Kotikoulunehdot

Suomessa huoltaja voi tänään ilmoittaa koululle, että hänen lapsensa opiskelee huomisesta alkaen kotona. Syytä ei tarvitse kertoa, eikä myöskään sitä, miten opetus aiotaan järjestää. Näin opetusministeri kuvasi nykytilaa MTV Uutisille. Ilta-Sanomille hän luonnehti suomalaista järjestelmää hyvinkin poikkeukselliseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön maanantaina 19. lokakuuta julkaisema selvitys sanoo saman virkakielellä: kotiopetukseen siirrytään huoltajan ilmoituksella ilman erillistä suunnitelmaa tai viranomaisen ennakollista arviointia. Nykyisen sääntelyn on arvioitu mahdollistavan tilanteita, joissa lapsen oikeus opetukseen ei kaikilta osin toteudu.

Vuonna 2018 kotiopetuksessa oli Manner-Suomessa 309 peruskouluikäistä lasta. Tänä vuonna heitä on 1 026, mikä on yli kolme kertaa enemmän mutta silti vain noin 0,2 prosenttia kaikista perusopetusikäisistä. Kasvua on ollut kaikissa Manner-Suomen maakunnissa, vaikka yli 40 prosenttia kotiopetuksessa olevista lapsista asuu Uudellamaalla. Kasvun syistä ei ole virallista tietoa, koska kotiopetukseen siirtyminen ei edellytä perusteluja. Selvityksessä arvioidaan, että taustalla vaikuttavat osaltaan muun muassa koronaepidemia ja sen aikana hyviksi koetut etäopiskelun käytännöt. Opetusministeri odottaa määrän kasvavan edelleen.

Perheiden syyt ovat moninaisia. Ministeriön mukaan kotiopetukseen siirrytään esimerkiksi lapsen hyvinvointiin tai terveyteen liittyvistä syistä sekä uskonnollisista tai aatteellisista syistä. Taustalta on tunnistettu myös kiusaamiseen liittyviä syitä.

Päivä selvityksen jälkeen Helsingin Sanomien mielipidesivulla kertoi tarinansa kotikoululaisen äiti, jonka lapsi on opiskellut kotona lähes koko peruskoulun ajan. Koulun alkaessa lapsi sai neurologilta diagnoosin monimuotoisesta oppimishäiriöstä sekä arvion, jonka mukaan hän tuskin koskaan oppisi lukemaan. Hänet ohjattiin paikkakunnan ainoaan pienryhmään, joka kuormitti lasta, jolle sosiaalisten tilanteiden hahmottaminen oli vaikeaa. Luokassa kiusattiin ja raivokohtauksia saaneita lapsia kannettiin ulos. Aiemmin oppimisesta innostunut lapsi alkoi pitää itseään tyhmänä. Äidin mukaan luokan erityisopettaja kuvasi lasta keskustelussa yksinkertaiseksi. Perhe muutti isommalle paikkakunnalle, mutta siellä vähäisten oppilaspaikkojen vuoksi tarjottiin ryhmää, jota rehtorikaan ei pitänyt sopivana. Silloin äiti siirsi lapsen kotiopetukseen. Vuonna 2024 diagnoosi korjattiin autismikirjoksi. Nyt nuori suoriutuu äidin mukaan kaikista oppiaineista kiitettävästi, haaveilee lukiosta ja tekee loppukokeita saadakseen päättötodistuksen ja päästäkseen yhteishakuun.

Kirjoituksessaan äiti kysyy, kuka on oikea henkilö päättämään, saako lapsi siirtyä kotiopetukseen. Hän kysyy myös, mihin hänen lapsensa olisi päätynyt pelkkien asiantuntija-arvioiden varassa. Hänen mukaansa pienen ihmisen itsetunto ja motivaatio oppia ovat helppo tuhota, kun taas niiden eheyttäminen on vuosien työ. Hän kertoo, että monella kotikoululaisella on neurokirjon diagnoosi. Ääriajattelua hän ei kerro havainneensa.

Ministeriön selvitys katsoo samaa ilmiötä yhteiskunnan vastuun suunnasta. Väljä laki mahdollistaa joustavia ja yksilöllisiä ratkaisuja sekä perheiden valinnanvapauden, mutta opetuksen laatu riippuu huoltajan osaamisesta ja resursseista. Kotiopetuksessa olevalla lapsella ei pääosin ole samaa oikeutta kuin koulussa opiskelevalla koulun hyvinvointipalveluihin, oppimisen tukeen, maksuttomiin oppimateriaaleihin ja kouluruokaan. Asuinkunta valvoo, että lapsi edistyy (Helsingin Sanomat), mutta valvonta on selvityksen mukaan osin vähäistä ja vaihtelevaa. Kunta tapaa kotiopetuksessa olevan lapsen pääsääntöisesti vain kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Kotioppijoita valvoo yli 100 kuntaa, joiden valvontatavat ja -määrät vaihtelevat. Viranomaisella ei nykyisin ole keinoa keskeyttää kotiopetusta.

Peruskoulun lopussa kotikoululainen voi osoittaa osaamisensa erityisessä tutkinnossa, joka on Opetushallituksen mukaan virallinen koe- tai näyttötilaisuus. Viiden viime vuoden aikana kotiopetuksessa olleista 55 prosenttia on suorittanut erityisen tutkinnon tai saanut todistuksen perusopetuksen oppimäärästä. Aiempaa useampi jää ilman todistusta. Ministeriön erityisasiantuntijan mukaan asuinkunnissa on haasteita lasten edistymisessä ja jatko-opintoihin siirtymisessä, koska todistuksia ei aina ole.

Selvitys esittää kolme vaihtoehtoa. Kotiopetuksesta voitaisiin tehdä luvanvaraista ja valvontaa tehostaa niin, että lapsi voitaisiin tarvittaessa siirtää kouluun. Kotiopetus voitaisiin myös kieltää koulupakolla, jolloin jokainen oppivelvollinen osallistuisi koulun järjestämään opetukseen. Kolmas vaihtoehto säilyttäisi nykyisen mahdollisuuden mutta yhdenmukaistaisi ja kehittäisi valvontaa valtakunnallisesti.

Koulupakosta on säädetty ainakin Ruotsissa ja Saksassa. Selvityksen mukaan se varmistaisi, että jokainen oppivelvollinen saavuttaa perusopetuksen oppimäärän peruskoulussa. Kouluun osallistumisella voisi olla myönteisiä vaikutuksia myös lasten sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Koulupakolla voitaisiin vaikuttaa epävirallisten koulujen toimintaan, mutta koulupäivän jälkeisiin kokoontumisiin se ei ulottuisi. Selvitys muistuttaa, että vaihtoehdon suhde perustuslakiin sekä perus- ja ihmisoikeuksiin pitäisi arvioida, jos sitä haluttaisiin edistää.

Selvitys viittaa myös suojelupoliisin arvioihin. Suojelupoliisi on korostanut peruskoulun merkitystä lasten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta estämisessä, mutta kotiopetuksessa olevat jäävät näiden toimien ulkopuolelle. Selvityksen mukaan valvonnan ulkopuolella toimivien kotikoulujen lisääntyminen mahdollistaa ideologisen ja vieraiden valtioiden vaikuttamisen lapsiin, heidän perheisiinsä ja laajemmin yhteiskuntaan (Helsingin Sanomat). Opetusministeri sanoo olevansa huolissaan, koska suojelupoliisi on. Hänen mukaansa laajuutta ei silti kannata liioitella: kyse ei ole suurista määristä vaan heikoista signaaleista, joihin hänen mielestään on syytä tarttua ennen kuin ongelma paisuu (Ilta-Sanomat). Yle MOT on puolestaan löytänyt kotiopetukseen liittyen useita vakavia laiminlyöntejä.

Ministeri ei kannata koulupakkoa. Hän haluaa, että kotiopetukseen siirryttäisiin hakemuksella, johon liitetään suunnitelma siitä, miten opetusta annetaan ja millaista se käytännössä on. Lisäksi selvitetään, voidaanko hyväksyttäville syille luoda kriteeristö, mihin liittyy hänen mukaansa lainsäädännöllisiä haasteita. MTV Uutisille hän muotoili kysymyksen suoraan: pitääkö minkä tahansa syyn kelvata? Viranomaisen pitäisi voida keskeyttää kotiopetus esimerkiksi silloin, kun lapsi ei ole oppinut riittävästi (Yle). Jokaisen vuoden lopulla pitäisi olla varmuus siitä, että vuoden asiat on opetettu ja opittu. Jokaisen lapsen pitäisi saada peruskoulun päättötodistus, mikä voisi tarkoittaa kokeita, vaikka muitakin keinoja vielä selvitetään. Valvonta voisi ministerin mukaan jäädä edelleen kuntien vastuulle, kun taas Ahvenanmaalla se on keskitetty Maarianhaminaan.

