Ensin kaatuu metsä: Googlen datakeskukset ja järjestys, joka käännettiin
Tiistaiaamuna 3. maaliskuuta 2026 metsäkoneet ajettiin Googlen omistamille maille Muhoksella ja Kajaanissa. Yhtiön viestinnästä kerrottiin, että valmistelevat työt alkavat, vaikka lopullista investointipäätöstä datakeskuksista ei ole vielä tehty. Metsänkäyttöilmoituksissa molemmat työmaat oli merkitty maankäyttömuodon muutokseen johtaviksi erityishakkuiksi. Metsä ei siis kasvaisi takaisin. Sen tilalle tulisi jotain muuta, vaikka kukaan ei ollut vielä päättänyt, mitä.
Samana päivänä Muhoksen kunnanvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan. Puoli vuotta myöhemmin, syyskuun 9. päivänä, Google kertoi suunnittelevansa vähintään 13 miljardin euron investointeja Suomeen vuosina 2027 ja 2028, Haminaan, Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan.
Kohta kolme
Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi 17. syyskuuta tiedotteen, jonka mukaan Google on hakannut Muhoksella yli 300 hehtaaria metsää "epäillyn laittomasti". Liiton mukaan pinta-ala vastaa 420 jalkapallokenttää. Epäily perustuu kahteen asiaan. Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä ennen kuin puusto poistetaan pysyvästi yli 200 hehtaarin alueelta, eikä arviointia ollut saatu päätökseen. Kaava, joka datakeskuksen mahdollistaa, ei myöskään ollut lainvoimainen.
Liitto kuvasi järjestyksen, jossa asioiden olisi pitänyt edetä: "1. Ympäristövaikutusten arviointi datakeskuksesta, mikä sisältää toimet, joilla mm. hakkuiden haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää. 2. Lainvoimainen kaava. 3. Hankkeen käynnistäminen. Nyt Google on aloittanut kohdasta 3."
Google kiistää. Yhtiön viestintäpäällikön lausunnon mukaan "Googlen omistamalla maalla Muhoksella ja Kajaanissa on kaadettu puita täysin metsälain vaatimusten mukaisesti." Lausunnon mukaan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin osana on tehty laajoja luontotutkimuksia, jotta arvokkaat luontoalueet suojellaan metsätöiden aikana.
Lupa- ja valvontavirasto pyysi seuraavana päivänä selvitykset Muhoksen kunnalta, Kajaanin kaupungilta ja Googlen suomalaiselta hankeyhtiöltä Tuike Finland Oy:ltä. Virasto ei ottanut kantaa. Sen edustajan mukaan "Tilanne on tällä hetkellä vielä hyvin sekava, ja kaikki selvitykset ovat kesken." Ympäristövaikutusten arvioinnin ensimmäinen vaihe on tehty sekä Muhoksella että Kajaanissa ja toinen vaihe on kesken. Kajaanin osalta oli vielä tarkastettava, ylittääkö hakattu pinta-ala arviointirajan.
Kaksi lakia samalla maalla
Kiista koskee sitä, mikä laki kaatamista säänteli.
Metsälaki koskee metsätalousmaata. Sen soveltamisalasta rajataan kuitenkin pois asemakaava-alueet ja alueet, joilla on toimenpiderajoitus asemakaavan laatimiseksi. Kaavan tullessa metsälaki väistyy ja tilalle tulee rakentamislaki. Rakentamislain 53 §:n mukaan puiden kaatamista kaava-alueella ei saa tehdä ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Lupaa ei tarvita lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen.
Lupa- ja valvontaviraston tiedotteen mukaan molempien kuntien asemakaavoista on valitettu hallinto-oikeuteen, joten alueilla on voimassa rakennuskielto. Virasto kirjoittaa, että rakennuskielto edellyttää maisematyöluvan puiden kaatamiselle "asemakaavan hyväksymispäätöksestä alkaen". Muhoksen kunta pyysi virastolta lausuntoa maisematyölupa-asiassa huhtikuussa. Virasto antoi lausunnon toukokuussa, mutta ei ole saanut tietoa siitä, tehtiinkö lupapäätöstä.
Google vetoaa metsälakiin. Virasto puhuu rakentamislaista. Molemmat voivat olla samalla maalla oikeassa eri päivinä ja siksi ratkaisevaa on, mikä päivä oli milloinkin. Muhoksella hakkuut alkoivat samana päivänä, jona valtuusto hyväksyi kaavan. Julkisesta aineistosta ei löytynyt tietoa siitä, kumpi tapahtui ensin.
