Kasvu, joka ei työllistä

Tammikuussa kirjoitimme hiljaisesta murroksesta. Elokuussa tarkistimme, mikä siitä osui ja mikä ei. Lopuksi lupasimme seurata neljää mittaria: pitkäaikaistyöttömiä, avoimia työpaikkoja, kuluttajien arviota omasta taloudestaan ja Tilastokeskuksen tekoälytilastoa.

Nyt on lokakuu. Mittareiden välissä tapahtui jotain, mitä emme elokuussa odottaneet. Talous alkoi kasvaa.

Tämä on kolmas osa. Se kertoo, mitä kasvu teki työlle ja mitä se jätti tekemättä.

Kasvu tuli

Kesäkuussa valtiovarainministeriö ennusti tälle vuodelle 0,8 prosentin kasvua ja Suomen Pankki 0,7 prosentin. Syyskuussa luvut olivat 1,6 ja 1,7 prosenttia. Ennusteet kaksinkertaistuivat kolmessa kuukaudessa.

Toteuma tukee niitä. Bruttokansantuote oli toisella neljänneksellä 1,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuustuotanto kasvoi vuodentakaisesta joka kuukausi helmikuusta elokuuhun.

Kasvun veturi on vienti. Sen määrä oli toisella neljänneksellä 9,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan arvonlisäys kasvoi "laajalti teollisuuden toimialoilla, erityisesti metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa". Vientiä nosti myös risteilijän toimitus. Bruttokansantuotteeseen sillä ei ole yhtä suurta vaikutusta, koska laivan arvonlisäys on kirjattu jo aiemmille neljänneksille.

Kotimainen kysyntä seuraa perässä. Yksityinen kulutus supistui vuodentakaisesta jokaisella viime vuoden neljänneksellä. Tänä vuonna se kääntyi kasvuun. Toisella neljänneksellä kasvua oli 1,1 prosenttia. Investoinnit heiluvat. Ensimmäisellä neljänneksellä ne kasvoivat 12,0 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella ne supistuivat 1,4 prosenttia, kun hävittäjätoimituksia ei Tilastokeskuksen mukaan kirjattu.

Työtä tehtiin vähemmän

Tämä on artikkelin tärkein luku.

Kansantalouden tilinpidon mukaan Suomessa tehtiin toisella neljänneksellä 1 046,0 miljoonaa työtuntia. Vuotta aiemmin tunteja oli 1 055,5 miljoonaa. Talous kasvoi 1,4 prosenttia, mutta tehdyt työtunnit vähenivät 0,9 prosenttia. Työtuntia kohden tuotettiin siis noin 2,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosimuutokset ovat omaa laskentaamme Tilastokeskuksen luvuista.

Kolmannelta neljännekseltä on jo työvoimatutkimuksen luku. Heinäkuusta syyskuuhun työtunteja tehtiin 1,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämäkin on oma laskelmamme.

Työllisten määrä ei liikkunut. Tilastokeskuksen trendin mukaan työllisiä oli syyskuussa 2 590 000, saman verran kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli 10,5 prosenttia, kuten kesäkuussa. Vuodesta 2023 vuoteen 2025 työllisten määrä väheni 38 000:lla.

Tämä on kirjaimellisesti kasvua ilman työtä. Tuotanto kasvaa ja tehty työ vähenee.

Rehellisyys vaatii sanomaan, ettei luku yksin ratkaise, mistä on kyse. Arvio: kahdelle selitykselle on tilaa. Laman aikana yritykset pitävät usein väkeä enemmän kuin tarvitsevat. Noususuhdanteen alussa tuotanto kasvaa ensin olemassa olevalla väellä. Palkkaaminen tulee vasta perässä. Toinen selitys on, että kasvu tulee teollisuudesta ja viennistä, joissa tunnissa tuotetaan enemmän kuin palveluissa. Kumpikaan ei vielä tarkoita, että työ olisi pysyvästi irronnut kasvusta.

Ennustajat nostivat molempia

Ennustajien tekemiset kertovat, mitä he itse uskovat.

Etla ennusti maaliskuussa tälle vuodelle 1,0 prosentin kasvua ja 9,4 prosentin työttömyysastetta. Syyskuussa kasvuennuste oli 1,7 prosenttia ja työttömyysennuste 10,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö nosti huhtikuusta syyskuuhun kasvuennusteensa 0,6 prosentista 1,6 prosenttiin ja työttömyysennusteensa 9,8 prosentista 10,3 prosenttiin.