Lakia ei tällä vaalikaudella ehditä tehdä. Ministeri on ohjeistanut ministeriön aloittamaan valmistelun, jotta seuraava hallitus voi tarttua asiaan. Hallituksen sisällä selvityksestä ei hänen mukaansa ole keskusteltu (Yle). Painetta tulee myös kunnista. Helsingin kaupunki on toivonut koulupakkoa, jossa kotiopetus olisi mahdollinen vain erityisistä syistä kuten terveyden vuoksi. Helsingin pormestarin mukaan asiaa ajetaan Suomen kuuden suurimman kaupungin voimin.

Ministeri sanoo ymmärtävänsä kotiopetusta terveyssyistä, kiusaamisen vuoksi ja tilapäisen ulkomailla asumisen aikana. Samassa haastattelussa hän toteaa, että osa näistä syistä on sellaisia, joita pitäisi pystyä hoitamaan koulun puitteissa jo tänään. Ainakin osalle lapsista koti ei siis ole ensisijainen valinta. Se on paikka, johon on päädytty silloin, kun koulu ei ole pystynyt suojaamaan tai tukemaan heitä, kuten mielipidekirjoituksen äiti kertoo. Hakemusmenettely kysyisi perheeltä syytä. Saman kysymyksen voi esittää myös koululle, josta lapsi lähtee.

Kyse on myös vallasta. Nyt päätöksen tekee huoltaja yksin. Ministerin mallissa päätös siirtyisi viranomaiselle, joka arvioisi hakemuksen ja suunnitelman. Koulupakossa valintaa ei käytännössä olisi, terveydellisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Oppilaalle tiukempi sääntely voisi tuoda varmuuden päättötodistuksesta, tuesta ja kouluruoasta. Riskinä on, että kiusattu tai väärin tuettu lapsi joutuu takaisin ympäristöön, jossa hänen halunsa oppia on jo kerran murentunut, jos koulun omat ongelmat jäävät ratkaisematta. Opettajille ja kuntien valvojille uusi malli toisi lisää työtä hakemusten arvioinnissa, vuosittaisissa tarkistuksissa ja keskeytyspäätöksissä. Kenen osaamisella ja millä voimavaroilla tämä työ tehtäisiin, on seuraavan hallituksen kysymys. Vanhemmalle muutos tarkoittaisi, ettei oma arvio lapsen parhaasta enää yksin riittäisi. Sitä pitäisi perustella viranomaiselle, vaikka äidin kokemuksessa juuri ensimmäinen asiantuntija-arvio hänen lapsestaan osoittautui vääräksi.

Kotiopetuksesta käydyssä keskustelussa kaksi totuutta elää rinnakkain. On lapsia, joille koti on ollut paikka, jossa itsetunto ja halu oppia ovat ehtineet korjaantua. On myös lapsia, joiden oikeus opetukseen voi nykyisillä säännöillä jäädä osin toteutumatta, vaikka kunta tapaa heidät kahdesti lukuvuodessa. Laki, joka erottaisi nämä tilanteet toisistaan, on vasta valmistelun alussa.

Taiteen perusopetuksesta leikataan ennen kuin uudistus on alkanut

Vantaan kaupungintalon edessä osoitettiin maanantaina mieltä taiteen perusopetuksen puolesta juuri ennen kuin kaupunginhallitus kokoontui käsittelemään muutosneuvottelujen tuloksia (MTV Uutiset). Koko kaupungin muutosneuvottelujen seurauksena Vantaa aikoo irtisanoa kaikkiaan 122 työntekijää. Lisäksi 81 henkilölle tarjotaan uutta tehtävää irtisanomisen vaihtoehtona, 44 henkilön työsuhteen ehdot voivat muuttua ja 15 määräaikaista tehtävää päättyy. Säästöillä tavoitellaan noin 11,33 miljoonan euron vaikutusta henkilöstömenoihin. Ennakkotietojen mukaan musiikkiopiston ja kuvataidekoulun toimintaan olisi tulossa merkittäviä muutoksia. Kaupunki kertoo pyrkivänsä siihen, että vaikutukset kuntalaisten palveluihin jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Vantaa ei ole ainoa. OAJ:n mukaan irtisanomisia ja muita sopeutustoimia taiteen perusopetuksesta valmistellaan myös esimerkiksi Kouvolassa ja Karkkilassa. Taiteen perusopetuksessa, jota annetaan esimerkiksi musiikkiopistoissa ja kuvataidekouluissa, opiskelee järjestön mukaan noin 127 000 oppilasta eli enemmän kuin lukiossa.

Vantaalla irtisanomistarvetta perusteltiin talousvaikeuksien lisäksi taiteen perusopetuksen lain ja opetussuunnitelman uudistuksilla, jotka eivät vielä ole voimassa. OAJ:n johtava erityisasiantuntija pitää ilmiötä käsittämättömänä ja nostaa esiin rahoituksen logiikan. Valtion rahoitus kunnalle perustuu opetustuntien määrään, joten opettajien irtisanominen vähentää opetusta ja samalla kunnan saamaa valtionosuutta. Hänen arvionsa mukaan kunta voi menettää useamman euron jokaista säästämäänsä euroa kohti, minkä uhkana on kierre, jossa opetusta karsitaan vuosi vuodelta. OAJ esittää taiteen perusopetukseen ensi vuodelle 10 miljoonan euron lisärahoitusta, mikä tekisi vajaat 80 euroa oppilasta kohti. Järjestö muistuttaa, että hallitus on sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus mieluisaan harrastukseen.

OAJ tunnustaa, että moni kunta kamppailee talousvaikeuksien kanssa. Päätökset tehdään kunnissa, mutta seuraukset kantavat lapset ja opettajat: lapsilta voi jäädä pois taideopetusta, opettajilta työ. OAJ vaatii, että säästöjen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena menetetyt valtionosuudet mukaan lukien. Kysymys kuuluu, tehdäänkö tämä laskelma ennen päätöksiä.

Kovat puheet ja rikosilmoitukset: luvut kertovat vain osan

Rovaniemeläisen Ylikylän koulun rehtorin mukaan lausahdukset tappamisesta ja ampumisesta ovat tuttuja jo ekaluokkalaisille (Yle). Kielenkäyttö on hänen mukaansa koventunut, mutta niin pienet lapset eivät ymmärrä, mitä sanovat, vaan purkavat sanoilla tunnekuormaansa. Varsinainen vakava väkivallalla uhkailu ei rehtorin kokemuksen mukaan ole erityisen yleistä. Suurin osa lapsista ja nuorista käyttäytyy fiksusti, kun taas pieni joukko käyttäytyy entistä rajummin.

Valtakunnalliset luvut ovat kasvaneet. Poliisihallituksen tilastojen mukaan oppi- ja tutkimuslaitoksissa tehtiin viime vuonna liki 7 000 rikosilmoitusta. Vuosina 2024–2026 niitä on tehty jo liki 20 000, kun vuosina 2021–2023 oppilaitoksista ilmoitettiin vajaasta 9 000 rikoksesta. Yleisin epäilty rikos oli pahoinpitely. Tarkkoja johtopäätöksiä koulujen turvallisuudesta luvuista ei silti voi tehdä. Tilasto ei erottele päiväkoteja, peruskouluja, toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakouluja toisistaan. Se kertoo, kuinka monta kertaa paikka on merkitty rikosilmoitukseen tekopaikaksi, ei rikosten todellista määrää, eikä siitä näe, onko lapsi epäilty vai uhri. Kaikki tapaukset eivät myöskään tule poliisin tietoon. Lapissa poliisilla on koulujen yhteydenotoille varattu oma arkipäivien puhelinnumero, johon soitetaan päivittäin.

Opettajat näkyvät luvuissa kahdella tavalla. OAJ:hin on tänä vuonna tullut noin 200 rikosasioihin liittyvää yhteydenottoa, kun viitisen vuotta sitten niitä tuli joitain kymmeniä vuodessa. Yhteyttä ottavat sekä rikoksen uhreiksi joutuneet että rikoksesta epäillyt opettajat. Uhritapaukset liittyvät usein tilanteisiin, joissa oppilas on lyönyt, potkinut tai raapinut opettajaa. Epäilyt syntyvät OAJ:n mukaan tyypillisesti järjestyksenpidossa ja myös huoltajat tekevät opettajista rikosilmoituksia aiempaa useammin. Opetusalan työelämäbarometriin vastanneista 14 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana joutunut työssään väkivallan tai sen uhan kohteeksi. Eniten väkivaltaa on varhaiskasvatuksessa, mutta kahden viime vuoden aikana se on lisääntynyt eniten perusopetuksessa.

