Rakennatte, mutta ette asu
Työn hedelmä on lahja, jonka voi menettää. Takaisin sen voi antaa vain Antaja.
Syyskuun lopussa puimuri ajaa viimeisen kierroksen ja vilja valuu kuivuriin. Kesän työ on nyt tässä. Leipä, joka tästä viljasta kerran leivotaan, maksaa kaupassa moninkertaisesti sen, minkä pelto siitä saa. Luonnonvarakeskuksen laskelman mukaan maatalouden osuus suomalaisten ruoan kulutusmenoista oli vuonna 2022 vain 10,5 prosenttia, kun kaupan ja kuljetuksen osuus oli 31,9 prosenttia. Leipomotuotteissa maatalouden osuus oli 1,6 prosenttia.
Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan keskimääräinen kasvinviljelytila ei tuota vuonna 2025 yrittäjätuloa lainkaan ja maatalousyrittäjän tuntipalkaksi jää noin 10,2 euroa. Kymmenessä vuodessa noin 10 000 tilaa on lopettanut ja lypsykarjatilojen määrä on puolittunut.
Kaupungissa sama kuva näkyy toisin. Vuokralla asui vuonna 2023 jo 36 prosenttia suomalaisista asuntokunnista, kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010. Nuorten asuntokunnista vuokralla asui vuonna 2024 peräti 83 prosenttia. Vuokralaisten asumiskustannukset veivät 25,8 prosenttia heidän tuloistaan ja omistusasujien 13,2 prosenttia. Koko maassa kymmenen suurinta omistajaa omisti vuonna 2020 vajaat 41 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.
Kotitalouksilla oli vuonna 2025 velkaa 212,5 miljardia euroa ja velkaantumisaste oli 119,3 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Vuoden lopussa ulosottovelallisia oli 256 061 ja heidän velkansa olivat yhteensä 8,0 miljardia euroa. Ulosotossa myytiin samana vuonna noin 3 280 asuntoa ja kiinteistöä. Vuotta aiemmin häätöjä toimitettiin yli 5 100.
Ihminen rakentaa ja toinen asuu. Hän kylvää ja toinen korjaa. Onko kyse vain korkojen ja markkinoiden liikkeestä? Vai kertooko sama kuva jotakin syvempää?
Sinä kihlaat naisen, mutta toinen makaa hänet; sinä rakennat talon, mutta et siinä asu; sinä istutat viinitarhan, mutta et korjaa sen hedelmää.
— 5. Moos. 28:30
Liiton kuva
Mooseksen kirjan 28. luvussa siunaukset ja kiroukset asetetaan rinnakkain. Siunaukset saavuttavat kansan, joka kuulee Herran ääntä. Kiroukset tulevat, jos se ei kuule. Kirousten luettelo on arkinen ja tarkka: "Paljon siementä sinä viet pellollesi, mutta vähän sinä korjaat" (5. Moos. 28:38). Viinitarhoja istutetaan ja hoidetaan, mutta viiniä ei saada juotavaksi. Öljypuita on kaikkialla, mutta öljymarjat varisevat maahan.
Luku nimeää myös syyn: "Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla ja sydämen halulla, kun sinulla oli yltäkyllin kaikkea" (5. Moos. 28:47). Syy kirjoitetaan yltäkylläisyyden keskelle. Antaja unohtui juuri silloin, kun lahjoja oli eniten. Luvun vaatimus koskee sydäntä, joka palvelee iloiten silloinkin, kun kaikkea on yllin kyllin. Kuinka helposti kiitollisuus hiljenee juuri runsauden keskellä, kun mitään ei enää tarvitse pyytää?
Profeettojen syyt
Profeetat palasivat samaan kuvaan vuosisatojen ajan ja nimesivät syyn yhä tarkemmin. Aamoksen sanat oli osoitettu niille, jotka rakensivat taloja vaivaiselta otetun viljaveron varoilla.
Sentähden, koska te poljette vaivaista ja otatte häneltä viljaveroa, niin vaikka te rakennatte taloja hakatusta kivestä, te ette niissä asu; vaikka te istutatte ihania viinitarhoja, te ette niistä viiniä juo.
— Aam. 5:11
Jeremian aikana "kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa" (Jer. 8:10). Jesaja puhui kansalle, joka oli unohtanut, kenen varassa se elää: "sinä unhotit pelastuksesi Jumalan etkä muistanut suojakalliotasi" (Jes. 17:10). Heikon polkeminen, väärä voitto ja Jumalan unohtaminen kulkevat profeetoilla yhdessä.
Pakkosiirtolaisuudesta palannut kansa rakensi omia talojaan ja jätti temppelin raunioiksi. Profeetta Haggai kuvasi, miltä elämä silloin tuntui.
