Kuka saa sanoa, mikä on antisemitismiä

Toukokuun 20. päivästä syyskuun alkuun antisemitismi oli uutinen 13 maassa. Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Kanadassa ja Australiassa julkaistiin tilasto ja jokaisessa maassa tilaston viesti oli sama: kasvua, ennätys tai toiseksi eniten koskaan. Toistuva sana oli uusi normaali. Suomessa samalla jaksolla ilmestyi kaksi uutista, joissa sana esiintyy ja molemmat olivat Yleltä.

Neljästäkymmenestäneljästä nostosta 13 maasta erottuu kehyksittäin laskettuna rakenne, joka on sama Lontoossa, Berliinissä, Kööpenhaminassa ja Ottawassa. Yhteisön oma seurantaelin tuottaa luvun. Media kehystää sen kasvuksi. Hallitus vastaa rahoituksella tai lailla. Määritelmä laajenee ja sitä vastaan nousee, joka maassa sama vastakehys: sananvapaus. Rakenne ei kerro kenenkään tarkoituksesta. Se kertoo, kenellä on kynä silloin, kun sana määritellään.

Luvut, jotka yhteisö laskee itse

Britannian CST raportoi elokuussa lähes 2 000 tapausta alkuvuodelta, nousua 21 prosenttia ja toiseksi eniten koskaan. Saksan RIAS kirjasi kesäkuussa vuodelta 2025 yhteensä 8 725 tapausta, yli kolminkertaisesti vuoteen 2022 verrattuna. Tanskassa 199 tapausta oli toiseksi eniten sitten vuoden 2012, Kanadassa 6 800 oli kolmas ennätysvuosi peräkkäin ja Tel Avivin yliopiston mukaan vuonna 2025 murhattiin 20 juutalaista, eniten yli 30 vuoteen. Jokainen luku on tosi siinä mielessä, että joku laski sen. Jokaisen luvun laski juutalaisyhteisön oma seurantaelin: CST, RIAS, AKVAH, B'nai Brith, ADL tai Israelin diasporaministeriö. Poikkeuksia on kolme: Ruotsin valtiollinen tutkimuslaitos, EU:n Eurobarometri ja Australian kuninkaallinen komissio.

Tässä ei ole mitään väärää. Jokainen uhriryhmä laskee omat uhrinsa, koska kukaan muu ei laske. Ongelma ei ole se, että yhteisö laskee, vaan se, ettei kukaan muu laske rinnalla. Silloin ainoa luku on osapuolen luku, määritelmä on osapuolen määritelmä ja media, joka välittää luvun, välittää samalla määritelmän. Sananlasku sanoo sen tarkemmin kuin yksikään mediatutkimus:

Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.

Sananl. 18:17

Raportti on ensimmäinen puheenvuoro ja ensimmäinen puheenvuoro on aina oikeassa. Toimituksen tehtävä on olla se, joka tulee ja ottaa selvän. Aineistossa sitä ei tapahtunut kertaakaan.

Määritelmä, joka laajenee lakiin

Toiseksi yleisin kehys on määritelmäkiista: missä kohtaa Israelin politiikan arvostelu muuttuu juutalaisten vihaamiseksi. Israelin pääministeri ilmoitti toukokuussa kunnianloukkaussyytteestä New York Timesia vastaan ja kutsui lehden kolumnia verikirjeeksi. New Yorkin uusi pormestari kumosi ensimmäisenä virkapäivänään kaupungin käyttöön ottaman IHRA-määritelmän. Ranskan hallitus jätti heinäkuussa senaattiin lain rasismin ja antisemitismin torjunnasta ja YK:n ihmisoikeusasiantuntijat varoittivat, että laki voi vakavasti heikentää sananvapautta. Yhdysvaltain kongressissa sama määritelmä on lakialoitteessa. Saksassa RIAS luokittelee 68 prosenttia tapauksista Israeliin liittyviksi ja sen tilastoa uutisoinut lehti mainitsee samassa uutisessa, että käytetty määritelmä on kiistanalainen.