Kuntaliiton Väkivaltaa vastaan -hankkeen mukaan kunnat ovat varautuneet uhkatilanteisiin hyvin eri tavoin. Suurin kehityskohde ei hankkeen projektikoordinaattorin mukaan ole tietoisuuden puute vaan toimintaohjeiden harjoittelu käytännössä, esimerkiksi sisälle suojautumisen harjoitukset. Rovaniemen rehtori painottaa samaa: tilanne kärjistyy nopeasti, eikä silloin ole enää aikaa miettiä, mitä pitää tehdä.

Lappeenrannan illat koulukeskuksen ympärillä

Lappeenrannan keskustassa Kimpisen koulukeskuksen alueella oli perjantai-iltana koolla 100–150 nuorta. Joukossa oli ilotulitusrakettien ampujia ja päihtyneitä alaikäisiä (Yle). Poliisi jalkautui alueelle usean partion voimin. Se otti kiinni ja sakotti neljä nuorta esimerkiksi ilotulitteiden tai alkoholin hallussapidosta, soitti vanhemmat hakemaan lapsiaan ja teki alaikäisistä lastensuojeluilmoitukset. Lauantaina nuorten käytös oli Kaakkois-Suomen poliisin komisarion mukaan jo paljon asiallisempaa. Kaupunki on lisännyt alueelle kameravalvontaa ja arki-iltojen vartiointia. Kouluissa tilanteesta on keskusteltu ja oppilaita on muistutettu asiallisesta käytöksestä (Yle).

Lappeenrannan lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ilmiö ei ollut täysi yllätys, sillä vastaavaa on nähty muillakin paikkakunnilla. Komisario arvelee, että trendi on sama ympäri Suomea. Sosiaalityöntekijöiden mukaan taustalla voi olla halu kuvata tietynlaista sisältöä sosiaalisen median haasteisiin. Kokoontuminen kuuluu heidän mukaansa nuoruuteen, vaikka siihen välillä liittyy päihteitä, ilkivaltaa ja rikoksia.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä hyvinvointialueen sosiaalihuollolle kuka tahansa, jolla herää huoli lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä tai turvallisuudesta. Kertaluonteisen päihdekokeilun jälkeen nuori ja perhe kutsutaan yhteen keskusteluun. Osa ilmoituksista johtaa lastensuojelun asiakkuuteen, osalle nuorista riittää ohjaus muihin palveluihin. Ilmoitusten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2010. Viime vuonna ilmoitus tehtiin 117 000 lapsesta eli lähes 11 prosentista kaikista lapsista. Etelä-Karjalassa ilmoituksia tehtiin lähes 4 800 ja ne koskivat yli 1 900 lasta. Yhtä lasta kohden ilmoituksia on maakunnassa 2,5, mikä on Suomen korkein määrä.

Vanhemmille poliisi ja sosiaalityöntekijät antavat saman neuvon: kannattaa kiinnostua siitä, mitä nuori tekee iltaisin. Komisarion mukaan paikan päälle kannattaa mennä katsomaan, jos nuoren kertomukset eivät kuulosta totuudenmukaisilta. Sosiaalityöntekijät muistuttavat, että yhteinen aika rakentaa luottamusta ja että monelle aikuiselle oman lapsen päihteiden käyttö tulee yllätyksenä. Rovaniemen rehtorin tavoin hekin painottavat, että suurin osa nuorista toimii oikein.

Digione tuli kouluihin ilman puhelinsovellusta

Wilman haastajaksi kehitetty Digione on otettu käyttöön osassa Vantaan, Jyväskylän, Lahden, Oulun ja Turun kouluja (Yle). Wilma on kodin ja koulun viestintään käytetty tietojärjestelmä. Digione kokoaa yhteen viestinnän, oppilastiedot ja opetuksen suunnittelun, joita nykyään hoidetaan kolmella eri järjestelmällä. Sen on tarkoitus myös helpottaa oppilaan tietojen siirtymistä kunnasta toiseen.

Lahden Kärpäsen ja Kasakkamäen kouluissa Digione korvasi Wilman tämän lukuvuoden alussa. Kärpäsen koulun erityisluokanopettaja on odottanut järjestelmää niin innokkaasti, ettei ole malttanut jäädä eläkkeelle. Huoltajia taas harmittaa, että mobiilisovellusta ei vielä ole sovelluskaupoissa. Puhelimeen ei tule ilmoituksia uusista viesteistä, joten tiedot on käytävä tarkistamassa selaimella. Ongelmia on ollut myös poissaolojen merkinnöissä. Lahden kaupungin mukaan monet viat on jo korjattu. Sovellus on kaupungin mukaan valmis, mutta se odottaa vielä sovelluskauppojen tarkastusta.

Vuonna 2019 alkanut hanke on viivästynyt ja kallistunut. Järjestelmän piti valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä ja vuonna 2020 budjetiksi arvioitiin 12 miljoonaa euroa. Kuntien ja hyvinvointialueiden omistaman ICT-yhtiö Tieran toimitusjohtajan mukaan kustannukset ovat nyt yli 20 miljoonaa euroa. Hän selittää viivästystä muun muassa sillä, että lasten ja nuorten tietoja käsittelevien järjestelmien tietoturvavaatimukset ovat tiukentuneet huomattavasti. Alussa työmääriäkään ei ehkä osattu arvioida riittävän hyvin. Espoo ja Tampere vetäytyivät hankkeesta vuonna 2024 huolissaan kustannuksista, aikataulusta ja puutteista. Lahti on käyttänyt kehittämiseen ja käytön kuluihin noin 2 miljoonaa euroa. Uudistunut hankintalaki estää Tieraa tällä hetkellä myymästä palvelua uusille kunnille, joista osan on kilpailutettava hankinta. Tavoitteena on, että muutkin kunnat voisivat ottaa Digionen käyttöön viimeistään vuonna 2028.

Liikunnasta ylioppilaskoe: taitoa, ei kuntoa

Jyväskyläläisen Schildtin lukion urheilulinjan ensimmäisen vuoden opiskelijat kokeilivat Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemia esimerkkitehtäviä (Yle). He ovat ensimmäisiä, jotka voivat valita liikunnan ylioppilaskokeeseen. Liikunnan, kuvataiteen ja musiikin voi kirjoittaa ensimmäisen kerran syksyllä 2029.

Kokeen pisteet jakautuvat puoliksi käytännön liikuntatehtävien ja kirjallisen kokeen kesken. Käytännön tehtävät mittaavat välineenkäsittelyä, kehon ja liikkeen hallintaa sekä liikerytmin ymmärtämistä. Välineenkäsittelyn esimerkkitehtävässä kokelaalla on aikaa neljä minuuttia, joiden aikana hän voi uusia suorituksensa. Kaikki suoritukset videoidaan ja kokelas valitsee niistä mielestään parhaan, jonka arviointi on laadullista. Kokeen suunnittelussa mukana ollut Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori korostaa, että kyse on liikunnan kokeesta eikä urheilu- tai kuntotestistä. Voima ja nopeus eivät korostu, koska sukupuolten välillä on fyysisiä eroja. Esimerkkitehtävät eivät tule kokeeseen sellaisinaan. Kirjallisen kokeen sisältöä ei vielä tiedetä, koska sen suunnittelu alkoi vasta tänä syksynä.

Salibandyä pelaava opiskelija piti tehtäviä helppoina. Yleisurheilua harrastava opiskelija piti vaikeimpana rytmitehtävää, jossa oli tanssia. Lukion liikunnanopettaja toivoo, että koe nostaisi aineen arvostusta samaan tapaan kuin terveystiedon tulo ylioppilaskirjoituksiin aikoinaan. Hän toivoo kokeen innostavan liikkumaan myös yleislinjan opiskelijoita. Urheilulinjan opiskelijoista noin puolet kertoi olevansa kiinnostunut kirjoittamaan liikunnan. Opettajan mukaan tehtävät ovat urheilulinjalaisille keskimäärin varmasti helpompia kuin monelle yleislinjan opiskelijalle. Miten koe saadaan mittaamaan lukiossa opittua niin, ettei vuosien harrastustausta ratkaise arvosanaa?

