Etsijä, jota etsitään
Ihminen etsii elämänsä tarkoitusta perheestä, työstä ja omasta hyvinvoinnistaan. Syntiinlankeemuksen jälkeen ensimmäistä kysymystä ei kuitenkaan esittänyt ihminen.
Raamatun ensimmäisen kysymyksen esitti käärme. Se kysyi, onko Jumala todellakin sanonut. Yksi kysymys riitti kylvämään epäilyn. Ihminen söi kielletystä puusta ja piiloutui paratiisin puiden sekaan. Silloin kuului toinen kysymys. Se kääntää ympäri koko sen asetelman, jossa ihmiskunta on sen jälkeen kysynyt elämänsä tarkoitusta. Etsijä ei ollut ihminen:
Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?"
1. Moos. 3:9
Käärmeen kysymys vei ihmisen piiloon. Jumalan kysymys tuli hakemaan hänet sieltä.
Kysymysten juurisyy on päinvastainen. Käärme tunsi Jumalan käskyn ja väänsi sen kysymykseksi kylvääkseen epäluottamusta. Luoja ei kysy tietämättömyyttään. Hän kysyy, jotta luotu oppisi ja ymmärtäisi. Siksi Jeesuskin opetti usein kysymyksin.
Syntiinlankeemuksesta lähtien ihminen on esittänyt omia kysymyksiään: miksi olen täällä, mikä tekee elämästä merkityksellisen, mistä löytyy rauha. Ne ovat aitoja kysymyksiä. Jokainen sukupolvi kysyy ne uudelleen omilla sanoillaan. Niiden alla kulkee kuitenkin koko ajan Jumalan kysymys, joka odottaa yhä vastausta.
Mistä merkitys löytyy
Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Pew Research Center kysyi vuonna 2021 noin 19 000 ihmiseltä 17 kehittyneessä maassa, mikä tekee heidän elämästään merkityksellisen. Kysymys oli avoin. Vastaaja sai kertoa omin sanoin, mitä halusi. Vastaukset olivat lämpimiä ja tuttuja. Perhe ja lapset mainittiin useimmin, maiden mediaanina 38 prosentilla vastaajista. Seuraavina tulivat ura 25 prosentilla, aineellinen hyvinvointi 19 prosentilla, ystävät ja yhteisö 18 prosentilla sekä terveys 17 prosentilla.
Usko, uskonto ja henkisyys mainittiin mediaanina 2 prosentilla. Yhdysvaltojen ulkopuolella usko ei noussut yhdessäkään maassa kymmenen yleisimmän merkityksen lähteen joukkoon, eikä sitä maininnut missään niistä yli 5 prosenttia vastaajista. Yhdysvalloissa osuus oli 15 prosenttia.
Suomi ei ollut kyselyssä mukana, mutta täkäläinen suunta näkyy muista luvuista. Vuonna 1999 lähes puolet suomalaisista, 47 prosenttia, kertoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Vuonna 2019 näin kertoi neljännes. Samaan aikaan kaksi kolmesta suomalaisesta sanoo rukoilevansa ainakin joskus. Kirkkoon kuului vuoden 2025 lopussa 61,1 prosenttia väestöstä.
Perhe, työ, ystävät ja terveys ovat hyviä lahjoja, joiden keskelle ihminen on luotu elämään. Saarnaaja sanoo ihmisen sydämestä kuitenkin jotakin, mikä selittää, miksi lahjat eivät yksin kanna:
Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.
Saarn. 3:11
Iankaikkisuus sydämessä on mitta, jota mikään ajallinen ei täytä. Perhe voi olla elämän suurin ilo eikä silti pysty vastaamaan kysymykseen, joka on iankaikkisuuden kokoinen. Ura voi kantaa vuosikymmeniä ja päättyä yhteen kirjeeseen. Terveys on lahja siihen päivään asti, jona se ei enää ole. Lahjaa ei ole tarkoitettu antajan paikalle.
Helpotus, joka ei jää
Kaava on tuttu monen omasta elämästä. Jokin tavoite näyttää vastaukselta: uusi työ, oma koti, parisuhde, taloudellinen turva. Sen saavuttaminen tuo helpotuksen. Hetken kuluttua levottomuus palaa ja katse siirtyy seuraavaan tavoitteeseen, seuraavaan unelmaan, seuraavaan muutokseen.
Psykologiassa ilmiöllä on nimi, hedoninen sopeutuminen. Yksi tunnetuimmista tutkimuksista julkaistiin vuonna 1978. Siinä verrattiin 22 suuren lottovoiton saanutta ihmistä vertailuryhmään ja onnettomuudessa halvaantuneisiin. Lottovoittajat eivät olleet vertailuryhmää onnellisempia. He saivat myös vähemmän iloa arkisista asioista.