Kasvua odotetaan siis enemmän ja työttömyyttä enemmän. Tavallisesti ne liikkuvat eri suuntiin.

Osa tästä johtuu siitä, että kevään ennusteet olivat liian optimistisia jo lähtötasoltaan. Toteutunut työttömyys ylitti ne. Ennusteiden liike ei siksi yksin todista, että kasvu ja työ olisivat erkaantuneet. Se kertoo kuitenkin, ettei yksikään ennustaja odota kasvun purkavan työttömyyttä nopeasti.

Elokuussa kirjoitimme, ettei ennusteita voi enää kaataa niiden omalla logiikalla. Ministeriön kohdalla se pitää yhä. Sen ennusteessa työttömyysaste laskee 10,3 prosentista 9,5 prosenttiin vuoteen 2028. Samalla Okunin lain kertoimella kuin aiemmin lasku vaatisi noin 2,3 prosentin kasvun. Ministeriö ennustaa vuosille 2027 ja 2028 yhteensä 3,3 prosenttia.

Suomen Pankin syysennuste ei enää täsmää. Sen polulla työttömyysaste laskee 10,4 prosentista 9,0 prosenttiin. Lasku vaatisi noin neljän prosentin kasvun, kun pankki ennustaa kahdelle seuraavalle vuodelle yhteensä 2,9 prosenttia. Arvio: pankin työttömyyspolku olettaa työllisyyden seuraavan kasvua nopeammin kuin tämän vuoden luvut näyttävät.

Käänne siirtyi taas

Elokuussa kuvasimme kuvion, jossa käänne on aina noin kahden vuoden päässä. Luku säilyttää ennusteessa muotonsa ja siirtyy eteenpäin, kun toteuma ei saavuta sitä.

Syksy toisti kuvion. Etla ennusti maaliskuussa tälle vuodelle 9,4 prosentin työttömyysastetta. Syyskuussa samaa tasoa, 9,5 prosenttia, ennustetaan vuodelle 2028. Valtiovarainministeriön huhtikuun ennusteessa vuoden 2028 työttömyysaste oli 9,0 prosenttia. Syyskuussa se oli 9,5.

Käänne ei kadonnut. Se siirtyi taas.

Neljä mittaria, jotka lupasimme seurata

Pitkäaikaistyöttömät. Tämä mittari kääntyi. Ministeriö oli siinä oikeassa. Se pitää sanoa ääneen. Ministeriö ennusti huipun kesään 2026. Huippu tuli heinäkuussa, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli 145 997. Syyskuussa heitä oli 142 678. Viime vuonna määrä kasvoi heinäkuusta syyskuuhun, joten tämän vuoden lasku ei näytä pelkältä kausivaihtelulta. Taso on silti 8,9 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Suunta on ministeriön puolella, taso ei vielä.

Avoimet työpaikat. Pohja on yhä paikallaan. Työnvälityksessä oli syyskuussa 26 758 avointa työpaikkaa, mikä on 7,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sataa työtöntä kohti oli 8,2 avointa paikkaa, kesäkuussa 7,6. Paremmat merkit tulevat muualta. Lomautettuja oli syyskuussa viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstöpalvelujen volyymi kasvoi kesäkuusta elokuuhun 3,6–6,4 prosenttia vuodentakaisesta. Vuokratyön kasvu on usein ensimmäisiä merkkejä rekrytoinnin piristymisestä.

Kuluttajien arvio omasta taloudesta. Ero yleisen ja oman välillä on yhä olemassa. Arvio Suomen taloudesta parani huhtikuun saldoluvusta −47,8 syyskuun lukuun −24,1. Arvio omasta taloudesta juuri nyt parani samassa ajassa −6,7:stä −1,9:ään. Elokuussa se kävi plussalla ja palasi syyskuussa miinukselle. Sama ero näkyy työttömyydessä. Syyskuussa 25 prosenttia kuluttajista odotti työttömyyden vähenevän ja 44 prosenttia lisääntyvän, mikä on Tilastokeskuksen mukaan pitkän ajan keskitasoa. Omalla kohdalla tilanne näyttää toiselta: "Työllisistä vain 5 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 27 % puolestaan arvioi riskin kohonneen." Inflaatio nousi syyskuussa 2,5 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 0,5 prosenttia.