TUVA ja työpajat: tuki ei saa katketa siirtymässä

Vanhempainliitto ja OAJ antoivat tällä viikolla lausuntonsa hallituksen esityksestä, joka muuttaisi oppivelvollisuuslakia ja siihen liittyviä lakeja (HE 213/2026 vp). Esitys koskee erityisesti tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta eli TUVAa, jossa nuori voi korottaa perusopetuksen arvosanojaan ja tutustua lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoihin (Vanhempainliitto). Uutta olisi, että oppivelvollisuutta voisi suorittaa myös nuorten työpajatoiminnassa. Lisäksi tarkennettaisiin säännöksiä oppivelvollisuuden keskeyttämisestä, kunnan ohjaus- ja valvontavastuusta, maksuttomuudesta ja majoituskorvauksesta.

Vanhempainliitto kannattaa sitä, että TUVA-opiskelijoiden oikeudet ja koulutuksen pakolliset osat säädetään tarkemmin. Matkakorvauksissa liitto kuitenkin varoittaa, ettei "nopein matkustustapa" saa käytännössä tarkoittaa oletusta perheen autosta tai päivittäisestä kuljetusmahdollisuudesta. Liitto kannattaa myös oppivelvollisten erityisasemaa opiskelijavalinnoissa ja sitä, että se koskee vain kevään yhteishakua. Samalla se muistuttaa nuorista, jotka täyttävät 18 vuotta TUVA-koulutuksen aikana, ovat muuttaneet maahan myöhemmin tai ovat ilman toisen asteen tutkintoa: jatkuvan haun säilyminen ei yksin takaa heille opiskelupaikkaa.

OAJ suhtautuu samaan kohtaan kriittisemmin (OAJ). Sen mukaan pelkkien oppivelvollisten asettaminen etusijalle voi heikentää niiden asemaa, jotka eivät enää ole oppivelvollisia mutta joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. OAJ muistuttaa myös, että TUVA jätettiin oppimisen tuen uudistuksen ulkopuolelle, vaikka siellä opiskelee paljon tukea tarvitsevia. Ilman laissa turvattua oikeutta tukeen opiskelijan tukipolku voi katketa juuri siirtymässä koulutusasteelta toiselle. Rahoituksen tarve ei järjestön mukaan ole hyväksyttävä syy sille, että tuen ketju katkeaa.

Työpajoissa Vanhempainliitto näkee sekä mahdollisuuden että riskin. Työpaja voi tarjota nuorelle mielekkään tavan vahvistaa valmiuksiaan ja löytää oma koulutuspolkunsa. Liitto pitää kuitenkin ongelmallisena, että ilman opiskelupaikkaa työpajaan osallistuva oppivelvollinen ei esityksen mukaan saisi samoja etuuksia kuin koulutuksessa oleva. Liiton mukaan nuorelle on turvattava maksuton ateria, matkakulujen korvaus sekä hyvinvoinnin ja mielenterveyden tuki, eivätkä jo alkaneet tukisuhteet saa katketa. Esityksessä itsessään tunnistetaan epävarmuus siitä, saadaanko ilman opiskelupaikkaa olevia nuoria kiinnittymään työpajoihin. Väliaikainen työpajajakso ei myöskään pidennä nuoren oikeutta maksuttomaan koulutukseen.

Lain säätää eduskunta. Seuraukset kantavat ennen kaikkea nuoret, joilla ei ole opiskelupaikkaa ja jotka Vanhempainliiton mukaan ovat usein jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa. Liitto vaatii, ettei nuoren osallistuminen työpajajaksolle saa riippua perheen taloudellisesta tilanteesta.

Valtakunnalliset kokeet: lisää mittaamista vai parempaa tiedon käyttöä?

Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi 15. lokakuuta julkaistussa mietinnössään, että suomalaisen koulutuksen tietopohja on puutteellinen ja että tiedon puute vaikeuttaa oppimistulosten laskun syiden arviointia (Kuntaliitto). Valiokunta ehdottaa kansallisten kokeiden pilotointia ja opettajarekisteriä. Kansallinen koe tarkoittaisi koko ikäluokan tekemää, yhtenäisesti arvosteltavaa koetta. Valiokunta esittää myös, että hallitus käynnistää laajapohjaisen asiantuntijavalmistelun oppilaiden osaamisen ja hyvinvoinnin arvioinnin parantamiseksi (Karvi).

Tällä viikolla mietintöön vastasivat Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Kuntaliitto ja OAJ. Kaikki kolme pitävät tietopohjan vahvistamista tärkeänä, mutta yksikään ei usko kokeiden yksinään paljastavan laskun syitä.

Karvin mukaan pohjoismaiset kokemukset osoittavat, ettei oppimistulosten heikkenemisen syitä ole kyetty tunnistamaan yksiselitteisesti, vaikka kansalliset kokeet ovat olleet käytössä pitkään (Karvi). Karvi kannattaa arvioinnin kattavuuden ja järjestelmällisyyden vahvistamista, mutta ensin pitäisi hyödyntää olemassa olevat rakenteet ja tietovarannot. Vaikutukset opetukseen, opettajien työhön, yhdenvertaisuuteen ja valtiontalouteen on sen mukaan arvioitava ennen uusia malleja. Karvi tekee koko koulutusjärjestelmän arvioinnit noin 4,6 miljoonan euron määrärahalla, jota se pitää pohjoismaisittain huomattavan pienenä. Lisää tietoa tarvittaisiin esimerkiksi opetustuntien määrästä, ryhmäkoosta, oppimisen tuen resursseista ja opetushenkilöstöstä.

Kuntaliiton blogissa muistutetaan, että ehdotus on saanut kannatusta etenkin taloustieteilijöiltä ja vähemmän kasvatustieteen tutkijoilta (Kuntaliitto). Huolina on esitetty koulujen ranking-listoja ja opetuksen kapenemista kokeista selviytymiseen. Kirjoittaja kysyy, mikä takaisi, että koko ikäluokan kokeet kertoisivat vaikuttavuudesta paremmin kuin Karvin otoksiin perustuvat arvioinnit. Tanskassa PISA-tulokset ovat kirjoittajan käsityksen mukaan laskeneet kokeista huolimatta. Hänestä järkevämpää olisi satsata jo valmisteilla olevaan osaamistakuuseen, jossa oppilaiden arviointia yhtenäistetään ja opettajille laaditaan yhteinen tehtäväpankki.

OAJ:n asiantuntija-artikkeli vastaa valiokunnalle kielteisesti (OAJ). Osaamisen lasku on sen mukaan näkynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä kokeissa lähes 20 vuotta. Ongelma on toinen: peruskouluun on viime vuosina kohdistunut samanaikaisesti valtava määrä muutoksia. Tuki on uudistettu, vähimmäistuntimäärää lisätty kolmella tunnilla ja kännyköiden käyttöä rajoitettu samaan aikaan, kun kuntatalous on vaikeuksissa ja kouluverkko harvenee. Valtakunnallinen matematiikan koe ei artikkelin mukaan pystyisi kertomaan, mikä näistä tekijöistä nosti tai laski oppilaan tulosta.

Opettajarekisteristä järjestöt ovat eri mieltä. OAJ kannattaa sitä, koska kyselyihin perustuvat opettajatiedonkeruut ovat olleet työläitä eivätkä ole tuottaneet luotettavaa tietoa, eikä niitä ole 2020-luvulla enää tehty. Aiempien selvitysten mukaan rekisterin rakentaminen veisi noin neljä vuotta ja maksaisi noin 3 miljoonaa euroa. OAJ:n mukaan työn voisi aloittaa ensi vuonna alle 1 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton blogin mukaan kelpoisten opettajien määrät selviävät jo nyt Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n tilastoista. Valiokunnan uusi ajatus kytkeä opettajatieto oppilaiden oppimistuloksiin on blogin mukaan radikaali ja arka, koska se koskettaisi opettajan autonomiaa, jota on pidetty suomalaisen koulun vahvuutena.

Mietinnön ja lausuntojen välinen kiista ei koske sitä, tarvitaanko tietoa. Se koskee sitä, mitä tietoa kerätään ja kenen käyttöön.

Opiskeluoikeus ja turvallisuus: esitys eduskunnalle

Hallitus antoi torstaina 22. lokakuuta eduskunnalle esityksen, joka muuttaisi ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijoiden soveltuvuutta ja turvallisuutta koskevia sääntöjä (OKM). Kyse on opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuista eli SORA-sääntelystä, joka koskee esimerkiksi opiskelijaksi ottamisen esteitä ja opiskeluoikeuden peruuttamista. Lakien on tarkoitus tulla voimaan tammikuun alussa 2028 (Iltalehti).