Kiista näkyy tilastojen sisällä. Israelin hallitus julkaisi oman raporttinsa maailman antisemitismistä ja kriittinen uutissivusto kirjoitti, että asiakirja sekoittaa todennetut iskut verkkokirjoituksiin, mielenosoituksiin ja palestiinalaisia tukevaan poliittiseen toimintaan. Australian komissiosta yleisradio kirjoitti elokuussa, että sen tyynen pinnan alla on syvä jännite juuri tästä: mikä on antisemitismiä ja mikä Israelin politiikan arvostelua. Kolmas säie tekee kiistasta turvallisuuspolitiikkaa. Britannian tilasto kytkee kevään piikin Iranin sodan alkamiseen, Belgian ja Alankomaiden iskuista otti vastuun Iranin tukemaksi epäilty verkosto ja Belgia lähetti sotilaita vartioimaan synagogia. Britannia käyttää kolmessa vuodessa yli 250 miljoonaa puntaa yhteisöjen suojeluun ja Yhdysvaltain senaatissa on miljardin dollarin turvallisuusmääräraha.

Erottelu on uhrin suoja

Tässä on tarpeen pysähtyä, koska lajittelu luetaan helposti vähättelyksi. Sydneyn Bondi Beachillä kuoli 15 ihmistä. Lontoon Golders Greenissä puukotettiin. Liègessä, Rotterdamissa ja Amsterdamissa iskettiin. Nämä ovat tekoja tavallisia juutalaisia vastaan, useasta riippumattomasta lähteestä todennettuja ja ne olisivat uutisia ilman yhtäkään raporttia ja yhtäkään nostajaa. Niputettuina samaan lukuun verkkokirjoitusten ja mielenosoitusten kanssa teot katoavat tilaston sisään. Kuollut ihminen on yksi tapaus 8 725:stä. Erottelu ei siis suojaa arvostelijaa. Se suojaa uhria, jonka kuolema muuten hukkuu somepostausten joukkoon.

Sama mitta toimii toiseen suuntaan. Valtion tekoja arvostellaan niin kuin minkä tahansa valtion tekoja, eikä arvostelu muutu vihaksi kansaa kohtaan sen mukaan, mikä valtio on kyseessä. Sama koskee pyhien kirjoitusten sisältöä: tekstin arvostelu on tekstin arvostelua, olipa kirja minkä uskonnon tahansa. Sananvapauden kaventaminen yhden maan eduksi ei ole kenenkään etu, ei edes sen kansan, jonka turvaksi se tehdään, koska kavennus tekee jokaisesta luvusta epäilyttävän. Mooseksen laki asettaa tuomarille säännön, jota mikään antisemitismin määritelmä ei kumoa:

Älkää tehkö vääryyttä tuomitessanne; älä ole puolueellinen köyhän hyväksi äläkä pidä ylhäisen puolta, vaan tuomitse lähimmäisesi oikein.

3 Moos. 19:15

Ei köyhän hyväksi eikä ylhäisen puolta. Teko mitataan tekona ja mittari on sama riippumatta siitä, kuka on tekijä ja kuka uhri. Se on ainoa mitta, jolla juutalaisen kuolema Sydneyssä ja palestiinalaisen kuolema Gazassa painavat saman verran ja se on juuri se mitta, jonka määrittelyvalta tekee mahdottomaksi, koska määritelmä päättää etukäteen, kumman puolen teko on nimeltään viha.

Suomi: kaksi uutista, joista kumpaakaan toimitus ei nostanut

Ylen ensimmäinen uutinen heinäkuun lopulla perustui seitsemän maan juutalaisyhteisöjen kattojärjestön raporttiin ja sen sanoin antisemitismi "ei enää ole aalto, vaan uusi normaali". Toinen kesäkuussa nojasi tutkijaan, joka oli haastatellut Suomen juutalaisia ja sen otsikossa oli haastateltavan kokema haukkumasana metroasemalla. Kummassakin aiheen nosti joku muu kuin toimitus: järjestö tai tutkija. Toimituksen omaa avausta, pääkirjoitusta tai analyysiä ei jaksolta löytynyt yhdeltäkään tavoitetulta medialta.