Tekoälytilasto. Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut vuoden 2026 tilastoa tekoälyn käytöstä yrityksissä. Viime vuonna se julkaistiin 27. marraskuuta. Edellinen tilasto kertoi jo suunnan: tekoälyä käytti 15 prosenttia yrityksistä vuonna 2023, 24 prosenttia vuonna 2024 ja 38 prosenttia vuonna 2025.

Tekoäly: näyttö puuttuu yhä

Etla julkaisi syyskuussa tutkimuksen, joka vastaa sarjamme kysymykseen suoraan. Sen mukaan "Suomen työmarkkinat kattavan kuukausiaineiston tulokset eivät anna näyttöä siitä, että generatiivisen tekoälyn käyttöönotto olisi vielä vaikuttanut palkkoihin tai työllisyyteen." Etlan tiedote menee pidemmälle: "aineistot osoittavat, ettei muutos ole laajassa mielessä vielä edes alkanut".

Etlan mukaan korkea työttömyys "ei johdu tekoälystä vaan liittyy suhdannetilanteeseen, viimeaikaisiin muihin shokkeihin sekä muutoksiin eläkkeissä, sosiaalituissa ja työmarkkinajärjestelmässä".

Tämä on vakava vastaväite tammikuun artikkelille. Se ansaitsee tulla sanotuksi. Koko työmarkkinan tasolla tekoälyn vaikutusta ei mitattavasti näy.

Yksi ala erottuu silti. Ohjelmistojen ja konsultoinnin toimialan volyymi kasvoi tammikuusta elokuuhun joka kuukausi 1,6–6,0 prosenttia vuodentakaisesta. Samaan aikaan ICT-asiantuntijoiden työttömät työnhakijat lisääntyivät 20,6 prosenttia vuodessa, kun kaikkien työttömien määrä kasvoi 5,2 prosenttia. Toimiala ja ammattiryhmä eivät ole sama joukko, eikä syy-yhteyttä tekoälyyn voi todeta. Se on silti lähin tilastoissa näkyvä merkki siitä, että tuotanto voi kasvaa ilman lisätyötä.

Viive vai erkaantuminen

Kantava kysymys on, onko kyse viiveestä vai siitä, että kasvu ja työ ovat erkaantumassa.

Viiveen puolesta puhuu moni asia. Työttömien määrän vuosikasvu on hidastunut heinäkuun 6,7 prosentista syyskuun 5,2 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi, lomautukset vähenivät ja vuokratyö kasvaa. Kuluttajien työttömyysodotukset ovat palanneet keskitasolle. Työllisyys seuraa kasvua tavallisesti viiveellä.

Erkaantumisen puolesta puhuu toinen joukko. Talous on kasvanut vuoden, mutta työtunteja tehdään vähemmän kuin ennen. Ennustajat nostivat työttömyysennusteitaan samaan aikaan kuin kasvuennusteitaan. Avoimia työpaikkoja on vähemmän kuin vuosi sitten. Ohjelmistoalalla tuotanto ja työttömyys kasvavat yhtä aikaa.

Emme tiedä vielä, kumpi selitys on oikea. Todennäköisesti molemmissa on osa totuutta. Vastaus tulee kolmesta luvusta, jotka julkaistaan seuraavan viiden viikon aikana.

Mitä seuraamme

Tilastokeskus julkaisee syyskuun tuotannon suhdannekuvaajan 30. lokakuuta. Se antaa ensimmäisen arvion siitä, jatkuiko kasvu kolmannella neljänneksellä.

Lokakuun työvoimatutkimus julkaistaan 24. marraskuuta. Se kertoo, alkaako työllisten määrä seurata kasvua.

Kolmannen neljänneksen kansantalouden tilinpito julkaistaan 27. marraskuuta. Se kertoo, kääntyivätkö tehdyt työtunnit kasvuun tuotannon mukana.

Tekoälytilasto tulee todennäköisesti samoihin aikoihin.

Kaksi lopputulosta on mahdollisia. Työllisyyden lähtö nousuun marraskuussa tarkoittaisi, että kyse oli viiveestä ja tämä sarja on ollut liian synkkä. Muussa tapauksessa kasvu, joka ei työllistä, ei ole enää poikkeama. Silloin se on uusi tapa, jolla talous toimii.