Julkinen salaisuus

Sitä ei kiivetä eikä ratkaista. Se avataan sille, joka suostuu näkemään.

Sana salaisuus tuo mieleen lukon, jonka takana on jotakin, ja avaimen, joka pitäisi ansaita. Raamatussa se tarkoittaa lähes päinvastaista. Salaisuus ei ole arvoitus, jonka nokkelin selvittää, vaan asia, jonka Jumala on pitänyt kätkössä aikakausien läpi ja sitten itse avannut. Se on julkinen salaisuus, näytetty kaikkien edessä ja silti peitossa niiltä, jotka eivät suostu ottamaan sitä vastaan.

Kätketty, sitten avattu

Vanha kirje kertoo tämän salaisuuden koko kaaren yhdellä hengenvedolla.

sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä,
Kol. 1:26

Sitä ei pantata enää. Se ei myöskään ole oppi tai kaava vaan Henkilö, ja Henkilön koko sisältö sanotaan neljällä sanalla.

Kristus teissä, kirkkauden toivo.
Kol. 1:27

Tämä on se, mitä sana julkinen salaisuus tarkoittaa. Suurin kätketty asia ei jäänyt kauas eikä ylös vaan tuli lähelle, sisälle, aivan tavalliseen ihmiseen.

Kätketty viisaalta, avattu lapselle

Paljastuksella on outo suunta. Se ei aukene älyn terävyyden mukaan vaan sydämen asennon mukaan.

Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Matt. 11:25

Moni etsii salaisuutta portaita ja tasoja pitkin, kaukaisen lähteen suunnasta, ikäänkuin sen saisi kiipeämällä tai kaavan hallitsemalla. Siemen ei kasva niin, eikä salaisuus aukea niin. Viisas, itseensä nojaava katse kulkee sen ohi. Lapsen katse, jolla ei ole mitään näytettävää, näkee sen. Kätkeminen ei ole tiedon puutetta vaan armon järjestys.

Suomut, ei enemmän tietoa

Oppinein mies aikoinaan joutui ensin sokeaksi, ennen kuin näki. Hänen silmillään oli jotakin, mikä piti pudota.

Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.
Ap. t. 9:18

Suomut eivät pudonneet lisää lukemalla vaan armosta. Totuus ei myöskään tunkeudu ovista sisään ennen aikaansa. Se ei peittele valheita, mutta se osaa vaieta, kunnes on aika nähdä. Odotus ei ole hylkäämistä vaan silmän valmistamista.

Verho ei ole kohteen vaan silmän päällä

Tässä on koko asian ydin. Ihminen kätkee salaisuutensa pimittämällä, poistamalla tiedon näkyvistä. Jumala kätkee juuri päinvastoin, paljastamalla, mutta muodossa jonka vain rakkaus osaa lukea. Risti oli tapahtumista julkisin ja merkitykseltään peitetyin. Verho ei siis koskaan ollut kohteen päällä. Se oli silmän päällä.

Osa jää silti Jumalan omaksi, eikä sitä anneta uteliaisuudelle.

Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti,
5. Moos. 29:28

Ilmoitettu on annettu meille elettäväksi, ei hallittavaksi. Kysymys ei lopulta ole siitä, kuinka paljon saamme tietää, vaan siitä, kuinka paljaita olemme valmiit olemaan peittämisen sijaan. Salaisuus aukeaa sille, joka lakkaa suojaamasta itseään.

Kätketty taas, nyt sydämeen

Suomujen pudotessa salaisuus ei jää näyttelyyn. Se menee kätköön, tällä kertaa sydämeen.

Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.
Luuk. 2:19

Näin se kulkee kolme kertaa. Se oli kätketty Jumalassa, se avattiin Kristuksessa, ja se kätketään taas, nyt siihen, joka ottaa sen vastaan. Kätkeminen ei tapahdu enää muilta suojaan vaan siksi, että syvin asia säilytetään, ei esitellä. Viimeinen salaisuus onkin kaikkein henkilökohtaisin.

Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.
Ilm. 2:17

Julkisin totuus on samalla jokaiselle oma, kahden kesken annettu. Lähdettä, jota kaukaa tavoitellaan tasoja kiiveten, ei tarvinnut tavoittaa. Portaat tulivat itse alas, ja salaisuus asettui asumaan sisälle. Sen saa vain se, joka suostuu näkemään ja kätkemään sen sydämeensä.