2. Samuelin kirja

Ja Herra antakoon hänen verensä tulla hänen oman päänsä päälle, koska hän löi kuoliaaksi kaksi miestä, jotka olivat häntä hurskaammat ja paremmat, ja tappoi heidät miekalla, minun isäni Daavidin siitä mitään tietämättä: Abnerin, Neerin pojan, Israelin sotapäällikön, ja Amasan, Jeterin pojan, Juudan sotapäällikön.

Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?

Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.

Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.

Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.