Irtisanomisaalto on olemassa vain uutisina, ei lukuna

Elokuussa 2026 kaupan keskusliike aloitti neuvottelut noin 900 henkilön piirissä. Metsäyhtiön Uimaharjun tehtailla neuvottelut koskevat 380 ihmistä, energiayhtiö vähensi tukitoiminnoistaan 62 tehtävää 640:n joukosta ja puutuoteyhtiö sata, posti 121, teleoperaattori 90 ja työ- ja elinkeinoministeriö itse 40. Jokainen näistä on uutinen. Yhdessä ne eivät ole mitään, koska kukaan ei laske niitä yhteen.

Luku on laskettu kerran. Koronakeväänä 2020 työ- ja elinkeinoministeriö kokosi ilmoitukset ja otsikko kertoi, että 158 000 ihmistä oli yt-neuvottelujen piirissä. Palvelu, joka seurasi mittaria, suljettiin 15. maaliskuuta 2022. Sen jälkeen Suomessa ei ole julkista tilastoa siitä, montako ilmoitusta on tehty, montako ihmistä on piirissä ja mikä on vähennysarvio. Työllisyyskatsaus ei sisällä yt-ilmoituksia. Irtisanomisaalto on siis olemassa vain yksittäisinä uutisina, ei kokonaisuutena ja se on tilanne, johon on päädytty lopettamalla laskeminen, ei siksi, ettei sitä osattaisi.

Se, joka laskee, on se, joka välittää

Jeesus sanoo pelosta puhuessaan lauseen, joka on samalla lause laskemisesta:

Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

Luuk. 12:6–7

Luetut. Se, joka pitää jotakin arvokkaana, laskee sen ja se, jota ei lasketa, ei ole kenenkään vastuulla. Koronakeväänä luku koottiin, koska sitä haluttiin nähdä ja se nähtiin muutamassa viikossa. Laskeminen ei siis ole ongelma. Ongelma on se, ettei kukaan halua tulosta pöydälleen silloin, kun se ei ole poikkeustila vaan arki.

Kaksi mittaria, joista pienempää saa käyttää

Työttömyyttä mitataan Suomessa kahdella tavalla ja ne antavat samasta kuukaudesta eri luvun. Työllisyyspalvelujen rekisterin mukaan heinäkuun 2026 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 361 850, mikä on 22 698 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli samassa kuussa noin 289 000 ja työttömyysaste 9,9 prosenttia. Ero on noin 73 000 ihmistä. Rekisteri laskee kaikki, jotka ovat ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Työvoimatutkimus laskee ne, jotka ovat haastattelussa kertoneet hakeneensa töitä neljän viikon aikana ja voivansa aloittaa kahdessa viikossa. Kumpikin on oikein. Ne mittaavat eri joukkoa ja julkisessa puheessa saa valita pienemmän.

Suunta on sama molemmissa. Työttömyysasteen trendi oli tammikuussa 2025 yhdeksän prosenttia ja heinäkuussa 2026 10,5. Työllisyysaste laski samaan aikaan 71,5:stä 70,4:ään. Toukokuussa 2026 kausitasoittamaton työttömyysaste oli 12,7 prosenttia ja työttömiä 376 000, jakson korkein kuukausiluku ja kesäkuussa se putosi kymmeneen, kun kesätyöt alkoivat. Työllisten määrä oli heinäkuussa 2 637 000, sama kuin vuotta aiemmin. Työttömyys ei siis kasva siksi, että työpaikat katoaisivat nopeasti, vaan siksi, ettei uusia synny sille joukolle, joka tulee työmarkkinoille tai palaa sinne.

Ne, jotka putoavat kassan ulkopuolelle

Yksi rivi työllisyyskatsauksessa kertoo rakenteesta enemmän kuin kokonaisluku. Työttömiä työttömyyskassojen jäseniä oli heinäkuussa 94 039 ja määrä laski vuodessa 10,4 prosenttia. Samaan aikaan työttömien kokonaismäärä kasvoi lähes 23 000:lla. Kasvu on siis kokonaan niiden joukossa, jotka eivät kuulu kassaan ja joiden toimeentulo on peruspäiväraha tai työmarkkinatuki. Ansiosidonnaisen leikkaukset eivät näy heissä, koska he eivät ole koskaan olleet sen piirissä. Työttömyyden kasvu näkyy.

