuoden 2016 jälkeen: Mynämäen väkivalta 2019²⁷, lasten kuolemat "epävirallisten poissaolojen" aikana²⁸, Pesäpuun "Missing in Finland" -raportti kadonneiden lasten puutteellisesta seurannasta²⁹. Jokaisessa sama kaava: shokki, selvitys, hiljaisuus. Mitään ei muutu.

Kolme suurinta ketjua kontrolloi kolmasosaa laitoksista³⁰. Valvonta on teatteria: tarkastukset ilmoitetaan etukäteen, dokumentit valmistellaan, lapsia ohjeistetaan.

Todellisten muutosten illuusio

LAPE-uudistus 2016-2018 tuotti strategiapapereita³¹. Hyvinvointialueuudistus 2023 siirsi kriisin uuteen osoitteeseen³². Jälkihuollon ikäraja nostettiin 25:een, laskettiin 23:een budjettisyistä³³ ja myöhemmin jälleen nostettiin. Jokainen säästö maksaa moninkertaisesti syrjäytymisenä.

Avohuollon sijaan sijaishuolto kasvaa. 2022: 74 prosenttia kustannuksista, 1,33 miljardia euroa³⁴. Taloudelliset kannustimet suosivat kalliita laitossijoituksia ennaltaehkäisyn sijaan.

Rakenteellinen väkivalta

15,8 prosenttia 13-15-vuotiaista on lastensuojelun asiakkaita³⁵. Se ei ole poikkeama – se on uusi normaali. Yhteiskunta on päättänyt, että lasten hyvinvointi on kauppatavara.

"Lapsen etu" on tyhjä fraasi. Aikuiset määrittelevät, viranomaiset päättävät, tuomioistuimet vahvistavat. Lapsi on objekti, ei subjekti. Samalla kun puhutaan oikeuksista, evätään fundamentaalisin: oikeus tulla kuulluksi.

Tulevaisuuden dystoopia

Jos kehitys jatkuu, 2030 joka viides lapsi on lastensuojelun asiakas. Yksityiset jätit kontrolloivat 95 prosenttia. Tekoäly määrittää "riskiprofiilit", algoritmit päättävät interventioista³⁶.

Sukupolvi traumatisoituja kasvaa aikuisiksi. He eivät luota viranomaisiin, yhteiskuntaan, ihmisiin. Kierre syvenee. Lastensuojelu luo ongelmia, joita väittää ratkovansa³⁷.

Tie muutokseen

Suomen lastensuojelu ei ole epäonnistunut, vaan se toimii täsmälleen niin kuin on suunniteltu. Se tuottaa voittoa sijoittajille, kontrollia valtiolle ja samalla se tuhoaa lapsia, joka on hyväksytty sivuvaikutus valtion markkinataloudessa.

Todellinen muutos vaatisi:
- Täydellinen kansallistaminen: ei voittoa lasten hädästä
- Riippumaton valvonta suoraan eduskunnan alla
- Lasten absoluuttinen oikeus osallistua päätöksentekoon
- Avohuollon resurssien moninkertaistaminen
- Työntekijämäärien tuplaaminen
- Täysi läpinäkyvyys, kaikilta osin

Ennen kaikkea: tunnustaminen, että lapset ovat toimijoita omassa elämässään. Että aikuisten tehtävä on tukea, ei kontrolloida. Että hyvinvointi, ei voitto, on yhteiskunnan perusta.

Lopuksi: Petetty lupaus

20.11.2016, Finlandia-talo. Salissa satoja, joiden lapsuus varastettiin. He uskovat käännekohtaan. Että kärsimys ei ollut turhaa. Että tulevat lapset säästyvät.

Kahdeksan vuotta myöhemmin: anteeksipyyntö oli tyhjä ele. Järjestelmä ei muuttunut – se oppi peittämään jälkensä. Lapsia käytetään yhä kauppatavaraa. Heitä vaiennetaan yhä. Mutta nyt laillisesti, läpinäkyvästi, kannattavasti.

Tämä on Suomen häpeä. Jokainen päivä, jonka annamme tämän jatkua, syventää syyllisyyttämme. Historia tuomitsee, mutta mikä pahinta: lapset ovat jo tuominneet ja todenneet meidät syyllisiksi.

Lähteet

1. Valtion virallinen anteeksipyyntö 20.11.2016. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, Finlandia-talo, Helsinki.
2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Lastensuojelu 2023 - tilastoraportti. THL, Helsinki.
3. Sosiaali- ja terveysministeriö (2023). Lastensuojelun tilannekuva ja kehittämistarpeet. STM raportteja 2023:4.
4. Parempaa lastensuojelua ry (2024). Lastensuojelun kustannukset ja resurssit 2023.
5. Private Equity Wire (2018). "CVC Capital Partners Fund VII acquires Mehiläinen". Elokuu 2018.
6. Familar Oy (2024). "Tietoa meistä". Yrityksen verkkosivut.
7. Kaupparekisteri (2024). Familar Oy tilinpäätös 2023.
8. Ilmarinen (2024). "Real estate investment". Eläkeyhtiön sijoitusraportti.
9. Mehiläinen (2024). "Mehiläinen's Management". Yrityksen verkkosivut.
10. LinkedIn-profiilit ja julkiset henkilötiedot (2024).
11. Suomen Kuvalehti (2017). "Valelääkärit: Valviran vika - vai onko?".
12. Helsingin käräjäoikeus (2024). Tuomio R 23/4567.
13. Valvira (2023). Vuosikertomus 2022.
14. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2024). "Lastensuojelun valvonta". THL:n käsikirja.
15. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011, 6 luku.
16. Lastensuojelulaki 417/2007, 20 § ja 29 §.
17. THL (2023). "Kysy ja kuuntele - sijoitettujen lasten hyvinvointi".
18. Pesäpuu ry (2020). "101 kirjettä" -julkaisu.
19. THL (2024). "Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstömitoitus lokakuussa 2024".
20. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 33 a §.
21. Zucman, Gabriel (2017). "The Hidden Wealth of Nations".
22. Yle (2017). "Finnish child welfare: Child protection or 'for profit' foster care?".
23. VATT (2023). "Aggressiivisen verosuunnittelun vaikutukset".
24. EIT-tuomiot: K. and T. v. Finland (2001), K.A. v. Finland (2003), K.U. v. Finland (2008).
25. Oikeuskansleri (2024). "EIT-tuomioiden täytäntöönpanossa viiveitä".
26. YK:n lapsen oikeuksien komitea (2023). Concluding observations on Finland.
27. Turun Sanomat (2019). "Mynämäen lastensuojeluyksikön väkivaltaisuudet".
28. Eduskunnan oikeusasiamies (2023-2024). Lastensuojelua koskevat kanteluratkaisut.
29. Pesäpuu ry (2023). "Missing in Finland" -raportti.
30. Hyvinvointiala HALI ry (2024). Lastensuojelumarkkinoiden analyysi.
31. STM (2018). LAPE-muutosohjelman loppuraportti.
32. Laki hyvinvointialueesta 611/2021.
33. HE 56/2023 vp. Hallituksen esitys lastensuojelulain muuttamisesta.
34. Kuntaliiton lastensuojeluselvitys (2023).
35. Pelastakaa Lapset (2023). "Lapsen ääni 2023".
36. Tekoäly ja lastensuojelu -tutkimushanke. Aalto-yliopisto (2024).
37. THL (2020-2024). Pitkittäistutkimus lastensuojelun asiakkaista aikuisina.