Rangaistus loppui, mutta mitään ei luvattu

Toukokuussa 2025 Yhdysvallat myönsi Syyrialle 180 päivän poikkeusluvan pakotteisiin. Heinäkuun alussa kattava pakoteohjelma purettiin kokonaan ja samalla kumottiin kuusi aiempaa määräystä sekä päätettiin vuonna 2004 julistettu kansallinen hätätila. Marraskuussa Syyrian presidentti poistettiin sekä YK:n, että Yhdysvaltain terroristilistoilta ja vieraili Valkoisessa talossa. Elokuussa 2026 kumottiin viimeinen iso merkintä, nimeäminen terrorismia tukevaksi valtioksi.

15 kuukautta, kymmenen erillistä askelta. Ulkoministeriön oma sivu sanoo lopputuloksen yhdellä lauseella:

"The United States no longer maintains a comprehensive Syria Sanctions program."

Uutisointi käsitteli tätä käänteenä. Se on kuitenkin ollut portaikko ja portaikossa on merkillistä se, mitä siitä puuttuu.

Mitä ei tehty

Suurlähetystöjä ei ole avattu kummassakaan pääkaupungissa. Ulkoministeriö on ilmoittanut kongressille aikeesta harkita vaiheittaista paluuta, mikä on suunnitelma eikä toimi.

Kahdenvälistä sotilassopimusta ei ole. Syyria liittyi marraskuussa 2025 Isisin vastaiseen koalitioon sen 90. jäsenenä ja Syyrian oma valtiollinen uutistoimisto kuvasi tuloksen näin:

"The visit resulted in a political cooperation declaration, without military commitments."

Kongressin säätämä pakotelaki sen sijaan kumottiin ja se on koko portaikon merkittävin askel. Kumoaminen tehtiin puolustusbudjettilaissa 18. joulukuuta 2025, eikä se ole toimeenpanomääräys vaan kongressin päätös. Ennen sitä lakia oli keskeytetty ja siitä oli myönnetty poikkeuslupia, kumpikin enintään 180 päivän jaksoissa kerrallaan.

Tässä on ensimmäinen kohta, jossa yleinen kuva menee vikaan. Syyria ei saanut määräystä, joka pyyhkiytyy seuraavan hallinnon ensimmäisenä työpäivänä. Se sai lain kumoamisen ja kumotun lain palauttaminen vaatisi uuden lain.

Samalla päätöksellä kirjoitettiin kuitenkin tilalle jotain muuta. Kumoamispykälään lisättiin kahdeksankohtainen luettelo asioista, jotka Syyrian on täytettävä ja velvoite arvioida niiden täyttymistä 180 päivän välein neljän vuoden ajan. Luettelossa ovat muun muassa Isisin torjunta, ulkomaisten taistelijoiden käsittely, vähemmistöjen oikeudet, pidättyminen sotilaallisista toimista naapureita ja Israelia vastaan, kurdijoukkojen kanssa tehdyn sopimuksen toimeenpano, rahanpesun ja joukkotuhoaseiden rahoituksen torjunta, ihmisoikeusloukkausten syytteeseenpano sekä huumekaupan vastainen työ.

Arvion tekee Yhdysvaltain presidentti. Tulos toimitetaan kongressin valiokunnille ja tiedoksi Syyrian hallitukselle.

Seuraamus on kirjoitettu poikkeuksellisen väljästi. Myönteisen arvion jäädessä syntymättä kahdella peräkkäisellä kierroksella presidentti "may consider whether to impose targeted sanctions on individuals under existing authorities". Laissa ei siis lue, että pakotteet palautetaan, vaan että niiden asettamista voidaan harkita ja silloinkin vain yksilöihin eikä tavaroiden tuontiin.

Vertailu edelliseen tilaan on tässä olennainen. Kumotussa laissa palautus oli pakollinen: "Any sanctions suspended under subsection (a) shall be reimposed if the President determines that the criteria described in that subsection are no longer being met." Nyt sanamuoto on harkinnanvarainen.

Yhdysvallat on siis samalla päätöksellä luopunut sekä rangaistuksesta että velvollisuudestaan palauttaa se. Jäljelle jäi arviointi, jonka kohde on Syyria, kriteerit ovat Yhdysvaltain kirjoittamia ja arvioija on Yhdysvaltain presidentti.