Toinen rivi on pitkäaikaistyöttömät. Tammikuussa 2025 heitä oli 112 270 ja heinäkuussa 2026 jo 145 997. Puolessatoista vuodessa joukko on kasvanut noin 34 000 ihmisellä ja viimeisen vuoden kasvu on 13,3 prosenttia. Avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa 28 240, siis yksi jokaista viittä pitkäaikaistyötöntä kohti, jos kukaan muu ei hakisi niitä. Vertaus viinitarhasta kuvaa tämän joukon yhdellä vuoropuhelulla:

Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?' He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'.

Matt. 20:6–7

"Kun ei kukaan ole meitä palkannut." Vertauksessa isäntä lähtee ulos viidesti saman päivän aikana ja palkkaa joka kerta ne, jotka seisovat torilla. Hän on ainoa, joka laskee heidät ja hän tekee sen menemällä katsomaan.

Kehys, jossa työttömyys on harha

Kolme laitosta ennustaa työttömyysastetta. Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö sanovat kumpikin tälle vuodelle 10,4 prosenttia ja Etla 9,4. Valtiovarainministeriö jatkaa vuoteen 2030, jolloin työttömyysaste olisi 8,6 prosenttia, yhä korkeampi kuin vuonna 2024. Etla sanoo ennusteensa yhteydessä, että virallinen työttömyysaste antaa liian synkän kuvan työmarkkinoista, koska työvoima kasvaa maahanmuuton vuoksi. Tässä kehyksessä työttömyys on osittain tilastollinen harha: aste nousee, koska nimittäjä kasvaa, eikä siksi, että ihmiset menettäisivät työnsä. Kehys on totta laskutapana. Se ei ole totta ihmisinä, koska jokainen, joka nostaa nimittäjää, on ihminen, joka hakee töitä eikä saa.

Konkurssit ovat saman asian kolmas mittari ja niistä on kirjoitettu erikseen. Tammikuusta heinäkuuhun 2026 pantiin vireille 2 407 konkurssia, joissa työskenteli 8 735 henkilötyövuotta. Toukokuu ja kesäkuu olivat henkilöstöltään jakson raskaimmat, vaikka yritysten lukumäärä oli tavallinen, eli konkurssiin meni suurempia yrityksiä. Kaksi kolmasosaa konkursseista raukeaa varojen puutteessa, mutta työntekijöiden puolella raukeaminen ei muuta mitään: he ovat menettäneet työpaikkansa ennen sitä ja he näkyvät rekisterissä, jos ilmoittautuvat. Se, mikä ei näy missään, on eri joukko: yritykset, jotka lopettavat ilman konkurssia, koska varoja ei ole edes hakemukseen ja yrittäjät, jotka eivät ilmoittaudu työnhakijoiksi. Tästä joukosta ei ole lukua. Yt-tilaston puute ja tämän joukon puute ovat sama aukko kahdesta päästä.

Mitä luvattiin

Työttömyyden kasvulla on rinnallaan toinen sarja lukuja, jotka on kirjoitettu ennen sitä. Jokainen hallituksen esitys sisältää lain vaatiman arvion siitä, mitä muutos tekee työllisyydelle ja julkiselle taloudelle. Ne ovat lupauksia, jotka lainsäätäjä antoi itselleen ja ne voi lukea eduskunnan omasta asiakirja-arkistosta sanatarkasti.

