Kuka saa vettä ensin
Eesau ei myynyt esikoisuuttaan siksi, että se olisi ollut arvoton. Hän myi sen, koska nälkä oli juuri silloin.
Kainuulaisen talon kaivosta nousee heinäkuussa vähemmän vettä kuin kenenkään muistin mukaan. Isäntä laskee sankoa syvemmälle ja kuulee, kuinka se kolahtaa pohjaan. Kymmenen kilometrin päässä Oulujärven rannalla mitataan maastoa uutta rakennusta varten. Rakennus on suunniteltu ottamaan järvestä kymmeniä miljoonia kuutioita vettä vuodessa.
Suomi on löydetty. Täällä on viileä ilmasto, puhdasta vettä, sähköä, halpaa maata ja vakaa yhteiskunta. Juuri niitä datakeskus tarvitsee. Investoinnit ovat todellisia ja niiden tuomat hyödyt myös. Kysymys on siitä, mitä ne maksavat silloin, kun vettä on vähemmän kuin nyt.
Miksi juuri Suomi
Googlen datakeskus Haminassa on toiminut vuosia. Yhtiö ilmoitti vuonna 2024 miljardin euron laajennuksesta. Microsoft rakentaa keskuksia Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin. Seinäjoella rakennetaan keskusta, jonka ensimmäinen vaihe maksaa 1,5 miljardia euroa. Kouvolaan nousee 430 megawatin kampus. Lisäksi hankkeita on muun muassa Lahdessa, Liperissä, Lappeenrannassa ja Keminmaalla. Google suunnittelee keskuksia myös Muhokselle ja Kajaaniin.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan datakeskushankkeet, jotka ovat tehneet liittymissopimuksen sähköverkkoon, ovat yhteensä lähes 5 000 megawattia. Kaikki eivät toteudu, mutta suunta on selvä.
Rakennusaikana työtä on tuhansille. Valmiissa keskuksessa työpaikkoja on kymmeniä rakennusta kohden. Haminan keskus työllistää noin 400 ihmistä. Suurimmat toimijat ovat yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä yhtiöitä. Business Finlandin arvion mukaan investoinnista jää Suomeen 10–30 prosenttia.
Vesi, joka haihtuu
Palvelin lämpenee ja lämpö on vietävä pois. Tapoja on kolme. Ilmajäähdytys ei juuri kuluta vettä mutta vie enemmän sähköä. Suljetussa kierrossa sama vesi kiertää yhä uudelleen. Haihdutusjäähdytyksessä vettä pumpataan järvestä tai joesta jäähdytystorniin, jossa suuri osa siitä haihtuu ilmaan.
Kouvolassa jäähdytysvesi kiertää lupaviranomaisen päätöksen mukaan suljetussa kierrossa ja vettä kuluu vähän. Haminassa jäähdytetään merivedellä. Suunnitteilla olevat Googlen keskukset ovat toisenlaisia.
Muhoksen hankkeen arviointiohjelman mukaan vettä otettaisiin Oulujoesta noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kajaanin hanke ottaisi vetensä Oulujärvestä. Sen arviointiohjelmassa kulutukseksi arvioitiin enimmillään noin 40 miljoonaa kuutiota vuodessa. Konsultti tarkensi myöhemmin yhden vaihtoehdon luvuksi 20 miljoonaa. Arviointiohjelman mukaan jäähdytystornissa noin 70 prosenttia pumpatusta vedestä haihtuu. Noin 30 prosenttia palautetaan järveen.
Haihtunut vesi ei katoa maailmasta. Se ei kuitenkaan palaa samaan järveen samana kesänä.
Energiayhtiö Fortum kirjoitti Muhoksen arviointiin antamassaan lausunnossa, että vedenotolla on vaikutuksia "kaikkiin Oulujoen pääuoman seitsemään vesivoimalaitokseen ja lisäksi Oulujärven pinnankorkeuteen etenkin kuivina kesinä". Yhtiön mukaan muut alueelle suunnitellut hankkeet on arvioitava samassa kokonaisuudessa. Fortumin näkemyksen mukaan "pelkkään ilmajäähdytykseen perustuva ratkaisu olisi ympäristön kannalta paras".
Kesä, jolloin ennätykset rikkoutuivat
Suomen vesivarat ovat kansainvälisesti runsaat. YK:n kestävän kehityksen tilaston mukaan Suomessa otetaan käyttöön vain 7,1 prosenttia uusiutuvista vesivaroista. Järvissä on vettä noin 235 miljardia tonnia. Kuivina kausina sitä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän.
Kesällä 2026 kuivuus kävi silti lähelle. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Tarjanne oli kesäkuussa "ajankohtaan nähden alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistoriansa aikana". Pohjaveden pinnat olivat alhaalla lähes koko maassa. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa pienten pohjavesiesiintymien pinnat olivat paikoin 70–100 senttiä keskimääräistä matalammalla. Useilla alueilla ilmoitettiin kaivojen kuivumisesta. Säännöstellyissä järvissä viranomaiset vähensivät juoksutuksia, jotta pinnat eivät laskisi vielä alemmas.