Tämä ei ole normalisointi. Se on koeaika ja se on nyt kirjoitettu lakiin neljäksi vuodeksi.

Se mitä vastineeksi odotettiin

Elokuussa 2026 uutisoitiin salaisesta järjestelystä, jonka mukaan atomienergiajärjestö poistaisi Syyriassa olevan ydinmateriaalin. Sopimuksen osapuolet olivat järjestö ja Syyrian hallitus. Yhdysvaltain rooli oli välittäjän: se oli päässyt yhteisymmärrykseen Syyrian ja Israelin kanssa.

Määrä on noin 73 tonnia luonnonuraanimetallia, josta 55 tonnia polttosauvoina.

Järjestely tehtiin heinäkuussa. Uutinen tuli elokuun kymmenentenä. Viimeinen iso pakotepoisto seurasi kaksi viikkoa myöhemmin. Järjestys ei todista sopimusta, mutta se on vaihtokaupan järjestys.

Kaksi asiaa, jotka eivät ole samanarvoisia

Ydinmateriaalin vieminen maasta on peruuttamaton. Poissa ollessaan sitä ei saa takaisin neuvottelemalla.

Saatu on toista lajia. Osa siitä on toimeenpanomääräyksiä, jotka seuraava hallinto voi kumota ensimmäisenä työpäivänään. Pakotelain kumoaminen ei ole, mutta senkin tilalle jäi ehto, jota arvioidaan kahdesti vuodessa neljän vuoden ajan ja jonka täyttymisestä päättää toinen osapuoli.

Syyria antaisi siis jotain, jonka arvo ei riipu kenenkään myöhemmästä arviosta ja saisi jotain, jonka arvo riippuu siitä joka toinen kerta. Tämä ei ole moraalinen väite kummastakaan osapuolesta. Se on rakenteen kuvaus ja rakenne on molempien nähtävissä.

Ehtoluettelossa on yksi asia, joka puuttuu. Ydinmateriaalia ei mainita siinä lainkaan, eikä atomienergiajärjestöä mainita nimeltä missään kumoamispykälän kohdassa. Kumotun lain omassa kriteeristössä oli vielä nimenomainen viittaus kemiallisten aseiden yleissopimukseen ja ydinsulkusopimukseen. Uudessa luettelossa on jäljellä yleinen maininta joukkotuhoaseiden rahoituksen torjunnasta. Se mitä Syyrialta odotettiin heinäkuussa, ei ole missään kohdassa sitä mitä siltä lain mukaan vaaditaan.

Muutama päivä uutisen jälkeen Syyrian ulkoministeri ilmoitti, ettei materiaalia olla poistamassa. Hän korosti maan suvereenia vastuuta kaikkeen alueellaan olevaan ydinmateriaaliin, joka pysyy kansallisessa hallussa. Atomienergiajärjestön pääjohtaja vahvisti asian syyskuun alussa:

"This is a matter that the Syrian government will have to decide. We are not requesting them to do this or to do that. For us what's important is that we know all the time where this (material) is until the last gram."

Perääntymistä ei tarvitse selittää kaaoksella eikä mielenmuutoksella. Se on johdonmukainen siirto osapuolelta, joka laski mitä antaa ja mitä saa.

Sama muoto muualla

Toukokuussa 2026 Yhdysvaltain presidentti vaati julkisesti, että kaikki maat liittyvät Abrahamin sopimuksiin. Kohteina olivat Saudi-Arabia, Qatar, Pakistan, Turkki, Egypti ja Jordania. Elokuuhun mennessä yksikään niistä ei ollut liittynyt. Pakistan hylkäsi julkisesti, Turkki vaikeni ja Saudi-Arabia asetti ehdoksi polun palestiinalaisvaltioon.

Sitä ennen, marraskuussa 2025, Kazakstan oli liittynyt presidenttien tapaamisen yhteydessä ilman julkista vaatimusta. Se oli ensimmäinen Keski-Aasian maa sopimuksissa ja ensimmäinen uusi liittyjä nykyisen presidenttikauden aikana.