Tarkistuksen jälkeen tuli kolmas. Helsingin Sanomat kertoi syyskuun alussa, että Helsingin juutalaisen koulun oppilaat kohtaavat antisemitismiä lähes päivittäin. Kahdeksasluokkalainen kuvasi, miten kaksi entisen koulunsa poikaa huusi hänelle kirjastossa ja heitteli kolikoita. Lehden mukaan häiriköinti on yleistynyt selvästi kolmen viime vuoden aikana. Se on Helsingin juutalaisen seurakunnan kokemus "ja faktat tukevat tunnetta, vaikka tarkkaa tietoa antisemitismin yleisyydestä on vaikea saada". Juttu ilmestyi muutama päivä sen jälkeen, kun Yle oli kertonut hiljaisuudessa allekirjoitetusta puolustusmateriaalipöytäkirjasta ja eduskunnassa oli vaadittu selvitystä. Rakenne on sama kuin 13 maassa: yhteisön kokemus tuottaa havainnon, media kehystää sen kasvuksi ilman lukua ja se nousee esiin heti, kun Israel-yhteistyö on joutunut arvostelun kohteeksi. Oppilas kirjastossa on tosi eikä rakenne tee hänen kokemuksestaan vähempää. Rakenne kertoo vain, millä hetkellä kokemus pääsi lehteen.

Israel sen sijaan oli esillä. Samalla jaksolla oli viisi uutista, joissa aihe oli Israel tai Gaza ja joissa sanaa antisemitismi ei ollut: avustuslaivueen suomalaisaktivistien paluu, tasavallan presidentin kannanotto Israelin ministerin käytöksestä heitä kohtaan, Ylen analyysi Yhdysvaltain Israel-tuen muutoksesta ja opposition kirjallinen kysymys Suomen aseyhteistyöstä. Israel ei siis puutu aiheena. Se esiintyy kahdessa kehyksessä, ulkopolitiikkana ja ihmisoikeuksina, eikä missään muussa. Antisemitismi esiintyy yhteisön raporttina eivätkä nämä kaksi kohtaa yhdessäkään uutisessa. Kysymys, joka on kansainvälisen aineiston toiseksi yleisin kehys, puuttuu suomalaisesta keskustelusta kokonaan: missä kohtaa Israel-kritiikki muuttuu antisemitismiksi. Sitä ei esitä toimitus, ei järjestö eikä poliitikko.

Turun juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja sanoi tammikuussa lauseen, joka sopii koko aineiston päälle: lännessä antisemitismi on vasemmiston, idässä oikeiston asialistalla. Ruotsin vaalikeskustelussa elokuussa se oli vasemmiston, Yhdysvaltain vaalisyklissä molempien ja yhdysvaltalainen televisiojuontaja sanoi 20. toukokuuta juutalaisista lahjoittajista, ettei heidän uskollisuutensa ole Yhdysvalloille vaan vieraalle maalle. Suomessa asialistalla ei ole kumpikaan, koska listaa ei ole.

Sopimus, jossa on sana shall

Kehystäminen ei synny tyhjästä. Sen alla on asiakirjoja, joissa on sitovia verbejä ja ne voi lukea. Abrahamin sopimusten yhteinen julistus syyskuulta 2020 on aiejulistus: allekirjoittajat tunnustavat, tavoittelevat ja pyrkivät. Sitovat lauseet ovat kahdenvälisissä sopimuksissa. Arabiemiraattien ja Israelin sopimuksen nimi on rauhan, diplomaattisuhteiden ja täyden normalisoinnin sopimus ja siinä osapuolet vaihtavat suurlähettiläät niin pian kuin mahdollista, tunnustavat toistensa suvereniteetin ja sitoutuvat solmimaan sopimukset luetelluilla aloilla. Bahrainin julistus sanoo saman pehmeämmin: osapuolet sopivat täysistä diplomaattisuhteista ja pyrkivät sopimuksiin investoinneista, turismista, lennoista ja turvallisuudesta. Yhdessäkään näistä asiakirjoista ei ole lausetta, joka koskisi kolmannen maan mediaa tai sitä, mitä kolmannen maan toimittaja saa kirjoittaa. Tunnustaminen on niissä valtioiden välinen teko. Se, mitä tunnustamisesta seuraa julkiselle puheelle, ei ole sopimuksessa vaan sen ympärillä.