Harmaa alue
Tässä on aukko, joka ei riipu siitä, kuka on oikeassa. Maanomistaja voi kaataa metsänsä metsälain mukaisella ilmoituksella, kunnes kaava tai sen laatimista koskeva rajoitus astuu voimaan. Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä ennen yli 200 hehtaarin pysyvää hakkuuta, mutta arviointi on kaksivaiheinen ja kestää pitkään. Kajaanissa ensimmäinen vaihe oli nähtävillä kesällä 2025 ja toinen vaihe oli syyskuussa 2026 yhä kesken. Hanke voi siis olla samaan aikaan arvioitavana ja käynnissä.
Seuraus luvattomasta toimenpiteestä on rakentamislain 152 §:n mukaan rakennusrikkomus, josta tuomitaan sakkoon. Rakennusvalvonta voi keskeyttää työn. Kaadettua metsää ei kuitenkaan voi keskeyttää. Seuraamuksen tullessa puut ovat jo sahalla.
Kunta, joka myy, kaavoittaa ja valvoo
Muhoksen kunta on hankkeessa monessa roolissa yhtä aikaa. Se laatii kaavan, myöntää maisematyöluvan ja rakennusluvan, valvoo rakentamista ja saa datakeskuksesta kiinteistöveron, joka menee kiinteistön sijaintikunnalle.
Lisäksi kunta on tehnyt Tuike Finlandin kanssa maankäyttösopimuksen. Kunnan tiedotteen mukaan kunta rakentaa alueen kadut ja vesihuollon. "Maanomistaja, Tuike Finland Oy, maksaa kunnalle 26 miljoonan euron kertakorvauksen, joka suoritetaan kuukauden kuluttua asemakaavan lainvoimaisuudesta." Sopimukseen kuuluu myös noin 255 hehtaarin metsäalueen suojelukompensaatio.
Kaavasta valitti huhtikuussa yksi yksityishenkilö. Ylen mukaan valittaja katsoo, ettei kaavassa ole selvitetty riittävästi luontovaikutuksia. "Lisäksi valittaja epäilee Googlen ja Muhoksen kunnan välisen maankäyttösopimuksen ohjanneen kaavoitusta." Valitus viivästyttää sopimussumman maksamista. Kunta, joka päättää kaavasta, saa 26 miljoonaa euroa vasta kun kaava on lainvoimainen.
Kunnan omaa toimintaa valvoo Lupa- ja valvontavirasto ja kaavan lainmukaisuuden ratkaisee valituksen jälkeen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus. Viraston mukaan "myös kunnalla on oma vastuu hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden ja lainmukaisuuden valvonnasta".
Kuka myi
Maata ei myynyt kunta eikä yksityinen metsänomistaja. Valtioneuvosto antoi 28. marraskuuta 2024 Metsähallitukselle luvan myydä Googlelle neljä määräalaa Muhoksella ja Kajaanissa. Kaupan arvo oli yli 27 miljoonaa euroa ja pinta-ala noin 1 400 hehtaaria. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan alueet "ovat olleet pääosin metsätalouskäytössä".
Muhoksen asemakaava-alueesta, noin 1 184 hehtaarista, 1 033 hehtaaria on yhden maanomistajan omistuksessa. Valtion metsä siirtyi yhden kansainvälisen yhtiön omistukseen ja kunta kaavoitti sen tämän tarpeisiin.
Mitä menetetään
Hankeyhtiön omat luontoselvitykset kertovat, mitä alueilla oli. Muhoksen noin 571 hehtaarin hankealue on pääosin ojitettua talousmetsää. Sieltä löytyi kuitenkin yksi valtakunnallisesti uhanalaisen suoluontotyypin luonnontilaisen kaltainen kohde ja 12 muuta huomionarvoista luontotyyppikohdetta, luonnontilaisia puroja, lähteitä ja viitasammakon lisääntymispaikkoja. Laajemmalla selvitysalueella pesi 67 lintulajia, joista 34 on huomionarvoisia. Talvella lumessa näkyivät ahman ja ilveksen jäljet.
Kajaanin Otanmäen 1 908 hehtaarin selvitysalueelta rajattiin 84 arvokasta luontotyyppikohdetta, joista suuri osa on soita. Alueen joet on luokiteltu vaelluskalavesiksi. Lähistön kautta kulkee yhteys, jota metsäpeurojen on todettu käyttävän Kainuun ja Suomenselän kantojen välillä.
