Laskun loppusumma
Osa laskusta mahtuu taulukkoon. Osa siitä maksetaan sukupolven päästä.
Torni ja kustannukset
Jeesus kertoi rakentajasta, joka aloitti tornin laskematta ensin, riittävätkö varat:
Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,
— Luuk. 14:28
Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Vuonna 2026 kysymys on sama kuin tornin rakentajalla: mitä tämä on maksanut, mitä se on tuonut ja kuka laskun lopulta maksaa. Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä esitetään harvoin ääneen. Moni päättäjä pitää sitä ratkaistuna.
Mitä päättäjät sanovat
Eduskunnassa EU-eroa ajaa julkisesti hyvin harva. Eräs perussuomalainen kansanedustaja sanoi puolueensa lehdessä vuonna 2024: "Haluaisin Suomen eroavan EU:sta välittömästi. Todellisuudessa se ei vielä ole realistista."
Perussuomalaisten eurovaaliohjelma 2024 ei vaadi eroa. Sen mukaan "Eroa Euroopan unionista ei ole syytä käsitellä tabuna." Puolueen vuoden 2019 ohjelmassa ero oli asetettu pitkän aikavälin strategiseksi tavoitteeksi, mutta puheenjohtaja lupasi vuonna 2023, ettei puolue edistäisi sitä hallituksessa. Kokoomuksen puheenjohtaja sanoi samassa vaalitentissä, että on väärin "edes miettiä tai flirttailla EU-erolla."
Kansalaiset ovat samalla kannalla kuin enemmistö päättäjistä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mittauksissa 61–68 % suomalaisista on suhtautunut jäsenyyteen myönteisesti vuodesta 2023 alkaen ja 15–20 % kielteisesti. Eurobarometrin mukaan 82 % suomalaisista katsoo Suomen hyötyneen jäsenyydestä. Mahdollinen herääminen ei vielä näy mittauksissa.
Mitä taulukkoon mahtuu
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomi on maksanut EU:lle vuosittain enemmän kuin on saanut takaisin. Nettomaksu on vaihdellut 275 ja 970 miljoonan euron välillä. Vuonna 2024 se oli 309 miljoonaa euroa eli 55 euroa jokaista suomalaista kohden.
Toisella puolella taulukkoa on vienti. EU-maihin menee 58 % Suomen tavaraviennistä. Saksalaisen Bertelsmann-säätiön mallilaskelman mukaan sisämarkkinat tuovat Suomelle noin 5,4 miljardia euroa vuodessa eli 992 euroa asukasta kohden. Laskelma on malli eikä mitattu tulos. Euroina mitattuna hyöty on kuitenkin moninkertainen nettomaksuun verrattuna.
Samassa laskelmassa on yksityiskohta, joka muuttaa kysymyksen. Norja saa sisämarkkinoista laskelman mukaan 1 753 euroa asukasta kohden, vaikka se ei ole unionin jäsen. Sisämarkkinoille pääsee myös jäsenyyden ulkopuolelta, mutta silloin maksetaan ja noudatetaan yhteisiä sääntöjä ilman ääntä niiden säätämisessä. Valinta koskee siis ehtoja, joilla hyöty saadaan.
Lasku, joka siirtyy lapsille
Koronapandemian jälkeen unioni otti yhteistä velkaa elpymisvälineen rahoittamiseen. Suomen osuus avustusten takaisinmaksusta on noin 7,2 miljardia euroa ja se maksetaan korkoineen vuosina 2028–2058. Suomi saa välineestä avustuksia enintään 2,6 miljardia euroa. Erotus on noin 4,6 miljardia euroa ilman korkoja. Lisäksi Suomi vastaa lainaosasta noin 6,6 miljardilla eurolla siinä tapauksessa, että joku lainan ottanut jäsenmaa ei maksa.