Ympärillä on kirjoitettu enemmän kuin sopimuksessa. Yhdysvaltain presidentin määräys joulukuulta 2019 ottaa liittovaltion syrjintävalvontaan Kansainvälisen holokaustin muistoallianssin määritelmän antisemitismistä ja sen esimerkit siltä osin kuin ne voivat olla hyödyllisiä näyttönä syrjivästä tarkoituksesta ja lisää, ettei virasto saa kaventaa perustuslain ensimmäisen lisäyksen suojaamaa oikeutta. Edustajainhuone hyväksyi toukokuussa 2024 äänin 320 vastaan 91 lain, joka olisi kirjannut saman määritelmän esimerkkeineen koulutuslakiin. Laki raukesi kongressikauden päättyessä, tuotiin uudelleen senaattiin helmikuussa 2025 ja jäi valiokuntaan, kun äänestys lykättiin huhtikuussa 2025 kahden tunnin kiistelyn jälkeen. Osavaltioita, joissa on laki, määräys tai päätöslauselma Israelin boikotointia vastaan, on 38. Texasissa julkinen toimija ei saa tehdä 100 000 dollarin sopimusta yli kymmenen hengen yrityksen kanssa ilman yrityksen kirjallista vakuutusta siitä, ettei se boikotoi Israelia eikä boikotoi sitä sopimuskauden aikana. Boikotti on siinä laissa määritelty käsite ja määritelmän kirjoitti osavaltio.

Määritelmän omaksuneita maita on holokaustin muistoallianssin oman listan mukaan 46 ja Suomi on niiden joukossa päivämäärällä 17. helmikuuta 2022. Valtioneuvoston kanslian julkaisu vuodelta 2026 vahvistaa hyväksymisen yhdellä lauseella, mutta itse päätösasiakirjaa sanamuotoineen ei julkisista lähteistä löydy. Määritelmässä on 11 esimerkkiä ja niistä seitsemän koskee Israelin valtiota, kuten Jerusalemin julistuksen laatijat laskivat vuonna 2021. YK:n erityisraportoija kehotti lokakuussa 2022 jäsenvaltioita keskeyttämään määritelmän ja sen esimerkkien omaksumisen, koska niitä käytetään estämään Israelin valtion arvostelu ja kirjasi, että ensisijaisesti vahinkoa kärsivät palestiinalaiset ja heidän puolestaan toimivat ihmisoikeuspuolustajat. Suomi omaksui määritelmän neljä kuukautta ennen raportoijan kehotusta eikä ole sen jälkeen ottanut siihen kantaa julkisesti.

Tässä on kehystämisen mekanismi asiakirjoina. Sopimus tunnustaa valtion, laki tunnustaa määritelmän ja määritelmä sisältää esimerkit, joista seitsemän yhdestätoista koskee valtiota. Toimittajan ei tarvitse lukea yhtäkään näistä tietääkseen, että raja on olemassa. Riittää, ettei kukaan ole sanonut, missä se kulkee.

Raha, joka on kirjattu

Yhdysvaltain ja Israelin yhteisymmärryspöytäkirja vuodelta 2016 on kymmenvuotinen ja sen summa on 38 miljardia dollaria: 3,3 miljardia sotilaallista rahoitusta ja 500 miljoonaa ohjuspuolustuksen yhteishankkeisiin joka vuosi vuodesta 2019 vuoteen 2028. Seuraavasta pöytäkirjasta neuvoteltiin heinäkuussa 2026 ja Jerusalem Postin mukaan neuvottelut olivat niin hitaat, ettei ollut selvää ehtiikö sopimus valmiiksi ennen uutta kongressia; sen sisällöksi odotettiin ensimmäistä kertaa suoran avun asteittaista alasajoa yhteishankkeiden hyväksi. Israelin asioita ajava lobbausjärjestö lahjoitti Yhdysvaltain vaalikaudella 2023–2024 51,8 miljoonaa dollaria ehdokkaille, käytti 37,9 miljoonaa ulkopuoliseen vaalimainontaan ja 3,3 miljoonaa lobbaukseen vuonna 2024. Ulkomaisten toimeksiantajien rekisterissä oli elokuussa 2026 kolmannen osapuolen koosteen mukaan 22 aktiivista Israelin valtion toimeksiantoa, joukossa viestintätoimisto, jonka päämies on Israelin valtiovarainministeriö ja asianajotoimisto, jonka päämies on ulkoministeriö vuodesta 1985. Nämä ovat julkisia lukuja, jotka jokainen voi tarkistaa. Ne eivät kerro, mitä yksikään toimitus päätti. Ne kertovat, kuinka paljon rahaa liikkuu sen ympärillä, mitä toimitukset päättävät.