Juuri Kainuuseen suunnitellaan suurta vettä käyttävää datakeskusta.
Julkisista lähteistä ei löydy viranomaisen tai tutkijan arviota siitä, mitä datakeskusten vedenotto tekisi kuivana kesänä. Kesä 2026 näytti, että keskiarvo ei ole lupaus.
Maailmassa WHO:n ja UNICEFin mukaan 2,1 miljardilta ihmiseltä puuttuu turvallisesti hallittu juomavesi. Suomi ei ole siinä joukossa. Se on yksi harvoista maista, joilla on vielä varaa valita.
Sähkö ja sen hinta
Valtioneuvoston selvityksen mukaan datakeskukset kuluttivat vuonna 2024 noin 1,6 terawattituntia sähköä, hieman alle kaksi prosenttia Suomen kokonaiskulutuksesta. Fingridin ennusteen mukaan kulutus voi olla vuonna 2035 jopa 11–35 terawattituntia. Fingrid arvioi, että sähkötehon riittävyys voi heiketä jo 2020-luvun lopulla.
Selvityksen laskelmassa datakeskusten kasvu 1 200 megawatista 2 500 megawattiin nostaisi sähkön vuosikeskihintaa yli kymmenen prosenttia, jos keskukset eivät jousta kulutuksessaan. Laskelma ei ota huomioon uutta tuotantoa, jota kysyntä houkuttelee. Hinnan maksaisi kuitenkin jokainen kotitalous.
Vesi ja sähkö ovat sidoksissa toisiinsa. Ilmajäähdytys säästää järveä mutta kuluttaa verkkoa. Vesivoima taas tarvitsee juuri sitä vettä, jota jäähdytys ottaa.
Hyötyjä on myös. Microsoftin ja Fortumin yhteistyö kattaa noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 asiakkaan kaukolämmöstä. Haminan keskus lämmittää noin 80 prosenttia kaupungin kaukolämmöstä. Suomalaisen Tiedeakatemian tutkijat muistuttavat kuitenkin, että kaukolämmön kytkeminen datakeskukseen voi luoda riippuvuussuhteen. Koti, joka lämpenee toisen yhtiön palvelimilla, on lämmin niin kauan kuin palvelimia kannattaa pitää täällä.
Kuka päättää
Datakeskuksesta päätetään monessa paikassa. Jokainen päätös on kapea. Kunta kaavoittaa alueen ja myöntää rakennusluvan. Kunta saa myös kiinteistöveron, joten sillä on syy toivoa hanketta. Suurissa hankkeissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi, jota valvoo yhteysviranomainen. Ympäristö- ja vesiluvat myöntää nykyään Lupa- ja valvontavirasto.
Jokainen katsoo omaa osaansa. Koko vesistö tulee näkyviin vasta, kun joku nostaa sen esiin. Muhoksen arvioinnissa sen teki vesivoimayhtiö. Yhteysviranomainen pyysi ottamaan yhtiön huomiot mukaan yhteisvaikutusten arviointiin.
Järjestys voi myös kääntyä. Lupa- ja valvontavirasto kehotti 6.10.2026 Googlen hankeyhtiötä keskeyttämään Muhoksen ja Kajaanin valmistelutyöt, kunnes ympäristövaikutusten arviointi on valmis. Alueilla oli jo poistettu puustoa ja kuorittu pintamaata. Kehotus ei ole vielä pakkopäätös. Metsän kaatamisesta on kirjoitettu yirahissa aiemmin artikkelissa "Ensin kaatuu metsä".
Kuka saa vettä ensin
Veden vähetessä ensimmäinen tarve on ihmisen jano. Sitten pelto, karja ja ruoka. Sitten voimalaitokset, jotka nekin tarvitsevat vettä. Datakeskus kilpailee samasta vedestä kuin kaupunki, maatila ja vesivoima. Oulujärvessä ja Oulujoessa se tarkoittaisi kahta suurta vedenottajaa samassa vesistössä.
Lupa myönnetään vuosikymmeniksi. Ilmasto muuttuu sinä aikana. Kysymykseen siitä, kuka saa vettä ensin silloin, kun sitä ei riitä kaikille, ei löydy viranomaisen kirjattua vastausta.
Hyöty ja riski jakautuvat eri tavalla. Investointi ja sen tuotto ovat pääosin ulkomaisten yhtiöiden. Vesi, maa ja sähköverkko ovat suomalaisten yhteisiä. Datakeskusten sähkövero nousi heinäkuussa 2026 yleiseen veroluokkaan, mutta hallitus on linjannut tilalle veronpalautusmallin. Kuivuva kaivo on aina paikallisen ihmisen eikä yhtiön.