Myöhempi tutkimus on tarkentanut kuvaa, eikä se ole yksiselitteinen. Ruotsalaisilla suurten lottovoittojen saajilla arvio omasta elämästä nousi pysyvästi, yli kymmenen vuoden ajaksi. Vaikutus onnellisuuteen ja mielenterveyteen oli selvästi pienempi. Vuonna 2010 julkaistu laaja amerikkalainen tutkimus tiivisti saman eron lauseeseen, joka on jäänyt elämään: korkeat tulot ostavat tyytyväisyyttä elämään mutta eivät onnellisuutta. Vuonna 2023 kysymystä tarkentanut tutkimus havaitsi, että useimmilla onnellisuus jatkaa nousuaan tulojen mukana ja pysähtyy vain onnettomimmalla vähemmistöllä.
Kaikkeen ihminen ei sopeudu. Leskeksi jääneiden ja työttömiksi joutuneiden tyytyväisyys elämään ei keskimäärin palaa entiselleen edes vuosien kuluttua.
Saarnaaja kirjoitti saman havainnon ilman aineistoa ja tilastoja. Hänellä oli kaikki, mitä ihminen voi hankkia. Hän katsoi sitä kaikkea:
Mutta kun minä käänsin huomioni kaikkiin töihin, joita minun käteni olivat tehneet, ja vaivannäköön, jolla olin vaivannut itseäni niitä tehdessäni, niin katso: se oli kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua; eikä ole hyötyä mistään auringon alla.
Saarn. 2:11
Tuulen tavoittelu on tarkka kuva. Tuulta voi juosta perässä koko päivän ja jäädä silti tyhjin käsin. Tuuli on todellinen, se liikuttaa puita ja kuljettaa pilviä. Sitä ei vain voi ottaa kiinni ja pitää.
Talous etsinnän ympärillä
Levottomuuden ympärille on kasvanut talous. Alan tutkimuslaitos Global Wellness Institute arvioi hyvinvointitalouden maailmanlaajuiseksi kooksi vuonna 2024 noin 6,8 biljoonaa dollaria. Se on kaksinkertaistunut vuodesta 2013 ja kasvanut noin kaksi kertaa niin nopeasti kuin maailmantalous. Saman laitoksen vuoden 2020 raportissa itsensä kehittämisen markkina oli 33,6 miljardin dollarin kokoinen. Siihen kuuluvat oppaat, sovellukset, valmentajat, gurut ja vaikuttajat, kurssit ja retriitit.
Moni näistä palveluista auttaa ihmisiä aidosti nukkumaan paremmin, jaksamaan arjessa tai löytämään sanat omalle kivulleen. Rakenteessa on silti piirre, joka kannattaa nähdä. Etsintä, joka ei pääty, on markkinalle arvokkaampi kuin etsintä, joka päättyy. Jokainen uusi ohjelma lupaa seuraavan askeleen. Hyötyjä on usein suuri kansainvälinen toimija. Maksaja on yksittäinen ihminen, jonka rauha ei ole vielä asettunut.
Jumala, jonka voi pitää hallussa
Ihminen haluaa vastaukselleen muodon. Sen pitää olla niin konkreettinen, että siihen voi osoittaa: uskomus, katsomus, uskonto, tietty seurakunta, jäsenyys tai joukko tekoja, joiden jälkeen asia on hoidettu. Muoto tuo turvaa, koska sen voi hallita. Sen voi ottaa esiin tarvittaessa ja laittaa takaisin paikalleen.
Raamatussa tällä halulla on pitkä historia. Profeetta kuvaa ihmistä, joka ottaa saman puun polttopuuksi, lämmittelee sen ääressä, paistaa sillä leipänsä ja veistää lopusta itselleen jumalan:
Ja lopusta hän tekee jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet minun Jumalani".
Jes. 44:17
Psalmi sanoo saman lyhyemmin ja lisää lauseen, joka koskee tekijää eikä vain tekoa:
Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.
Ps. 115:4Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.
Ps. 115:8
Ihminen tulee sen kaltaiseksi, mihin hän turvaa. Käsin tehty jumala on mykkä ja liikkumaton. Sen varaan rakentava alkaa elää samalla tavalla.
Sama houkutus elää myös uskonnon sisällä, missä muoto voi säilyä ja sisältö vaihtua. Jeesus lainasi profeettaa niille, jotka noudattivat säädöksiä tarkasti:
'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana, mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'."