Syksyllä 2023 annettiin esitys, joka pidensi omavastuuajan viidestä seitsemään päivään, palautti lomakorvausten jaksotuksen, poisti suojaosan ja lapsikorotukset ja pidensi työssäoloehdon puolesta vuodesta vuoteen. Esityksen oma arvio: julkiselle taloudelle noin 250 miljoonan euron säästö ja "hieman yli 20 000 henkilön työllisyyskasvu", joka vahvistaisi julkista taloutta vielä 550 miljoonalla. Esitys sanoi myös, milloin lupaus on mitattavissa: "vuonna 2026 vaikutukset toteutuvat käytännössä täysimääräisesti".

Keväällä 2024 tuli porrastus. Ansiopäiväraha alenee 20 prosenttia 40 päivän jälkeen ja 25 prosenttia 170 päivän jälkeen, 58 vuotta täyttäneiden suoja poistui ja kuntien velvoite työllistää ikääntyneet lakkasi. Oma arvio: 276 miljoonan euron säästö, 18 700 työllistä lisää, yhteensä 734 miljoonaa euroa julkiselle taloudelle. Porrastuksen yksin laskettiin tuovan 12 800 työllistä. Samassa asiakirjassa on kaksi lausetta, jotka harvoin lainataan sen rinnalla. Ensimmäinen: "Tutkimustiedon perusteella ei voida tehdä yksiselitteistä johtopäätöstä arvioissa sovellettavasta joustosta." Toinen kertoo, mistä luvut oli laskettu: "Suomen Pankin arvion mukaan työttömyys Suomessa alitti 2022 rakenteellisen tason, siten käytetyt oletukset työttömien määristä voivat aliarvioida rakenteellisen työttömyyden tasoa ja työllisyysvaikutusarviota." Luvut laskettiin siis vuoden 2022 työttömyydestä, joka oli poikkeuksellisen matala ja esitys tiesi sen. Lainsäädännön arviointineuvosto huomautti lisäksi, ettei esitysluonnoksessa "juuri käsitellä vaikutuksia työnhakijoihin, jotka uudistuksen vuoksi putoavat työttömyysturvalta toimeentulotuelle".

Syksyllä 2024 poistettiin aktiiviajan korotusosat. Säästö 26,4 miljoonaa, työllisyysvaikutus esityksen omin sanoin "merkitykseltään vähäinen". Sille ei annettu lukua lainkaan.

Sitten tuli yhteistoimintalaki. Soveltamisraja nousi 20 työntekijästä 50:een ja neuvotteluajat puolitettiin heinäkuusta 2025 alkaen. Tämän esityksen oma arvio on rehellisin koko sarjassa ja siksi sitä kannattaa lukea kokonaan. "Esityksellä ei odoteta olevan vaikutuksia julkiseen talouteen." Työllisyysvaikutus "jää lähelle nollaa". Esitys lainaa 53 tutkimuksen meta-analyysia, jossa "vain 28 prosentissa tutkimuksista tiukempi työsuhdeturvan sääntely oli yhteydessä matalampaan työllisyyteen" ja valtiovarainministeriön omaa laskelmaa vuoden 2007 uudistuksesta, jolla "ei havaittu olleen tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työntekijöiden määrään". Johtopäätös on esityksen oma: "Kansainvälisten meta-analyysien perusteella vaikutusta ei ole." Mitä esitys sitten tekee, jos ei työllisyyttä? Se laskee sen itse: neuvotteluaikojen puolittaminen säästää yrityksille noin 61 miljoonaa euroa vuodessa, josta 25 miljoonaa irtisanomisneuvotteluista ja 36 miljoonaa lomautuksista ja irtisanottu menettää lyhyemmän neuvotteluajan vuoksi 718 eurosta 4 309 euroon palkkaa. Työntekijäpuolen lausunnot sanoivat saman ilman kiertoilmausta: uudistuksen pääasiallinen vaikutus on "työnantajien välttämättömien palkkakustannusten vähentyminen erityisesti irtisanomistilanteissa". Esitys ei kiistänyt sitä.

