Yirah.fi

ajankohtaista · tutkittua tietoa · Raamattu & teologia

Yhteiskunta

Pienten alkujen päivä

18.11.2026 klo 21:00 2 min lukuaika Yirah.fi
Pienten alkujen päivä

Pieni maa on vahva, kun se tietää, mihin se nojaa.

Noormarkun metsä

Porin Noormarkussa muurattiin 15.9.2026 peruskivi tehtaalle, jossa aletaan valmistaa TNT:tä tykistön ja kranaatinheittimien ammuksiin. Tehdasta rakentaa suomalainen räjähdevalmistaja Forcit. Sama yhtiö valmisti TNT:tä Suomessa jo vuodesta 1957 vuoteen 2005. Puolustusministeriön mukaan Porin tehdas on valmistuessaan EU:n toinen TNT-tehdas Puolassa toimivan tehtaan lisäksi.

Taito, joka kerran oli omassa maassa, rakennetaan nyt uudelleen. Rakentamiseen tarvitaan kumppaneita rajojen ulkopuolelta. Onko tämä ainoa tapa toimia? Tarvitaanko aina joku muualta, kun Suomeen rakennetaan tuotantoa, osaamista tai järjestelmiä?

Mitä tehtaan rahoitus kertoo

Forcit investoi tehtaaseen yli 200 miljoonaa euroa. Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi on mukana projektiyhtiössä vähemmistöosuudella. Yhdysvallat myönsi tehtaalle noin 18 miljoonan euron avustuksen. EU:n puolustusteollisuusohjelma myönsi lokakuussa 2026 lisäksi 30 miljoonaa euroa. Puolustusvoimat sitoutui ostamaan tehtaalta vähintään 1 500 tonnia TNT:tä vuodessa kymmenen vuoden ajan.

Suurin osa rahasta on siis suomalaista. Riippuvuus syntyy toisesta suunnasta. Yhtiön toimitusjohtajan mukaan osa tuotannosta menee vientiin, koska Suomen ostot eivät riitä. Hänen sanoinsa ilman vientiä liittolaismaille hanketta ei voitaisi toteuttaa. Pienen maan oma tarve ei yksin kanna tehdasta.

Huoltovarmuuskeskus luettelee itse tuotannonaloja, joiden supistuminen tai loppuminen on heikentänyt Suomen huoltovarmuutta. Listalla ovat muun muassa lääketuotanto, kutomoteollisuus, akkujen ja paristojen valmistus, betoniteräksen tuotanto sekä hehkulamppujen ja tulitikkujen valmistus. Keskuksen mukaan suuret kansainväliset yritykset ovat myös ostaneet pois pieniä yksiköitä. Mitä maksaa taito, jonka annamme kadota ja joudumme rakentamaan uudelleen?

Pieni maa, suuri lasku

Suomi on tehnyt suuria asioita omin käsin ennenkin. Sodan jälkeen se maksoi Neuvostoliitolle sotakorvauksia vuosina 1944–1952. Rajan yli kulki 141 490 junanvaunullista tavaraa. Valtioneuvoston mukaan Suomi oli ainoa maa, joka maksoi sotakorvaukset täysimääräisesti.

Taloushistorian tutkimuksen mukaan vain neljännes korvauksista oli puuta ja paperia, joita Suomi oli tottunut viemään. Loput olivat laivoja, koneita, laitteita ja kaapeleita, joita Suomi ei ollut ennen sotaa vienyt lainkaan. Kolmena ensimmäisenä vuonna korvaukset veivät keskimäärin 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa.

Kuva on kuitenkin monisävyinen. Vuonna 1945 Suomi sai lainaa Ruotsista ja myöhemmin myös Yhdysvalloista. Ruotsi, Yhdysvallat ja kansainväliset avustusjärjestöt lähettivät lahjoja ja tarvikkeita. Marshall-avusta Suomi jäi paitsi Neuvostoliiton painostuksen takia. Saman tutkimuksen mukaan metalliteollisuus ja telakat tulivat korvausten myötä riippuvaisiksi tulevista neuvostotilauksista. Toisen tutkijan mukaan korvaukset eivät synnyttäneet metalliteollisuutta, vaan muuttivat valtion ja teollisuuden suhteet uuteen muotoon.

Hinnan maksoi kansa. Luovutetuilta alueilta oli asutettava 422 000 ihmistä. Tuontiluvat annettiin ensin korvausteollisuudelle. Kulutustavaroiden tuonti jäi jälkeen. Talvi 1944–1945 oli ravinnon, vaatetuksen ja kaiken kulutuksen osalta hyvin vaikea. Pieni maa kantoi suuren taakan. Samalla se oppi viemään laivoja ja koneita, joita se ei ennen sotaa ollut vienyt.

Sillä kuka pitää halpana pienten alkujen päivän, kun nuo seitsemän Herran silmää, jotka tarkastavat koko maata, iloitsevat nähdessään luotilangan Serubbaabelin kädessä?

Sak. 4:10

Peruskoulu syntyi Satakunnassa

Yleinen käsitys on ollut, että peruskoulu oli valtiojohtoinen hanke, joka lainattiin Ruotsista. Ylen mukaan uusi kirja kumoaa käsityksen. Peruskoulun pohjaa luotiin Kiukaisten kokeilukoulussa Satakunnassa jo 1950-luvulla. Työn takana olivat nuorisopastori ja nahkatehtailija. Kiukaisissa kokeiltiin kansa-, kansalais- ja oppikoulun yhdistämistä jo ennen kuin valtion komitea sai valmiiksi mietintönsä yhtenäiskoulusta. Ruotsin esimerkki innoitti, mutta valtiovallan hitaus ärsytti.