Oppilaitos voisi jatkossa pyytää opiskelijalta rikosrekisteriotteen myös silloin, kun käytännön tehtäviin tai harjoitteluun sisältyy olennaisesti työskentelyä iäkkäiden tai vammaisten ihmisten parissa. Nyt otteen voi tietyissä koulutuksissa pyytää, kun opintoihin kuuluu olennaisesti työtä alaikäisten kanssa. Opiskeluoikeus voitaisiin peruuttaa myös ihmiskauppaan, törkeään ihmiskauppaan tai naisen sukuelinten silpomiseen liittyvän rikoksen perusteella. Peruuttaminen olisi mahdollista myös silloin, kun opiskeluoikeuden pidättämisen peruste ei ole poistunut 12 kuukauden kuluessa lainvoimaisesta pidättämispäätöksestä. Oppilaitokset voisivat tietyissä tilanteissa evätä opiskelijalta osallistumisen käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Niiden olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sekä peruuttamisasian vireilletulosta että sen päättymisestä.

Esitys laajentaa suojaa iäkkäisiin ja vammaisiin ihmisiin, joiden parissa opiskelijat harjoittelevat. Ministeriön mukaan se myös vahvistaa opiskelijan oikeusturvaa, kun menettelyt yhtenäistyvät eri koulutusasteilla ja viranomaiset saavat ajantasaista tietoa. Kysymyksiä herättää ilmaus "tietyissä tilanteissa". Milloin harjoittelusta voitaisiin evätä, kuka tilanteen arvioi ja miten opiskelija voi saada päätöksen arvioitavaksi?

Työsuojeluohjelma väkivallan ehkäisyyn

Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut työsuojeluohjelman valmistelun (OAJ). Ohjelman tavoitteena on luoda toimintamalleja ja lainsäädäntöä väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja niihin tehokkaampaan puuttumiseen opetusalalla. OAJ pitää ohjelmaa tärkeänä askeleena kohti turvallisempaa arkea päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Tarve näkyy opetusalan työelämäbarometrissa, jonka mukaan 14 prosenttia vastanneista oli joutunut viimeisen vuoden aikana väkivallan tai sen uhan kohteeksi (Yle).

Sukupuolistereotypiat ja häirintä: selvitys kouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä selvitys etsii keinoja tukea koulujen aikuisia tasa-arvotyössä, erityisesti sukupuolistereotypioiden purkamisessa ja häirintään puuttumisessa (OKM). Selvityksen tekivät tutkijatohtori Salla Myyry Itä-Suomen yliopistosta ja väitöskirjatutkija Sofia Kari Lapin yliopistosta (2026). Ministeriön mukaan aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluissa esiintyy edelleen häirintää ja että koulun käytännöt ovat monella tapaa sukupuolen mukaan eriytyneitä.

Selvitys tarkastelee Pohjoismaissa käytettyjä tasa-arvon edistämisen malleja ja tutkimusta siitä, miten oppimateriaalit käsittelevät sukupuolta, seksuaalisuutta, vähemmistöjä ja moninaisuutta. Sen mukaan koulutuksen järjestäjien, rehtorien ja opettajien roolia tasa-arvosuunnittelussa pitää vahvistaa, jotta jokainen opettaja tuntisi paremmin oikeutensa ja velvollisuutensa tasa-arvon edistäjänä. Sukupuolitietoisuuden eli sen ymmärtämisen, miten sukupuoli vaikuttaa koulun käytäntöihin, pitäisi kulkea läpi opettajankoulutuksen ja näkyä erityisesti opetusharjoitteluissa. Uudet oppimateriaalit tuovat ihmisten moninaisuutta yhä enemmän esiin, mutta ne eivät selvityksen mukaan välttämättä ohjaa tarkastelemaan kriittisesti länsikeskeistä maailmankuvaa, kolonialismia tai rasismia. Selvityksen mukaan koulujen sukupuolittuneiden käytäntöjen nykytila on vielä tutkittava. Avoimia ovat esimerkiksi kysymykset siitä, millaisia toimintatapoja kouluissa on häirintään puuttumiseen ja miten opettajien ja oppilaiden sukupuolitietoisuus eroaa.

Oppilaalle kyse on siitä, puututaanko häirintään. Opettajalle kyse on siitä, tietääkö hän, mitä saa ja mitä pitää tehdä.

Opetuskieli yliopistoissa: suomi kaventuu, Aalto lisää kansalliskieliä rajatusti

Lappeenrantalainen lukiolainen harkitsi kemiantekniikan opintoja suomeksi kotikaupungissaan, mutta mahdollisuus katoaa (Yle). LUT-yliopisto siirtää suomenkielisen kemiantekniikan koulutuksen Lahden kampukselle, joten ensi vuodesta alkaen Lappeenrannassa alaa voi aloittaa vain englanniksi. Lukiolaisen mukaan muutos vaikutti suuresti siihen, ettei hän jäänyt LUTiin. Hän ja toinen lappeenrantalainen lukiolainen arvioivat, että siirtyminen suoraan lukiosta englanninkieliseen koulutukseen olisi vaikeaa.

LUTin 70 kandi- ja maisteriohjelmasta 45 on englanninkielisiä ja 25 suomenkielisiä. Koko Suomessa englanninkielisiä kandi- ja maisteriohjelmia on jo yli 600 ja tänä vuonna niitä alkoi kuusi uutta kandiohjelmaa ja kahdeksan maisteriohjelmaa. LUTin provosti ymmärtää nuorten harmin mutta kannustaa hakemaan englanninkieliseen koulutukseen, koska kemianteollisuuden yrityksissä työkieli on usein englanti. Kotimaisten kielten keskuksen johtajan mukaan yliopistojen tärkein tehtävä on kuitenkin kouluttaa osaajia Suomen työelämään, eikä pelkästään englanniksi opiskeleva saa siihen tarvittavaa kielitaitoa. Hän toivoo, että korkeakoulujen rahoitus kannustaisi opetukseen suomeksi ja ruotsiksi.

Aalto-yliopisto on kulkenut osin toiseen suuntaan (Yle). Apulaisoikeuskansleri moitti yliopiston kielilinjauksia vuosina 2013 ja 2023. Ratkaisujen mukaan Aalto toimi perustuslain ja yliopistolain vastaisesti ja myös opiskelijat arvostelivat englannin liiallista käyttöä. Tammikuussa 2024 voimaan tulleiden linjausten jälkeen opiskelija voi joillakin englanninkielisillä kursseilla tehdä suoritukset suomeksi tai ruotsiksi. Muutoksia on tehty laajasti lukuvuosien 2026–2028 opetussuunnitelmiin. Vararehtorin mukaan on vaikea sanoa, kuinka suuri osa opetuksesta jää jatkossakin vain englanninkieliseksi, koska se riippuu opiskelijan omista valinnoista.

Yliopistot päättävät opetuskielestään lain rajoissa. Seuraukset näkyvät lukiolaiselle hakuvaiheessa, kun suomenkielistä vaihtoehtoa ei kotikaupungista enää löydy.

Opintoseteli päätyi enimmäkseen yliopistoille

Elokuussa käyttöön otettu opintoseteli antaa alle 29-vuotiaalle, hiljattain toiselta asteelta valmistuneelle avoimen korkeakoulun opintoja maksutta (Yle). Syyskuun lopussa setelin oli aktivoinut noin 3 000 nuorta, jotka olivat ilmoittautuneet kursseille 27 000 opintopisteen verran. Tampereen yliopistossa seteliä on käytetty jo 600 kurssiin, kun taas joissakin ammattikorkeakouluissa sillä on maksettu alle 20 kurssia. Kolmivuotiseen kokeiluun on varattu yli 50 miljoonaa euroa, joka jakautuu opiskelijoiden valintojen mukaan. LUTin opintopalveluiden johtajan mukaan osalla korkeakouluista oli valmiiksi paljon etäkursseja. LUTissa kandivaiheen opinnot tarjotaan ensisijaisesti lähiopetuksena, mikä on hänen arvionsa mukaan voinut karsia muualla asuvia käyttäjiä.

Lahtelainen nuori suorittaa setelillä Helsingin yliopiston yhden opintopisteen verkkokurssin neuropsykologiasta. Ilman seteliä kurssi olisi maksanut 75 euroa, eikä hän olisi hänen mukaansa ottanut sitä.