Tämä ei tarkoita, että jokainen datakeskus olisi virhe. Suljettu kierto Kouvolassa ja merivesi Haminassa näyttävät, että vettä voi käyttää vähän. Kysymys on siitä, valitaanko vähän vettä käyttävä tapa silloinkin, kun haihduttava on halvempi.
Keitto ja esikoisoikeus
Raamatussa on kertomus miehestä, joka myi tulevaisuutensa yhdestä ateriasta. Eesau tuli kedolta nälkäisenä. Hänen veljensä Jaakob oli keittänyt keittoa. "Myy minulle ensin esikoisuutesi", Jaakob sanoi (1. Moos. 25:31). Eesau vastasi: "Katso, minä kuolen kuitenkin, mitä minä esikoisuudellani teen?" (1. Moos. 25:32) Hän söi, joi, nousi ja lähti. Kertomus päättyy lauseeseen: "Niin halpana Eesau piti esikoisuutensa." (1. Moos. 25:34)
Eesau ei ollut tyhmä. Hänen nälkänsä oli todellinen. Keitto oli juuri sitä, mitä hän sillä hetkellä tarvitsi. Virhe ei ollut syömisessä. Virhe oli siinä, että välitön tarve sai ratkaista asian, joka kuului koko suvulle ja tuleville polville.
Heprealaiskirje palaa kertomukseen vuosisatoja myöhemmin. Eesau "yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa" (Hebr. 12:16). Myöhemmin hän tahtoi periä siunauksen, mutta "hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi" (Hebr. 12:17). Kaikkea ei voi ostaa takaisin.
Samassa kirjassa on myös toinen kertomus, joka kulkee päinvastaiseen suuntaan. Egyptin seitsemän hyvää vuotta eivät menneet Joosefilta kokonaan käyttöön. Hän neuvoi faraota kokoamaan sadon talteen, "niin että maalla on eloa säästössä seitsemän nälkävuoden varalle, jotka kohtaavat Egyptin maata" (1. Moos. 41:36). Hyvät vuodet olivat lahja. Viisaus oli siinä, että niitä ei pidetty ikuisina.
Suomi elää vesirikkaita vuosia. Kesä 2026 muistutti, että nekin voivat vaihtua. Viisas kansa ei kysy vain, mitä vedellä saa tänään. Se kysyy myös, mitä jää jäljelle laihoja vuosia varten.
Suomen talous tarvitsee investointeja. Jokainen euro on tarpeen, eikä sitä tarvitse kiistää. Kysymys on, myydäänkö samalla jotakin, jota ei voi myöhemmin lunastaa. Puhdas vesi on suomalaisten esikoisoikeus. Se on saatu lahjaksi. Se kuuluu myös niille, jotka eivät vielä ole syntyneet. Rikastummeko vai köyhdymmekö? Vastaus ei näy tämän vuoden luvuissa vaan vasta silloin, kun ensimmäinen kuiva kesä koettelee lupaa.
Kuivuus ja lupaus
Profeetta Haggai kirjoitti kansalle, joka rakensi omia talojaan ja unohti Jumalan huoneen. Kuivuus ei koskenut vain peltoa: "Ja minä olen kutsunut kuivuuden maahan ja vuorille, viljalle, viinille ja öljylle, ja mitä vain maa tuottaa, ja ihmisille ja eläimille ja kaikelle kätten vaivannäölle." (Hagg. 1:11) Kuivuus kosketti kaikkea, mitä ihminen kätensä työllä yritti rakentaa.
Kansa oli kiireinen. Se rakensi ja kylvi ja toi kotiin, mutta mikään ei riittänyt: "Te juotte, mutta jano ei sammu." (Hagg. 1:6) Syyn Herra sanoi profeetan kautta: "Minun huoneeni tähden, kun se on rauniona ja te juoksette kukin oman huoneenne hyväksi." (Hagg. 1:9) Puute ei syntynyt siitä, että työtä olisi tehty liian vähän. Se syntyi siitä, mitä varten työ tehtiin.
Raamattu ei puhu vedestä vain luonnonvarana. Vesi on lahja, jonka antaja ei ole ihminen eikä markkina. Ihminen, joka alkaa pitää lahjaa omanaan ja myydä sitä eniten maksavalle, unohtaa, keneltä se tuli.
Lopussa on silti lupaus. Jesaja kirjoitti janoisille, että heidän huutonsa kuullaan ja ettei heitä jätetä.
Kysymys ei lopulta ole siitä, riittääkö vesi koneille. Se on kysymys siitä, mihin luotamme ja mitä pidämme arvokkaana. Kainuulaisen kaivon pohjalla on vettä vielä. Se, kuinka kauan, riippuu osaksi päätöksistä, joita tehdään nyt.
Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole; heidän kielensä kuivuu janosta. Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää.
— Jes. 41:17