Kymmenen vuotta hiljaisuudessa

Suomella on oma sopimus. Ylen tutkiva toimitus kertoi 29. elokuuta 2026, että Suomi ja Israel ovat kaikessa hiljaisuudessa allekirjoittaneet puolustusmateriaalialan yhteisymmärryspöytäkirjan, joka hyväksyttiin puolustusministeriössä alkuvuonna 2024 ja jonka voimassaoloajaksi päätettiin kymmenen vuotta aiempien viisivuotisten kausien sijaan. Se on voimassa vuoteen 2034. Oppositio kutsui sitä historialliseksi häpeäksi ja jätti kirjallisen kysymyksen ja se on sama kirjallinen kysymys, joka edellä laskettiin yhdeksi viidestä Israel-uutisesta. Sopimus ei ole EU:n eikä Yhdysvaltain, vaan Suomen oma ja se tuli julkisuuteen kaksi ja puoli vuotta allekirjoituksen jälkeen toimituksen työn eikä ministeriön tiedotteen kautta.

Sopimuksesta ei voi lukea, että se ohjaisi yhtäkään toimitusta. Siitä voi lukea kolme asiaa: että se tehtiin, että se tehtiin hiljaa ja että se tehtiin pidemmäksi kuin ennen. Samalla jaksolla, jolloin sopimus oli voimassa mutta ei julkinen, suomalainen media julkaisi antisemitismistä kaksi uutista eikä esittänyt kertaakaan kysymystä siitä, missä Israel-kritiikki muuttuu vihaksi. Nämä kaksi havaintoa ovat samalla sivulla. Sen, ovatko ne samaa asiaa, päättää lukija.

Se, mitä ei näy

Idän puoli on Suomessa mitattavissa vain aukkona. Euroopan unioni on vuodesta 2022 keskeyttänyt seitsemällä päätöksellä 31 kanavan tai julkaisun toiminnan alueellaan ja Traficomin muistion mukaan sama asetus velvoittaa suomalaiset operaattorit estämään niiden verkkosivut. Jokainen 31:stä on venäläinen tai venäläismielinen. Yhtäkään Lähi-idän kanavaa ei ole EU:n listalla, ei Al Mayadeenia, Press TV:tä eikä Al Jazeeraa; niitä on rajoittanut Israel omalla laillaan, ei Eurooppa. Se, mitä suomalainen lukija ei näe idästä, on siis kirjattu päätösnumeroineen ja se on Venäjä. Sitä, mitä hän ei näe Lähi-idästä, ei ole kirjattu mihinkään, koska sitä ei ole estetty. Se puuttuu, koska kukaan ei nosta sitä.

Lännen puoli on kotimaista rahaa ja kotimaista omistusta. Valtio maksoi vuoden 2023 hakukierroksella seitsemän miljoonaa euroa uutismediatukea 69 yritykselle ja 188 medialle ja Yleisradion rahoitus on laissa indeksiin sidottuna summana, joka oli 500 miljoonaa euroa vuonna 2013. Sanoman suurin omistaja on säätiö, Alma Median suurin omistaja on kustannusyhtiö ja Keskisuomalaisen suurin omistaja on yksityishenkilö alle kuuden prosentin osuudella. Omistuksesta ei lue mitään Israelista eikä Yhdysvalloista ja se on sanottava yhtä selvästi kuin muu, koska se mitattiin. Kehystys ei tule omistajalta. Se tulee siitä, ettei kukaan kysy ja sen voi tehdä säätiö, valtio tai yksityishenkilö yhtä hyvin.