Hallituksen tavoitteena on, että puolet nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Nyt osuus on lähes 40 prosenttia. Usean korkeakoulun mukaan tavoite edellyttää, että erityisesti ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet jatkavat korkeakouluun nykyistä enemmän. Tilastokeskuksen mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneista vain noin viidennes opiskeli kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Setelin käyttäjistä suurin osa on kuitenkin ollut ylioppilaita, jotka todennäköisesti jatkaisivat korkeakouluun muutenkin. Turun yliopistossa yli puolet käyttökerroista on kohdistunut kauppakorkeakoulun ja oikeustieteellisen tiedekunnan opintoihin, joiden pääsykokeista valitaan vain pieni osa. Turun ammattikorkeakoulun palvelupäällikkö kutsuu seteliä lohdutuspalkinnoksi ja kysyy, olisiko raha kannattanut käyttää tutkintopaikkojen lisäämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kokeilu on vasta alussa, sillä laki tuli voimaan vasta sen jälkeen, kun osa kohderyhmästä oli jo valmistunut. Ministeriö ei pidä ongelmana, että käyttäjät ovat etenkin ylioppilaita, koska kokeilun tarkoitus ei ole vaikuttaa opiskelijavalintoihin. Tavoitteena on tukea ja nopeuttaa siirtymää korkeakouluun ja vähentää epävarmuutta. Opiskeltuja kursseja voi mahdollisesti lukea hyväksi, jos nuori pääsee tutkintokoulutukseen. Seuraava merkittävä vaihe on ministeriön mukaan ensi kevään yhteishaku. Kokeilu jättää kysymyksen siitä, tavoittaako maksuton opinto ne nuoret, joiden siirtymää korkeakouluun tavoite eniten edellyttää.

Aikuiskoulutustuki: paluu työvoimapulan ehdoin?

Hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen vuonna 2024. Tukea maksettiin 2020-luvulla noin 30 000 suomalaiselle vuodessa (Yle). Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdottaa tilalle uudelleenkouluttautumistukea, joka olisi ennen kaikkea työvoimapolitiikan väline (Ilta-Sanomat). Valtioneuvosto määrittelisi työvoimapula-alat, joille tukea voisi saada ja alueelliset erot otettaisiin huomioon. Tuki kestäisi enintään kuusi kuukautta. Kokonaisia tutkintoja sillä ei suoritettaisi, paitsi hoiva-alalla, jossa esimerkiksi lähihoitajan työ vaatii tutkinnon. Tuki olisi kaikille sama, esimerkiksi puolet mediaanipalkasta eli noin 1 700 euroa kuukaudessa. Se rahoitettaisiin verovaroista ja maksettaisiin Kelan kautta, kun vanha tuki rahoitettiin työnantajien ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuilla. EK:n malli ei ole vielä valmis.

Ilta-Sanomien mukaan lakkautettua tukea käyttivät pääasiassa hyvin koulutetut, joiden työttömyysriski oli pieni. Sitä käytettiin paljon jatkokoulutukseen ja aloilla, joilla ei ollut työvoimapulaa. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat luvanneet palauttaa jonkinlaisen tuen ensi vaalikaudella. EK:n mallissa valtioneuvosto päättäisi, mihin aikuinen voi tuella kouluttautua. Mitä malli tarjoaisi aikuiselle, joka haluaa vaihtaa alaa muusta kuin työvoimapulan syystä?

Mitä Suomen koulutukselle tapahtui? OECD kysyy, Milano ottaa mallia

Vuosisadan kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä ministerit, tutkijat ja toimittajat matkustivat Helsinkiin kysymään, mitä Suomi tekee toisin. Näin muistelee OECD:n koulutusjohtaja tällä viikolla julkaistussa kirjoituksessaan (OECD). Hänen mukaansa Suomi näytti yhdistäneen korkeat oppimistulokset oppilaiden hyvinvointiin, tasaiset tulokset koulujen välillä ja luotetut opettajat ilman tunkeilevaa valvontaa. Opettajien laatu on edelleen vaikuttava ja koulut poikkeuksellisen hyvin varustettuja. Silti oppimistulokset ovat laskeneet jyrkästi. Lasku ei alkanut koronasta vaan ulottuu paljon kauemmas.

Selitykseksi kirjoittaja tarjoaa kymmenien pienten muutosten yhteisvaikutusta. Teknologia ja sosiaalinen media tulivat luokkiin ja lapsuuteen, kun taas koulut kasvoivat ja monimutkaistuivat. Inkluusio eli eri tavoin tukea tarvitsevien oppilaiden opettaminen samassa ryhmässä toi mahdollisuuksia mutta myös vaativia tehtäviä opettajille: koulujen sisäinen vaihtelu oppilaiden osaamisessa on kasvanut 23 prosenttia. Laaja-alainen opetussuunnitelma aiheutti kirjoittajan mukaan sekaannusta ja venytti opettajan roolia. Suomi nojaa opettajien ammatilliseen harkintaan kaksi kertaa enemmän kuin OECD-maat keskimäärin, mikä alkoi kirjoittajan mukaan menettää tehoaan, kun yhä moninaisemmat luokat olisivat vaatineet vahvempaa johtamista ja objektiivisempia mittareita. Niiden oppilaiden osuus, joiden vanhemmat ottavat lapsen edistymisen itse puheeksi opettajan kanssa, on laskenut 21 prosenttiyksikköä. Yksikään tekijä ei kirjoittajan mukaan yksin selitä kehitystä, mutta yhdessä ne saattavat selittää.

Kirjoituksen laajempi viesti koskee lapsuutta kaikkialla. Tieto on muuttunut runsaaksi ja huomio niukaksi. Tekoäly voi kirjoittajan mukaan olla oppimisen suurin kiihdyttäjä tai suurin oikotie sen ohi ja eron ratkaisee koulutus, ei teknologia. Hyvinvointi ei hänen mukaansa voi tarkoittaa sitä, että nuoret suojataan siltä ponnistelulta, jota oppiminen vaatii.

Samalla viikolla Helsingin Sanomat kertoi Milanon keskustassa toimivasta Simona Giorgi -koulusta, joka on kaupungin ensimmäinen suomalaista koulutusmallia hyödyntävä julkinen peruskoulu (Helsingin Sanomat). Yli 1 000 oppilaan ja kahden toimipaikan koulun julkisivussa kehotetaan löytämään uudelleen koulussa käymisen ilo. Halukkaita oli enemmän kuin koulu pystyi ottamaan.

Suomessa OECD:n kirjoitus osuu keskelle kiistaa kansallisista kokeista. Objektiivisempien mittareiden kaipuu on lähellä eduskunnan tarkastusvaliokunnan linjaa. Kirjoittajan oma havainto siitä, ettei mikään yksittäinen tekijä selitä laskua, on puolestaan lähellä OAJ:n ja Karvin perustelua sille, miksi kokeet eivät yksin paljasta syitä. Milanossa suomalaista koulutusmallia hyödyntävään kouluun oli halukkaita enemmän kuin se pystyi ottamaan. Kysymys on siitä, mikä sen ympärillä on muuttunut.

Ranskan lukiolaiset kaduilla, nuorten paine kaikkialla Euroopassa

Pariisin esikaupungissa Saint-Denis'ssä Paul Éluard'n lukion portit ovat olleet kiinni jo kolmatta viikkoa (Yle). Noin 2 000 oppilaan koulusta on tullut Ranskan lukioprotestien symboli. Yli kuukauden kestäneet mielenosoitukset alkoivat syyskuussa Pariisin lähiöstä. Lukiolaiset vaativat parempia kouluoloja ja apua opettajapulaan, rapistuviin rakennuksiin, suuriin ryhmäkokoihin ja pitkiin koulupäiviin. Paul Éluard'n lukion opettajat vaativat jo vuonna 2025 opetuksen keskeyttämistä rakennuksen kunnon vuoksi. Viimeisen vuoden opiskelijan mukaan osa katosta romahti alkuvuonna, vessat vuotavat ja seinillä on hometta. Ensimmäisen vuoden opiskelija kertoo tunneista, joilla on 31 oppilasta mutta liian vähän tuoleja ja pöytiä.

Sciences Po -yliopiston professorin mukaan koulujen rahoitus on Ranskassa aluehallinnon vastuulla, mikä luo suuria eroja varakkaiden keskustojen ja köyhien lähiöiden välille. Kyse on hänen mukaansa myös etnisestä eriarvoisuudesta, joka on maassa yhä eräänlainen tabu. Seine-Saint-Denis'n alueella vajaa kolmannes asukkaista on maahanmuuttajataustaisia ja reilu kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella. Tuoreen tutkimuksen mukaan alueen lukioiden koulutustarjonta on suppeampaa kuin Pariisin lukioiden. Julkinen keskustelu on keskittynyt väkivaltaan ja ryöstelyyn, joiden takana on havaittu muitakin ryhmiä kuin lukiolaisia. Moni ranskalainen on arvostellut poliisia liian rajusta voimankäytöstä myös alaikäisiä kohtaan. Viimeisen vuoden opiskelija pelkää, että lukiolaisten asia peittyy väkivaltapuheen alle.