Peruskoulu otettiin käyttöön Lapista alkaen vuonna 1972. Viimeisenä siirtyi pääkaupunkiseutu vuonna 1977. Kirjan mukaan nämä kaksi miestä levittivät uudistuksen koko Suomeen. Se alkoi pieneltä paikkakunnalta.

Huoltovarmuus, sodan opetus

Sodan huonoimpina talvina tarvikkeita oli vain noin kolme neljäsosaa vuoden 1938 tasosta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan siviilihallinto joutui hoitamaan sodanaikaisia tehtäviään lähes täysin valmistautumattomana. Tästä kokemuksesta syntyi suomalainen malli, jossa valtio ja yritykset varautuvat yhdessä. Huoltovarmuuskeskus aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Valtiolla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia huoltovarmuudesta. Yritykset osallistuvat vapaaehtoisesti.

Keskus ei silti kaunistele tilannetta. Sen mukaan hyvin harva yhteiskunta on nykyisin omavarainen. Suomen omavaraisuus on keskuksen mukaan viime vuosikymmeninä laskenut lähes kaikilla tuotannonaloilla. Varmuusvarastot ostavat aikaa, mutta niillä taito ei palaa omiin käsiin.

Avaruus opiskelijoiden käsin

Aalto-yliopisto kutsuu Aalto-1:tä Suomen ensimmäiseksi satelliitiksi. Sen rakensivat pääosin opiskelijat Otaniemessä. Yliopisto rahoitti sen pääosin itse. Maitopurkin kokoisen satelliitin mittalaitteet tehtiin suomalaisissa laitoksissa. VTT rakensi spektrikameran, Helsingin ja Turun yliopistot säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitos plasmajarrun. Monet tekivät työnsä ilman erillistä rahoitusta.

Hankkeen johtaja kuvaa pienen maan vahvuutta näin: "Pienessä maassa on pienet piirit ja hyvä luottamus eri toimijoiden välillä." Hänen mukaansa kumppanien laitteet tulivat satelliitin kyytiin ilman virallisia sopimuksia, koska kaikki halusivat olla mukana.

Osa hankittiin muualta. Sähköjärjestelmä ja asennonsäätö ostettiin kaupalliselta toimittajalta. Satelliitti laukaistiin vuonna 2017 intialaisella kantoraketilla. Aalto-1:n myötä Suomi sai oman avaruuslain. Kurssin opiskelijoista kasvoi avaruusyrittäjiä. Yhden heidän perustamansa tutkasatelliittiyhtiön kasvukierroksen johti kesäkuussa 2026 yhdysvaltalainen sijoittaja. Suomen valtio omistaa yhtiöstä noin 12 prosenttia.

Mitä pieni maa voi pitää omissa käsissään

Esimerkeistä toistuu sama kuvio. Rahaa ja kumppaneita voi tulla muualta ilman, että ydin siirtyy pois, kun tahto ja osaaminen ovat omat. Sotakorvaukset maksettiin omalla työllä, vaikka lainaa saatiin ulkomailta. Peruskoulu sai innoitusta Ruotsista, mutta se rakennettiin Kiukaisissa. Aalto-1:n kyytiin tuli suomalaisten laitosten työ, vaikka raketti oli intialainen.

Kadonneen osaamisen palauttaminen tulee kalliiksi ja tuo mukanaan uusia riippuvuuksia. Koulutus, data, puolustus ja osaaminen ovat asioita, joiden ytimen pieni maa voi pitää omissa käsissään. Niihin riittää tahto aloittaa pienestä ja kärsivällisyys jatkaa.

Ja Joonatan sanoi palvelijalle, joka kantoi hänen aseitansa: "Tule, menkäämme lähelle noiden ympärileikkaamattomain vartiostoa; ehkä Herra on tekevä jotakin meidän puolestamme, sillä ei mikään estä Herraa antamasta voittoa harvojen kautta yhtä hyvin kuin monien".

  1. Sam. 14:6

Gideonin pieni joukko

Gideon kokosi Midiania vastaan kymmeniätuhansia miehiä. Herra karsi joukon kolmeensataan. Syy oli se, ettei Israel voisi kerskata omalla voimallaan.

Mutta Herra sanoi Gideonille: "Sinulla on kanssasi liian paljon väkeä, antaakseni Midianin heidän käsiinsä; muuten Israel voisi kerskua minua vastaan ja sanoa: 'Oma käteni vapautti minut'.

Tuom. 7:2

Pienuus muuttuu vahvuudeksi, kun luottamus on oikeassa paikassa. Nehemia palasi raunioituneeseen Jerusalemiin. Ympärillä olevat vallanpitäjät pilkkasivat, mutta hän tiesi, mistä menestys tulee. Muuri rakennettiin omien ihmisten käsin.

Taivaan Jumala on antava meille menestystä, ja me, hänen palvelijansa, nousemme ja rakennamme.

Neh. 2:20

Mitä me rakentaisimme, jos uskaltaisimme aloittaa pienestä ja luottaa Häneen?

Jaa Facebook X WhatsApp

Jatka lukemista

Uusimmat artikkelit uusimmasta vanhimpaan — vieritä lukeaksesi lisää. Seassa nostoja saatavilla olevista kirjoista.