Kuka hyötyy rakenteesta

Hyötyjä on ensinnäkin se, joka tuottaa luvut. Aihe kehystyy hänen sanoillaan ja hänen mittarillaan ja jokainen hallitus, joka vastaa rahalla, vahvistaa mittarin. Toiseksi hyötyy se, jonka ei tarvitse vastata rajakysymykseen. Niin kauan kuin kukaan ei kysy, missä valtion arvostelu muuttuu vihaksi, raja voi kulkea siellä, minne määrittelijä sen kulloinkin vetää ja arvostelija joutuu arvaamaan. Aineisto ei kerro, kuka tämä on, eikä rakenteesta voi lukea tarkoitusta. Sen voi lukea, kenelle rakenne on mukava.

Kolmanneksi hyötyy se, jonka sopimus tehtiin hiljaa. Kymmenen vuoden pöytäkirja, joka tulee julkisuuteen kahden ja puolen vuoden päästä toimituksen työnä, on mukava sille, jonka ei tarvinnut vastata siitä silloin, kun se allekirjoitettiin. Neljänneksi hyötyy se, jolle määritelmä kirjoitetaan lakiin: sen ei enää tarvitse voittaa väittelyä, koska raja on säädetty.

Häviäjiä on kaksi. Lukija, joka saa raportin muttei kysymystä ja uhri, jonka kuolema katoaa määritelmän laajentuessa tilaston sisään. Kokoero on tässäkin suuri: 38 miljardin dollarin pöytäkirja, 51,8 miljoonan dollarin vaalirahoitus ja Britannian 250 miljoonaa puntaa yhdellä puolella, Suomen kaksi uutista neljässä kuukaudessa toisella ja niiden välissä 15 kuollutta Sydneyssä, joista jokainen on tilastossa yksi rivi.

Rauhan tuomio

Profeetta Sakarjan kautta annettu ohje on lyhyt ja se koskee juuri tätä:

Näitä te tehkää: Puhukaa totta toinen toisellenne. Tuomitkaa porteissanne oikein, tuomitkaa rauhan tuomio.

Sak. 8:16

Rauhan tuomio edellyttää, että molemmat puolet saavat puhua ja että teko mitataan tekona. Se ei ole mahdollista, jos toinen puoli päättää sanaston, jolla toinen puoli saa puhua. Paavali kirjoittaa, ettei Jumala katso henkilöön ja hän kirjoittaa sen kirjeessä, jonka kolme lukua myöhemmin muistuttavat, ettei metsäöljypuun oksa kannata juurta vaan juuri kannattaa sitä. Kumpikin lause on samasta kynästä. Juutalaista kansaa ei ole lupa vihata, koska sen kautta tuli se, jossa kaikki pysyy koossa. Israelin valtiota ei ole lupa suojata arvostelulta, koska sama laki, joka annettiin sille ensin, sanoo: älä pidä ylhäisen puolta. Sen lain kirjoittaja ei katso henkilöön, eikä sen lukijan pitäisi katsoa kansallisuuteen.