Vuoden 2026 alusta henkilöperusteinen irtisanomiskynnys madaltui ja huhtikuusta alkaen määräaikaisen työsopimuksen saa tehdä vuodeksi ilman perustetta, lomautusilmoitusaika lyheni 14 päivästä seitsemään ja takaisinottovelvollisuus jäi vain vähintään 50 hengen yrityksille. Tämän esityksen kokonaisarvio kansantaloudesta on yksi sana: epäselvä. Määräaikaisia työsuhteita se arvioi tulevan 10 000 ja 20 000 välillä lisää "vakituisten työsuhteiden kustannuksella" ja tulosten tarkastelun se siirtää vuoteen 2029.

Yhteenlaskettuna kahden ensimmäisen esityksen lupaus oli noin 39 000 uutta työllistä ja lähes puolitoista miljardia euroa julkiselle taloudelle. Kolme seuraavaa eivät luvanneet työllisyyttä lainkaan. Ne lupasivat säästöjä yrityksille ja alentuneen kynnyksen irtisanoa, lomauttaa ja palkata määräajaksi.

Mitä tuli

Lupauksen mittausvuosi on esityksen omin sanoin 2026. Työllisiä oli heinäkuussa 2026 täsmälleen yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi nousi tammikuun 2025 yhdeksästä prosentista heinäkuun 2026 10,5 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömiä oli tammikuussa 2025 112 270 ja heinäkuussa 2026 145 997. Kelan maksama työttömyysturva kasvoi vuonna 2025 kahteen miljardiin euroon ja työmarkkinatuen saajia oli 273 218, 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiopäivärahan saajia oli samaan aikaan kuusi prosenttia vähemmän. Porrastus toimi siis siinä, mihin se oli tarkoitettu: ansiosidonnaiselta siirryttiin pois. Se, mihin siirryttiin, oli työmarkkinatuki eikä työ.

Tässä on sanottava rajaus, ilman jota koko vertailu kaatuu. Työttömyys nousi samaan aikaan, kun vienti hiipui, korot olivat korkealla ja rakentaminen seisoi, eikä kukaan voi jälkikäteen erottaa, mikä osa luvusta on suhdannetta ja mikä lakia. Esitykset sanoivat sen itse: yhden uudistuksen vaikutusta ei voi eristää muista. Siksi tässä ei väitetä, että porrastus tuotti työttömyyden. Väite on toinen ja se on mitattavissa: luvattiin 39 000 työllistä lisää ja työllisten määrä on paikallaan. Väitteen ja toteutuman väli on olemassa riippumatta siitä, mistä se johtuu.

Sitten on kysymys, joka ratkaisee, tuleeko välistä koskaan tietoa. Porrastusesitys kirjoitti itse, että vaikutuksista on tehtävä "kattavaa yhteisarviointia myös jälkikäteen" ja että siihen on varattava "noin 2–3 vuotta syyskuun 2024 alusta lukien". Ikkuna alkaa syyskuussa 2026 eli nyt. Eduskunta edellytti vastauksessaan, että valtioneuvosto seuraa muutosten vaikutuksia lapsiperheiden toimeentuloon ja työllistymiseen. Sellaista arviota, jossa esityksen oma luku ja toteutunut luku olisivat samalla sivulla, ei ole julkaissut kukaan: ei ministeriö, ei tarkastusvaliokunta, ei tutkimuslaitos. Tutkimuslaitosten julkaisut ovat joko vanhemman tutkimuksen koosteita tai etukäteissimulaatioita, jotka on tehty ennen kuin lait tulivat voimaan. Se on sama aukko kuin yt-tilaston aukko, vain toisessa päässä: irtisanomisia ei lasketa yhteen, eikä lupauksia verrata siihen, mitä tuli.