Laskun maksavat ne, jotka eivät olleet päättämässä siitä. Vuonna 2058 takaisinmaksun viimeistä erää maksavat veronmaksajat, joista osa ei vielä ole syntynyt. Vanha viisaus muistuttaa velan luonteesta:
Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.
— Sananl. 22:7
Kenen pöydälle sääntely päätyy
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kaikki yrityksiin kohdistuva sääntely maksaa suomalaisille yrityksille 5,6–7,0 miljardia euroa vuodessa. Luku koskee koko sääntelyä eikä vain EU:ta. Selvästi EU-lähtöiseksi järjestö erittelee tietosuojan, kestävyysraportoinnin ja arvoketjusääntelyn, yhteensä 536 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen Yrittäjien mukaan yli puolet yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä juontaa juurensa EU-lainsäädännöstä ja kaksi kolmesta pienyrittäjästä kokee sääntelyn lisääntyneen kolmessa vuodessa.
Unionin omassa kilpailukykyraportissa todettiin, ettei EU:lla ole edes yhteistä tapaa mitata sääntelyn aiheuttamaa taakkaa. Komissio on sittemmin luvannut vähentää hallinnollista taakkaa neljänneksellä.
Sama raportointivelvoite painaa eri tavoin eri pöydillä. Suuryrityksellä on lakiosasto ja vastuullisuustiimi. Perheyrityksessä raportin kirjoittaa sama ihminen, joka illalla laskuttaa asiakkaat. Sisämarkkinoiden hyöty kertyy suurimmille ja sääntelyn suhteellisesti raskain taakka osuu pienimpiin.
Atlantin yli
Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusstrategia joulukuulta 2025 nimeää Euroopan unionin ja muiden ylikansallisten elinten toiminnan yhdeksi Euroopan suurimmista ongelmista. Sen mukaan ne heikentävät poliittista vapautta ja kansallista itsemääräämisoikeutta. Strategia toivoo Euroopan luopuvan sääntelystä ja tavoittelee Ukrainassa nopeaa tulitaukoa ja vakautta Venäjän kanssa.
Kauppa on silti jatkunut. Unioni ja Yhdysvallat sopivat elokuussa 2025 enintään 15 prosentin tullista. Vuonna 2025 Yhdysvallat oli Tullin mukaan Suomen toiseksi suurin tavaroiden vientimaa ja Suomen Pankin mukaan 43 % viennistä Yhdysvaltoihin on palveluita, joihin tullit eivät kohdistu. Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimus ja hävittäjähankinta ovat kahdenvälisiä, eikä niitä ole sidottu unioniin. Suomi kulkee kahta tietä yhtä aikaa ja tarvitsee kumpaakin.
Kuka hyötyy hiljaisuudesta
Kysymys jäsenyyden hyödyistä ja haitoista on jäänyt vähälle, vaikka luvut ovat julkisia. Hiljaisuus palvelee niitä, joiden kannalta asia on ratkaistu: vientiyhtiöitä, joille sisämarkkinat ovat elinehto ja hallintoa, jonka työ rakentuu yhteisten sääntöjen varaan. Hiljaisuuden hinnan maksavat pienyrittäjä, jonka pöydälle uusi velvoite päätyy ilman lakiosastoa ja tuleva veronmaksaja, joka maksaa velkaa, josta kukaan ei kysynyt häneltä.
Heidän takiaan lasku kannattaa tehdä.
Loppusumma
Tornin rakentajan virhe oli se, ettei hän laskenut ennen kuin aloitti. Suomen jäsenyyden laskusta osa mahtuu taulukkoon ja taulukon mukaan hyöty on euroina suurempi kuin maksu. Osa laskusta ei mahdu mihinkään taulukkoon: kuka päättää, kenen ääni kuuluu ja kenen lapset maksavat.
Kansakunta kestää, kun sen päätökset tehdään avoimin silmin ja kun se uskaltaa kysyä, mitä se on rakentamassa ja kenen varaan. Laskun loppusumma on vastuu niistä, jotka perivät sen, mitä nyt rakennetaan.