Sana allekirjoittaja on tässä harhaanjohtava, koska allekirjoitusta ei ole. Yhdysvaltain ulkoministeriön oma tiedote sanoo, että maat "intend to hold a signing ceremony to officially mark this significant decision". Puolitoista vuotta myöhemmin, huhtikuussa 2026, Kazakstanin presidentti totesi Israelin presidentin vierailulla, että seremonia "could take place in Astana in the near future". Liittyminen on siis kahden presidentin ilmoitus ja kaksi ministeriön tiedotetta.

Toinen asia tekee tapauksesta selkeämmän kuin mikään sopimusteksti. Kazakstanilla ja Israelilla on ollut diplomaattisuhteet 10. huhtikuuta 1992 lähtien eli 33 vuotta ennen liittymistä. Suhdetta ei siis luotu. Sille annettiin nimi.

Julkinen vaatimus tuotti neljässä kuukaudessa nollan. Hiljainen tapaaminen tuotti yhden.

Abrahamin sopimus ei ole puolustusliitto. Liittyjä saa aseman ja pääsyn, ei turvatakuita ja antaa vastineeksi tunnustuksen, jota ei peruta.

Tämä on tarkistettavissa laista eikä pelkästään käytännöstä. Yhdysvaltain kongressi on velvoittanut hallintonsa laatimaan strategian Abrahamin sopimusten laajentamiseksi ja velvoite säädettiin puolustusbudjettilaissa 22. joulukuuta 2023. Se vaatii vuosittaisen julkisen raportin toimista sopimusten vahvistamiseksi ja laajentamiseksi. Yksikään laki tai lakiehdotus ei lupaa liittyvälle maalle rahaa, aseita eikä turvatakuita ja yksi vireillä oleva ehdotus jopa odottaa osallistuvilta mailta omaa rahoitusosuutta. Säännös raukeaa itsestään 22. joulukuuta 2029, eikä maakohtaista peruutusmekanismia ole kirjoitettu mihinkään.

Syyriaa ei mainita nimeltä yhdessäkään näistä laeista.

Sama epäsuhta toistuu kolmannessakin paikassa: elokuussa 2026 Pentagon kysyi Nato-liittolaisilta niiden kantaa, ei sopimusta.

Kolme tapausta, kolme eri aihetta, sama muoto. Toinen osapuoli antaa jotain peruuttamatonta ja saa vastineeksi jotain, jonka arvo riippuu antajan myöhemmästä arviosta.

Miksi näin tehdään

Tämä ei vaadi salaliittoa eikä kenenkään pahaa tahtoa. Asema on halvempaa kuin sopimus, koska asemaa ei tarvitse pitää. Sopimus sitoo myös sen, joka on vallassa neljän vuoden päästä. Määräys ei sido ketään.

Se on rationaalinen valinta vallanpitäjälle, jonka oma valta on määräaikainen. Se on huono vaihtokauppa sille, jonka on annettava jotain pysyvää.

Abrahamin sopimukset eivät myöskään laajene sopimuksena vaan kehyksenä. Vuonna 2020 kyse oli neljän maan normalisoinnista. Nyt samassa yhteydessä puhutaan maailmanlaajuisesta koalitiosta ja mukaan kutsutaan Iran, joka on Israelin päävastustaja. Sana on venynyt niin pitkälle, että se kattaa melkein minkä tahansa Yhdysvaltain kanssa tehdyn järjestelyn alueella.

Syyria ei ole liittymässä Abrahamin sopimuksiin. Syyria on kuitenkin siirtymässä samassa kehyksessä vihollisluettelosta kumppaniluetteloon ilman että kumpikaan osapuoli allekirjoittaa mitään sitovaa. Se on sama liike ilman sen nimeä.

Mitä tästä seuraa

Järjestys, joka rakentuu asemasta eikä sopimuksesta, on nopea pystyttää. Se on yhtä nopea purkaa. Se ei kestä hallinnonvaihdosta, koska mikään siinä ei sido seuraavaa.

Ulospäin se näyttää rauhalta. Rakenteeltaan se on lupa olla rankaisematta ja lupa on voimassa niin kauan kuin sen antaja haluaa sen pitää.

Tämä ei ennusta mitään. Se kertoo, mitä kannattaa katsoa. Seuraavan kerran, kun uutisoidaan läpimurrosta alueella, kysymys ei ole siitä kuka kättelee ketä. Kysymys on siitä, kumpi osapuoli antoi jotain, jota ei saa takaisin.