Kuka hyötyy rakenteesta

Hyötyjät luetaan mittareista, ei kenenkään tarkoituksesta. Yt-tilaston puuttuminen hyödyttää jokaista, jonka ei tarvitse vastata irtisanomisista kokonaisuutena. Työnantaja vastaa omasta neuvottelustaan, hallitus työttömyysasteesta, mutta kukaan ei vastaa siitä, montako ihmistä on samaan aikaan neuvottelujen piirissä. Kaksi mittaria antavat mahdollisuuden valita luvun ja maahanmuuton kehys antaa mahdollisuuden sanoa, ettei luku ole ihmisiä. Lupaus, jota ei mitata, hyödyttää sitä, joka sen antoi: 39 000 työllisen arvio elää asiakirjoissa ilman toteutumasaraketta ja yhteistoimintalain 61 miljoonan säästö toteutui yrityksille riippumatta siitä, syntyikö yhtään työpaikkaa. Häviäjä on pitkäaikaistyötön, jonka joukko on kasvanut 34 000:lla puolessatoista vuodessa ja joka ei näy erikseen yhdessäkään ennusteessa sekä se irtisanottu, jonka neuvotteluaika puolitettiin ja jonka palkanmenetys on laskettu esitykseen eurolleen.

Kokoero on tässä aiheessa lukujen välissä, ei niiden suuruudessa. Koronakeväänä laskettiin 158 000, nyt ei lasketa mitään. Kahden virallisen mittarin väliin mahtuu 73 000 ihmistä ja se on enemmän kuin Kuopion väkiluku. Kassan ulkopuolelle putoavia ei laske kukaan, mutta heidän määränsä voi lukea kahden luvun erotuksesta ja se on koko kasvu.

Katso, minä itse etsin

Hesekielin kautta Herra sanoo paimenille, jotka olivat kainneet itseään, mitä hän tekee itse:

Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen. Niinkuin paimen pitää huolen laumastaan, kun hän on lampaittensa keskellä ja ne ovat hajallaan, niin minä pidän huolen lampaistani, ja minä pelastan ne joka paikasta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä.

Hes. 34:11–12

Hajallaan on juuri se sana. Irtisanottu on hajallaan uutisissa, työtön on hajallaan kahden mittarin välissä, kassaan kuulumaton on hajallaan erotuksessa, jota kukaan ei laske. Paimen, joka on lampaittensa keskellä, tietää niiden määrän, koska hän on siellä. Ministeriö tiesi sen keväällä 2020, koska se meni katsomaan. Se voi mennä uudelleen. Laskematta jättäminen on päätös ja päätöksellä on tekijä, vaikka tilastolla ei ole.

Lähteet

• Yt-neuvottelut, työttömyys ja konkurssit: mitä luvut kertovat tammikuusta 2025 heinäkuuhun 2026, selvitys 2.9.2026, lähteet ja tietokantahaut aineistotiedostossa.
• Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, StatFin-taulukko 135z ja tiedote 25.8.2026 heinäkuun 2026 työvoimatutkimuksesta.
• Tilastokeskus. Konkurssit ja yrityssaneeraukset, StatFin-taulukko 13fb, haettu 2.9.2026.
• KEHA-keskus. Työllisyyskatsaus heinäkuu 2026 ja tammikuu 2025.
• Konkurssiasiamiehen toimisto. Tiedotteet 21.1.2026 ja 14.7.2026.
• Työ- ja elinkeinoministeriö (2020). Yt-neuvottelujen piirissä olevien henkilöiden seuranta koronakeväänä. Findikaattori-palvelu, suljettu 15.3.2022.
• Suomen Pankki (12.6.2026). Euro ja talous, ennuste. Valtiovarainministeriö (kesäkuu 2026). Taloudellinen katsaus. Etla (25.3.2026). Suhdanne kevät 2026.
• Yle, STT ja yhtiöiden omat tiedotteet, muutosneuvottelut 2025 alkaen 2026 asti.
• Hallituksen esitykset HE 73/2023 vp, HE 13/2024 vp, HE 135/2024 vp, HE 198/2024 vp ja HE 199/2025 vp, vaikutusarviot ja lausuntopalaute. Eduskunnan avoin data, VaskiData, haettu 6.9.2026.
• Kela (18.2.2026). Tiedote työttömyystukien saajamääristä ja maksetuista etuuksista vuonna 2025. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö, ansiopäivärahatilasto tammi–kesäkuu 2025.