Suomen mittakaavassa hehtaarit ovat pieniä. Metsää on 22,9 miljoonaa hehtaaria ja Luonnonvarakeskuksen mukaan metsää on hävinnyt muuhun käyttöön 2010-luvulla keskimäärin noin 14 000 hehtaaria vuodessa. Mittakaava ei kuitenkaan kerro, mitä menetetyssä metsässä oli. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan metsäluontotyypeistämme 76 % on uhanalaisia. Metsistä on suojeltu 13 %.
Moni voi ajatella, ettei kai tämä nyt kokonaiskuvassa ole niin iso tai vakava juttu, mutta jos aletaan oikomaan sovittua pienissä yksityiskohdissa ja toimimaan oman käden oikeutuksella mihin se kasvaa ja johtaa?
Kuka hyötyy rakenteesta
Google saa maan, kaavan ja aikataulun. Hakkuut aloitettiin ennen investointipäätöstä, joten raivattu maa odottaa valmiina, kun päätös tehdään. Yhtiö kertoi lahjoittavansa hakkuista saatavat voitot paikallisiin hankkeisiin.
Valtio sai metsästään yli 27 miljoonaa euroa. Kunta saa kiinteistöveron ja 26 miljoonan euron korvauksen. Sen aikataulu ja rahat ovat sidoksissa siihen, että kaava saa lainvoiman.
Häviäjällä ei ole kiinteistötunnusta. Suo, puro, viitasammakko ja metsäpeuran kulkureitti eivät voi valittaa. Yksityishenkilö, joka valitti, voi viivästyttää hanketta, mutta ei tuoda metsää takaisin. Toisella puolella on kansainvälinen teknologiayhtiö, valtio ja kunta. Toisella puolella on ihmisiä ja luontoa, jonka puolesta puhuu yksi järjestö ja yksi valittaja.
Viljely ja varjelu
Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä.
1. Moos. 2:15
Ihmiselle annettiin kaksi tehtävää ja ne annettiin yhdessä. Viljely ilman varjelua on riistoa. Varjelu ilman viljelyä olisi museon hoitamista. Tehtävä oli pitää molemmat samassa kädessä.
Mitä se tarkoittaa nykyihmiselle? Suomen metsistä on suojeltu 13 %. Samaan aikaan kolme neljästä metsäluontotyypistämme on uhanalainen ja joka yhdeksäs arvioitu laji on uhanalainen. Varjelu on ohentunut.
Viljely ei ole pysynyt sekään. Eduskunta äänesti 18. syyskuuta keskustan välikysymyksestä, joka koski suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumista. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan mukaan Suomen maatalouden kannattavuus on nyt koko Euroopan heikoin ja maatilojen määrä vähenee yli tuhannen tilan vuosivauhtia. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatalous- ja puutarhayrityksiä oli vuonna 2025 yhteensä 39 825. Sen mukaan "kymmenessä vuodessa tiloja on lopettanut noin 10 000". Lypsykarjatilojen määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Keskimääräinen yrittäjätulo oli vuonna 2025 noin 18 400 euroa, selvästi alle viiden edellisen vuoden keskiarvon. Peltoa on yhä lähes yhtä paljon, mutta lähes 40 % siitä on vuokrattua. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahat pienenivät vuoden 2026 talousarviossa 74 miljoonaa euroa. Ministeri on kutsunut EU:n tulevan maatalousrahoituksen ensimmäistä esitystä riittämättömäksi. Hallitus sai luottamuksen äänin 96 vastaan 82. Ministeri vastasi, että suunnanmuutos on jo vauhdissa ja nuorten aloittavien viljelijöiden määrä on kääntynyt nousuun. Pelto on yhä paikallaan. Sen viljelijöitä on joka vuosi vähemmän. Kotimaisen ruoan tuottaminen on käynyt yhä useammalle kannattamattomaksi.
Luonnonsuojeluliiton mukaan Muhoksella kaadettiin yli 300 hehtaaria sellaisen hankkeen tieltä, josta ei ollut vielä päätetty. Metsästä oli tullut maa-alue, jonka arvo syntyi siitä, mitä sen tilalle voi rakentaa.
Varjelu kuuluu yhtä lailla valtiolle, joka myy, kunnalle, joka kaavoittaa ja yhtiölle, joka kaataa, kuin järjestölle ja valittajalle. Se on kysymys, joka esitetään ennen kuin kone ajetaan metsään: mitä täällä on ja kenen hoitoon se on annettu.
Järjestyksen kääntyessä, kohta kolme ennen kohtia yksi ja kaksi, varjelusta tulee jälkiselvitys. Metsä on jo kaatunut ja kysymykseksi jää vain se, oliko kaatamiselle oikea paperi.