Lauantaina 24. lokakuuta kaduilla oli sisäministeriön mukaan noin 410 000 ihmistä, ammattiliittojen keskusjärjestö CGT:n mukaan yli 800 000 (Helsingin Sanomat). Poliisi oli sisäministerin mukaan pidättänyt lähes 1 000 ihmistä. Protestit koskevat nyt laajemmin muun muassa hallintoa, julkisen sektorin tilaa, hintoja ja elintason laskua. Mielenosoituksia nähtiin myös Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Albaniassa (Yle). Italiassa poliisi otti tilapäisesti säilöön lähes 400 ihmistä, joukossa runsaasti alaikäisiä. Albaniassa opiskelijoiden johtamat mielenosoitukset vaativat työtä ja parempaa koulutusta.

The Conversation -julkaisun analyysin mukaan nuorten turhautumista ei voi ymmärtää katsomatta olosuhteita, joissa he kasvavat (The Conversation). Maailman terveysjärjestön koululaistutkimuksen mukaan koulutyön paine kasvoi vuosina 2002–2022 monissa maissa. Vuonna 2022 lähes kaksi kolmasosaa 15-vuotiaista tytöistä koki koulutyön painetta, pojista alle puolet. Samaan aikaan koettu tuki perheeltä ja ikätovereilta heikkeni. EU:ssa 40 prosenttia nuorista on erittäin huolissaan hinnoista ja elinkustannuksista. Analyysin mukaan turhautumista lisää kokemus siitä, että nuorten tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään ilman heidän todellista osallisuuttaan. Mielenosoitukset kertovat turhautumisesta, mutta myös toimijuudesta ja halusta vaikuttaa.

Ranskan lukiolaisten vaatimukset koskevat asioita, jotka näkyvät myös Suomen viikossa: kuntatalous on OAJ:n mukaan vaikeuksissa, yt-neuvotteluja käydään useissa kunnissa ja kouluverkko harvenee. Kotiopetuksen, kansallisten kokeiden ja koulutuspolkujen uudistuksissa voi kysyä samaa kuin analyysi: kuullaanko niissä nuoria itseään?

Ruanda: kouluruoka laajeni, luokalle jääminen jäi

UNESCOn maailmanlaajuisen koulutusraportin blogi kertoo Ruandasta, jonka koulutusjärjestelmä toipui vuoden 1994 kansanmurhasta (UNESCO World Education Blog). Ennen kansanmurhaa alakoulun loppuun suorittaneiden osuus kasvoi noin 1 prosenttiyksikön vuodessa ja oli 49 prosenttia vuonna 1994. Vuonna 2000 se oli pudonnut 33 prosenttiin. Sen jälkeen osuus on kasvanut noin 2 prosenttiyksikköä vuodessa eli kaksi kertaa aiempaa nopeammin. Ruanda teki kuusivuotisesta alakoulusta maksuttoman vuonna 2003 ja laajensi maksuttomuuden yhdeksään vuoteen vuonna 2007. Maa on yksi raportin 35 maatapauksesta.

Koulurakentaminen ei aluksi pysynyt kasvun tahdissa. Oppilaita oli luokkahuonetta kohden 60 vuonna 2005 ja 83 vuonna 2020, vaikka monissa kouluissa opetettiin kahdessa vuorossa. Maailmanpankin lainalla rakennettiin noin 1 100 koulua, mikä lähes kaksinkertaisti julkisten alakoulujen määrän ja palautti suhteen 60 oppilaaseen vuoteen 2024 mennessä. Opettajia palkattiin kahdessa vuodessa noin 17 000, yhtä paljon kuin edellisten 20 vuoden aikana. Hallitus muutti rekrytointitapaa, kun vuosien 2019 ja 2020 kokeissa vain 2 prosenttia ja 15 prosenttia hakijoista läpäisi: opettajia alettiin palkata opintosuoritusten perusteella ja aluksi yhden vuoden koesopimuksella.

Kouluruokailu laajeni yhtä nopeasti. Lukuvuonna 2022/23 alakoululaisista 93 prosenttia sai kouluaterian. Hallitus kattoi kotimaisista varoista 93 prosenttia kustannuksista ja rajasi vuonna 2022 summaa, jonka vanhemmilta voi periä. Muhangan piirikunnassa opettava opettaja kertoo, että ennen ohjelmaa luokassa saattoi aamulla olla 56 oppilasta ja lounaan jälkeen noin 25, koska muut lähtivät kotiin etsimään ruokaa. Nyt lapset jäävät koko päiväksi ja keskittyvät paremmin. Investoinneista huolimatta vain 38 prosenttia oppilaista suorittaa kuusivuotisen alakoulun kuudessa vuodessa. Luokalle jääminen väheni vuosina 2007–2018, mutta nousi 30 prosenttiin vuonna 2021.

Raportin viesti on, että edistys riippuu olosuhteista eikä mikään yksittäinen toimi riitä yksinään. Ruandan opettajan kertomus ruoan merkityksestä oppimiselle kytkeytyy Suomen viikkoon kahdesti: kotiopetuksessa olevalla lapsella ei pääasiassa ole oikeutta kouluruokailuun (OKM). Vanhempainliitto taas vaatii maksutonta ateriaa työpajoissa oleville nuorille (Vanhempainliitto). Ruandan luvut näyttävät myös, että kouluun pääsy ja koulussa eteneminen ovat eri asioita.

Englannin kouluille esitetään antisemitismin nimeämistä omaksi haitakseen

Englannin koulujen ja oppilaitosten odotetaan suhtautuvan antisemitismiin aiempaa tiukemmin hallituksen tilaaman riippumattoman selvityksen jälkeen (The Guardian). Selvitystä johtanut koulujen tarkastusviranomaisen Ofstedin entinen pääjohtaja löysi monia tapauksia, joista ei ilmoitettu tai joihin opiskelijat ja opettajat eivät puuttuneet. Hänen mukaansa yleinen sitoutuminen rasismin ja vihan vastustamiseen ei ole tunnistanut antisemitismiä omana vihan muotonaan. Ilmiö on hänen mukaansa nimettävä, jotta tiedetään, mitä vastaan toimitaan.

Selvitystä varten tehdyssä kyselyssä yksi viidestä oppilaasta kertoi nähneensä antisemitismiä ja kolme viidestä juutalaisoppilaasta kokeneensa sitä. Alle puolet uskoi, että asiaan puututtaisiin ilmoituksen jälkeen. Juutalaisyhteisöä tukevan CST:n mukaan ilmoitukset kouluissa nousivat ennätystasolle, vuoden 2025 alkupuoliskon 112 tapauksesta 178:aan vuoden 2026 vastaavana aikana. Hallituksen odotetaan hyväksyvän selvityksen 27 suositusta. Niihin kuuluvat materiaalit, opettajien koulutus, rehtoreille kansallinen neuvontapuhelin, holokaustin opetuksen vahvistaminen ja selkeät ilmoitus- ja puuttumismenettelyt. Kouluja kannustetaan omaksumaan kansainvälisen holokaustin muistoliiton IHRA:n työmääritelmä antisemitismistä. Selvityksen johtajan mukaan tarvitaan myös vahvempaa ohjeistusta poliittisesta puolueettomuudesta, jotta oppilaat voivat keskustella vaikeista aiheista ilman, että opettajat tuovat esiin omia näkemyksiään.

Englannin luvut herättävät kysymyksen, joka koskee myös suomalaisia kouluja: uskovatko oppilaat, että ilmoitukseen puututaan? Opetus- ja kulttuuriministeriön tällä viikolla julkaistun selvityksen mukaan häirintään puuttumisen käytännöistä Suomen kouluissa tarvitaan vielä tutkimusta (OKM).

Päiväunet: lapsen rytmi, perheen ilta ja päiväkodin arki

Lapsen ei ole pakko nukkua päiväkodissa päiväunia, sanoo vanhempien kasvatusneuvojana toimiva varhaiskasvatuksen opettaja ja lasten uniohjaaja, joka työskenteli päiväkodeissa 15 vuotta (Helsingin Sanomat). Hänen mukaansa joissakin päiväkodeissa koko ryhmän on yhä maattava hiljaa pimeässä huoneessa tunnin tai pidempään. Kolmivuotiaalle, joka ei nukahda, se on hänen mielestään kohtuuton vaatimus. Lepohetki on tärkeä kaikille lapsille, mutta se voi tarkoittaa myös kirjan lukemista, äänikirjaa tai muuta rauhallista puuhaa.