Matt. 15:8-9
Suomalaisessa aineistossa näkyy saman kolikon toinen puoli. Uskontotieteilijä on kuvannut nykyistä hengellisyyttä kansanomaiseksi uskonnoksi tai uskonnolliseksi aluskasvillisuudeksi, joka leviää instituutioiden ja opillisten uskontojen kehikoiden ulkopuolelle. Yksi etsii henkisyyttä ilman muotoa, toinen pitää muodon ilman sydäntä. Kummassakin ihminen on yhä se, joka määrittelee, mistä ja miten Jumala löytyy.
Paavali seisoi kaupungissa, joka oli täynnä jumalankuvia ja alttareita. Hän sanoi sen asukkaille:
Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
Apt. 17:24-25
Jeesus Kristus ei mahdu järjestelmään eikä perinnäissääntöjen kokoelmaan. Hän on elävä Jumala. Suhde Häneen perustuu uskoon:
Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"
Joh. 20:29
Tässä on nykyihmiselle ehkä vaikein kohta. Suhde, jota ei voi nähdä, mitata eikä pitää hallussa, tuntuu epämääräiseltä. Juuri siinä kulkee kuitenkin raja elävän ja veistetyn välillä. Veistetyn jumalan voi nostaa hyllyltä. Elävä Jumala puhuu, kuulee ja tulee lähelle niille, jotka nöyrinä avautuvat Hänelle.
Toisin päin
Etsinnästä on totuttu puhumaan ihmisen tekona. Ihminen lähtee, kysyy, kokeilee ja lopulta ehkä löytää. Raamattu tuntee tämänkin suunnan. Se kutsuu etsimään koko sydämestä:
Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne.
Jer. 29:13
Sama Raamattu kertoo kuitenkin, kuka on liikkeellä ensin. Jumala antaa itsensä löytää niillekin, jotka eivät edes kysyneet:
Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet; minä olen sanonut kansalle, joka ei ole otettu minun nimiini: Tässä minä olen, tässä minä olen!
Jes. 65:1
Jeesus kertoi tehtävästään yhdellä lauseella:
sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".
Luuk. 19:10
Hän ei jäänyt odottamaan, että kadonnut löytäisi tiensä takaisin. Hän lähti itse liikkeelle. Ristin työ on tehty jo lähes 2 000 vuotta sitten. Ovi on auki. Ihmisen ei tarvitse rakentaa tietä taivaaseen eikä kiivetä sitä pitkin. Riittää, että hän avaa oven, jonka takana joku jo seisoo:
Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
Ilm. 3:20
Etsinnän suunta on maailmassa usein päinvastainen kuin totuudessa. Maailma sanoo: lähde, hanki, saavuta ja löydä itsesi. Raamattu sanoo: pysähdy, sinua etsitään.
Rauha, jota maailma ei anna
Levottomuus, joka palaa jokaisen saavutuksen jälkeen, kertoo jotakin. Se on sydämeen pannun iankaikkisuuden kaipuu, joka ei tyydy vähempään. Jeesus puhui rauhasta, joka on eri lajia kuin kaikki muu:
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
Joh. 14:27
Maailma antaa rauhaa ehdoin. Sen saa, kun työ on tehty, laina maksettu ja lapset kunnossa. Sen menettää, kun jokin niistä horjuu. Kristuksen rauha ei riipu olosuhteista. Siksi se näyttää ulkopuolisen silmissä oudolta. Ihminen voi olla keskellä myrskyä ja silti levossa:
ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Fil. 4:7
Rauha otetaan vastaan samalla tavalla kuin pelastus, lahjana:
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Ef. 2:8-9
Lahjan vastaanottaminen vaatii sitä, mikä on ylpeälle vaikeinta: tyhjiä käsiä. Maailman mittarit on laskettava pois, ne samat viisauden, voiman ja omaisuuden mittarit, joilla ihminen on arvioinut itseään ja muita:
Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; vaan joka kerskaa, kerskatkoon siitä, että hän on ymmärtäväinen ja tuntee minut: että minä, Herra, teen laupeuden, oikeuden ja vanhurskauden maan päällä. Sillä senkaltaisiin minä mielistyn, sanoo Herra.
Jer. 9:23-24
Kysymys, jota harva kysyy
Perhettä, uraa, hyvinvointia, henkisyyttä ja omaa kehitystä on tutkittu, mitattu ja hinnoiteltu. Yksi kysymys jää tutkimuksissa lähes aina esittämättä: entä jos vastaus on Jeesus Kristus? Entä jos levottomuus ei asetu siksi, että ihminen on koko ajan etsinyt väärästä suunnasta ja väärällä mitalla?
Vastaaminen vaatii pysähtymistä sen äänen eteen, joka kutsui paratiisissa piiloutunutta ihmistä. Kutsu on yhä voimassa:
Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
Matt. 11:28-29
Hän, joka kysyi ihmiseltä, missä tämä on, kuoli ristillä ja nousi kuolleista. Hän elää ja kolkuttaa yhä. Etsijää etsitään.