Lähteet

• Antisemitismi uutisissa ja medianostoissa 20.5. alkaen, kartoitus 2.9.2026: 44 nostoa 13 maasta, lähdeluettelo osoitteineen aineistotiedostossa.
• Helsingin Sanomat. (2026, syyskuun alku). Helsingin juutalaisen koulun oppilaat kertovat kohtaavansa antisemitismiä lähes päivittäin.
• Antisemitismi suomalaisessa mediassa 20.5. alkaen, tarkistus 2.9.2026: Yle, MTV Uutiset, STT Info, Kotimaa ja Uusi Suomi kymmenellä hakusanalla.
• Community Security Trust (5.8.2026). Antisemitic Incidents Report January–June 2026. https://cst.org.uk/research/cst-publications/antisemitic-incidents-january-june-2026
• taz (17.6.2026). Zahlen der Meldestelle RIAS. https://taz.de/Zahlen-der-Meldestelle-RIAS/!6188261/
• SVT Nyheter (9.6.2026). Ny rapport: Antisemitiska attityder ökar i Sverige. https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-rapport-antisemitiska-attityder-okar-i-sverige
• ADL (19.8.2026). Antisemitic Themes Punctuate the 2026 Election Cycle Nationwide.
• ABC News (27.8.2026). Beneath the Royal Commission on Antisemitism and Social Cohesion's calm surface lies a deep tension.
• Drop Site News (2026). Israelin hallituksen antisemitismiraportin kriittinen luenta. https://x.com/DropSiteNews/status/2044652760021315915
• Ranskan senaatti, lakiesitys pjl25-890 (9.7.2026) ja OHCHR:n asiantuntijalausunto (huhtikuu 2026).
• Yle (29.7.2026). Juutalaisjärjestöjen raportti: Antisemitismi on muuttunut uudeksi normaaliksi. https://yle.fi/a/74-20238432
• Yle (7.6.2026). Juutalaisvihaa Suomessa. https://yle.fi/a/74-20221880
• Yle (27.6.2026). Analyysi Yhdysvaltain Israel-tuesta. https://yle.fi/a/74-20233524
• Yle (29.8.2026). Oppositio paheksuu aseyhteistyötä Israelin kanssa. https://yle.fi/a/74-20243571
• MTV Uutiset (22.5., 23.5. ja 24.5.2026). Gazan avustuslaivueen suomalaisaktivistit ja presidentin kannanotto. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/stubb-suomi-tuomitsee-gaza-avustuslaivueen-aktivistien-noyryyttamisen/9343314
• Kotimaa24 (27.1.2026). Antisemitismi ja juutalainen elämä Suomessa, Turun juutalaisen seurakunnan puheenjohtajan haastattelu.
• Abraham Accords Declaration (15.9.2020); Treaty of Peace, Diplomatic Relations and Full Normalization Between the United Arab Emirates and the State of Israel (2020); Declaration of Peace, Cooperation, and Constructive Diplomatic and Friendly Relations, Bahrain ja Israel (2020). Yhdysvaltain ulkoministeriön arkisto, web.archive.org.
• Executive Order 13899, Combating Anti-Semitism, 11.12.2019. Federal Register 84 FR 68779. https://www.govinfo.gov/
• H.R. 6090, Antisemitism Awareness Act of 2023, 118. kongressi, hyväksytty edustajainhuoneessa 1.5.2024 (Roll Call 172); S.558, 119. kongressi. https://www.govinfo.gov/ ja https://www.govtrack.us/
• Texas Government Code, Chapter 2271, § 2271.002. https://texas.public.law/
• Jewish Virtual Library. Anti-BDS Legislation. https://www.jewishvirtuallibrary.org/
• International Holocaust Remembrance Alliance (2016). Working definition of antisemitism, hyväksytty Bukarestissa 26.5.2016 ja jäsenmaiden omaksumislista. https://holocaustremembrance.com/
• Valtioneuvoston kanslia (2026). Antisemitismi ja juutalainen elämä Suomessa. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2026:1.
• Jerusalem Declaration on Antisemitism (2021). https://jerusalemdeclaration.org/
• YK:n yleiskokous (2022). Report of the Special Rapporteur on contemporary forms of racism, A/77/512, 7.10.2022.
• Yhdysvaltain ulkoministeriö (2018). Ten-Year Memorandum of Understanding Between the United States and Israel, 2017–2021.state.gov, web.archive.org.
• Jerusalem Post (13.7.2026). Gov't tries to speed up US-Israel MoU talks. Congressional Research Service (4.6.2026). Possible Changes in U.S. Military Aid to Israel, IN12695.
• OpenSecrets. AIPAC, vaalikausi 2023–2024. https://www.opensecrets.org/
• Yle (29.8.2026, päivitetty 31.8.2026). Suomi ehdotti Israelille yhteistyötä vuosikymmeneksi. https://yle.fi/ · Yle News (31.8.2026). Finland quietly extends defence partnership with Israel. · Helsinki Times (29.8.2026). Opposition condemns Finland's secretive 10-year Israel defence pact.
• Neuvoston asetus (EU) 2022/350, 1.3.2022 ja asetuksen (EU) N:o 833/2014 liite XV, konsolidoitu 21.5.2025. https://eur-lex.europa.eu/ · Traficom (9.4.2025). Memorandum on the implementation of media sanctions imposed due to the war in Ukraine.
• Traficom (18.12.2023). Traficom myöntää valtiontukea uutismediatoimintaan lähes 200 eri medialle. · Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 745/1998, 3 §.
• Euroclear Finlandin osakasluettelot 31.8.2026 (Sanoma Oyj, Alma Media Oyj, Keskisuomalainen Oyj), kukaomistaa.fi.