Toisella puolella ovat vanhemmat, jotka pyytävät herättämään lapsensa vartin, puolen tunnin tai 45 minuutin kuluttua nukahtamisesta. Kasvatusneuvojan mukaan vanhemmat ovat entistä tietoisempia ja valmiimpia kyseenalaistamaan käytäntöjä. Laajempana ongelmana hän pitää tarpeettoman pitkiä päiväunia, jotka voivat johtaa kierteeseen: lapsi valvoo iltaisin myöhään ja vanhempi herättää aamulla rättiväsyneen lapsen. Päiväkodissa nähdään vain se, että lapsi nukahtaa hetkessä. Unen tarve näkyy parhaiten viikonloppuisin, lomilla sekä arki-iltoina ja -aamuina.

Ryhmässä, jossa on 20 lasta, jokaisen herättäminen omaan aikaansa on kuitenkin epärealistista. Ovi kävisi tiuhaan ja liike voisi herättää muita. Monessa päiväkodissa henkilöstöpula on todellisuutta ja jokainen lepohetkeen tarvittava aikuinen on poissa tauolta, suunnittelusta tai kirjaamisesta. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin verkkolehden mukaan vanhemmista on tullut yhä vaativampia, mikä voi uuvuttaa hoitajia (Ilta-Sanomat). Lastenhoitajan mukaan hoitajille saatetaan sanoa, että lapsi pissaa vain lattiakaivoon. Superin asiantuntijan mukaan työntekijät ovat helppoja maalitauluja, kun vanhempi purkaa kiukkuaan vaikkapa unohtuneista kuravaatteista. Kokeneen päiväkodinjohtajan mukaan yleisimmät erikoiset toiveet koskevat päiväunia, mutta valtaosan vanhempien kanssa yhteistyö toimii hyvin. Toiveita saa ja pitää esittää.

Kasvatusneuvoja kertoo päiväkodeista, joissa on löydetty moneen tarpeeseen sopiva ratkaisu. Kaikki aloittavat lepohetken lepohuoneessa ja kuulevat sadun, minkä jälkeen ne, jotka eivät nuku, siirtyvät toiseen tilaan rauhalliseen puuhaan. Ryhmän jakamiseen voidaan lainata aikuisia toisesta ryhmästä tai suunnitteluaikaa siirtää toiseen hetkeen. Vanhempi voi auttaa kertomalla päiväkotiin, millaisia perheen illat ja aamut ovat. Merkkejä unen tarpeesta ovat esimerkiksi nukahtelu autoon tai ruokapöytään ja yliväsymyksestä johtuva rajojen koettelu illalla. Se, että näin on aina toimittu, ei kasvatusneuvojan mukaan ole peruste olla kehittämättä toimintaa.

Tekoäly on jo lapsen taskussa

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla ja Digirauha ry teettivät E2 Tutkimuksella kyselyn, johon vastasi syyskuussa internetpaneelissa 1 067 lasta ja nuorta, jotka olivat 11–17-vuotiaita (MTV Uutiset). Vastaajista 78 prosenttia käyttää tekoälyä ja lähes puolet joka päivä. Jo 4.–6.-luokkalaisista käyttäjiä on 71 prosenttia ja käyttäjistä 94 prosenttia käyttää tekoälyä mobiililaitteella (Ilta-Sanomat). Tekoälyllä etsitään eniten tietoa, mitä kertoi tehneensä 67 prosenttia vastaajista. Lähes puolet on käyttänyt sitä koulutehtäviin ja läksyihin. Alakoululaiset tekevät tekoälyllä enemmän kuvia ja videoita, kun taas toisella asteella se on useammin opiskelun apuväline.

Yli puolet vastaajista luottaa tekoälyn antamaan tietoon, pojat hieman tyttöjä useammin (Yle). Ala- ja yläkouluikäisistä lähes kaksi viidestä kertoo, ettei erota tekoälyn tekemiä sisältöjä aidoista kuvista ja videoista. Joka viides on keskustellut tekoälyn kanssa asioista, joista ei voi puhua muiden kanssa ja vanhemmista vastaajista näin kertoo yli neljännes (Ilta-Sanomat). Kyselyn tekijöiden mukaan erityistä huolta herättävät ne 7 prosenttia, jotka keskustelevat tekoälyn kanssa, koska heillä ei ole muita, joiden kanssa puhua.

Itlan toimitusjohtajan mukaan aikuisten kysymys siitä, pitäisikö lasten käyttää tekoälyä, on osittain vanhentunut, koska valtaosa jo käyttää. Tärkeämpää on varmistaa, että käyttö on turvallista ja tukee lasten kasvua, hyvinvointia ja toimijuutta. Iso osa vastaajista kertoo, ettei koulussa ole keskusteltu tekoälyn hyödyistä, haitoista tai pelisäännöistä. Digirauha ry:n puheenjohtajan mukaan tekoälyllä tehtyjen sisältöjen tunnistaminen voi olla uusi kansalaistaito. Ilta-Sanomien pääkirjoitus muistuttaa, että läksyapurina tekoäly voi tukea oppimista, mutta se voi myös tarjota valmiita vastauksia liian helposti. Silloin tiedon vertailu eri lähteistä ja sen merkityksen arviointi jäävät tekemättä. Monet sovellukset ovat lisäksi kaupallisten yhtiöiden, jotka keräävät käyttäjistään tietoja.

Pelottava kissahahmo ja lapsen todellinen pelko

Sosiaalisessa mediassa, erityisesti Tiktokissa, leviää videoita, joissa lastenkirjoista tuttu kissahahmo esitetään uhkana, jota on "havaittu" eri paikoissa tai joka on "tulossa" jollekin paikkakunnalle tai kouluun (Yle). Ilmiö on levinnyt myös Suomeen. Oulun poliisi on saanut siitä yhteydenottoja, mutta se ei ole etsinnöistään huolimatta tavoittanut yhtään kissapukuun pukeutunutta henkilöä. Kokkolalaisen Koivuhaan koulun rehtori sai tiedon vanhemmilta, joiden viestien mukaan asia huolestuttaa lapsia.

Sosiaalisen median ongelmissa neuvovan Someturvan lakiasian ja operatiivisen johtajan mukaan kaava on tuttu, sillä noin kymmenen vuotta sitten vastaavaa pelkoa aiheuttivat klovneiksi pukeutuneet ihmiset. Algoritmit suosivat vahvoja tunteita herättävää sisältöä, joten pelotteluvideot keräävät helposti paljon näyttökertoja. Ruotsissa ilmiötä on tutkittu pidempään. Siellä tehdyt selvitykset ovat hänen mukaansa osoittaneet, että taustalla on harvoin aitoa uhkaa, koska kyse on tekoälyllä tehdyistä videoista. Tekoälyn sisältöjen tunnistaminen on vaikeaa noin kolmannekselle Itlan ja Digirauhan kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista (Ilta-Sanomat).

Someturvan asiantuntijan ensimmäinen neuvo huoltajille on vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta kertomalla, että aikuiset pitävät tilanteen hallinnassa. Lapselle voi sanoa, että videot eivät todennäköisesti ole totta. Niitä ei pidä jakaa eteenpäin, vaan häiritsevän sisällön voi ilmiantaa alustalla. Koulun kannattaa kertoa ilmiöstä huoltajille, jotta asiaa voidaan käsitellä myös kotona.

Koivuhaan koululla opettajat keskustelevat lapsia huolestuttavista ilmiöistä keskenään ja koko henkilökunta kuraattoria ja terveydenhoitajaa myöten pysyy kuulolla. Lapsille annetaan tarvittaessa keskusteluapua. Rehtori varoittaa ylireagoimasta, koska suurella voimalla etukäteen liikkeelle lähteminen voi nostattaa enemmän paniikkia kuin auttaa. Opetussuunnitelmauudistuksessa digitaalisuus tuodaan omaksi kokonaisuudekseen ja osaksi oppiaineita vuoteen 2028 mennessä. Kodin merkitys on rehtorin mukaan silti ratkaiseva: somealustoilla on ikärajat syystä ja huoltajien velvollisuus on pitää niistä kiinni. Uhka voi olla keksitty, mutta Someturvan asiantuntijan sanoin lapsen pelko on todellinen ja se kannattaa ottaa vakavasti.