Te kylvätte paljon, mutta saatte vähän. Te syötte, mutta ette tule ravituiksi. Te juotte, mutta jano ei sammu. Te vaatetatte itsenne, mutta ei tule lämmin. Ja palkkatyöläinen panee työpalkan reikäiseen kukkaroon.
— Hagg. 1:6
Syy kerrotaan muutamaa jaetta myöhemmin. Haggain kansa teki ahkerasti työtä, mutta jokainen juoksi oman huoneensa hyväksi ja Herran huone jäi raunioiksi. Sen, minkä he toivat kotiin, Herra puhalsi pois: "Minun huoneeni tähden, kun se on rauniona ja te juoksette kukin oman huoneenne hyväksi." (Hagg. 1:9) Reikäinen kukkaro on tuttu tunne myös tänään palkkapäivän jälkeen, kun vuokra, lainanlyhennys ja ruokakassi on maksettu. Haggain sana koski kansaa, joka oli jättänyt Herran huoneen raunioiksi. Se ei tee tyhjästä kukkarosta merkkiä siitä, että sen omistaja olisi hylännyt Jumalan.
Kuka hyötyy, kun kylväjä saa vähän? Ruoan hinnasta suurempi osa jää ketjun keskelle kuin pellolle. Vuokra-asunnoista suuri osa on harvojen omistuksessa. Hyöty kertyy sinne, missä pääomaa on jo valmiiksi. Menetys osuu sille, jolla on vähiten varaa menettää.
Ei muita syyllisempiä
Profeettojen sana oli osoitettu Jumalan unohtaneelle kansalle ja niille, jotka polkivat heikkoa. Se ei tee menetyksestä tuomiota. Jeesukselle kerrottiin galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen. Hän vastasi muistuttamalla toisesta onnettomuudesta:
Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat? Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
— Luuk. 13:4–5
Häädetty perhe tai velkaan joutunut viljelijä ei ole muita syyllisempi. Kutsu kääntyä koskee jokaista, myös sitä, jonka talo on vielä pystyssä.
Kenen kädessä sato on
Raamatussa sato ei ole sattumaa eikä pelkkä markkinoiden tulos. Jesajan kirjassa Herra sanoo itsestään:
minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.
— Jes. 45:7
Aamos kysyy saman toisin: "Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota ei Herra ole tuottanut?" (Aam. 3:6) Ihminen voi kylvää, rakentaa ja laskea, mutta hän ei pidä satoa omassa kädessään. Luulemmeko siis todella, että luotu päättää ohi Luojan? Vaarallista ylpeyttä.
Sama suvereniteetti on myös toivon perusta. Joosef sanoi veljilleen, jotka olivat myyneet hänet orjaksi, että "Jumala on kääntänyt sen hyväksi" (1. Moos. 50:20). Käsi, joka voi ottaa, voi myös kääntää ja antaa.
Kuva kääntyy
Profeettojen viimeinen sana on lupaus. Jesaja kuulee Herran sanovan: "Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan." (Jes. 65:17) Samassa luvussa kirousten kuva kääntyy ympäri.
He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät; he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niinkuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
— Jes. 65:21–22
Jeremia lupasi saman Samarian vuorille, joilla "ne, jotka istuttavat, saavat korjata hedelmätkin" (Jer. 31:5). Profeetoille työn hedelmän katoaminen paljasti kansan rikkoutuneen suhteen Jumalaan ja lähimmäiseen. Viimeinen sana on silti Hänen, joka luo uuden.
Paluun tie on auki. Profeetta Joel kutsui kansaa, jonka sadon heinäsirkat olivat syöneet:
Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa.
— Joel 2:13
Samassa luvussa Herra lupaa enemmän kuin anteeksiannon:
Ja minä korvaan teille ne vuodentulot, jotka heinäsirkka, syöjäsirkka, tuhosirkka ja kalvajasirkka söivät, minun suuri sotajoukkoni, jonka minä lähetin teitä vastaan.
— Joel 2:25
Armo ei palauta vain suhdetta. Se palauttaa myös menetetyt vuodet.
Väliaikana uskova ei elä sadon varassa. Habakuk luettelee kaiken, mikä pettää: viikunapuun, viiniköynnöksen, öljypuun, pellot ja karjan. Heti perään hän sanoo: "Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa." (Hab. 3:18)
Saarnaajan mukaan se, että ihminen saa syödä, juoda ja nauttia hyvää vaivannäkönsä keskellä, on Jumalan lahja. Lahjan voi menettää. Takaisin sen voi antaa vain Antaja.
Kenen huonetta me rakennamme, kun juoksemme kukin oman huoneemme hyväksi? Mistä tunnistaa, onko sato lahja vai saalis? Herra, joka antoi, voi armossaan antaa uudelleen. Hänen lupauksessaan kylväjä saa korjata ja rakentaja asua.