Kaiken elävän äiti on perheen side, jota pimeys kavahtaa

Vauva tuntee äitinsä äänen jo syntyessään.

Synnytyssalissa on hetken hiljaista. Vauva on nostettu äidin rinnalle kuivattuna ja paljaana, iho ihoa vasten. Hän on itkenyt ensimmäisen itkunsa ja etsii nyt jotakin. Äiti puhuu hänelle hiljaa sanoja, joita kukaan muu huoneessa ei kuule. Pieni pää kääntyy ääntä kohti.

Vauva on kuullut tämän äänen ennenkin. Lääkärilehden neuvolakatsauksen mukaan sikiö tallentaa loppuraskauden aikana varhaisia muistikuvia. Syntynyt vauva tunnistaa perheenjäsentensä äänet. Anthony DeCasperin ja William Fiferin Science-lehdessä vuonna 1980 julkaisemassa kokeessa vastasyntyneet saivat imeä tuttia kahdella eri tavalla. Toinen tapa toi kuuluviin heidän äitinsä äänen, toinen vieraan naisen äänen. Vauvat oppivat tavan, joka toi äidin äänen. He valitsivat sitä useammin. Tutkijat päättelivät syntymää seuraavan ajan voivan olla tärkeä vauvan ja äidin siteen alkamiselle. Macfarlanen vuonna 1975 julkaisemassa kokeessa kuuden päivän ikäiset vauvat erottivat oman äitinsä liivinsuojan tuoksun toisen äidin liivinsuojasta.

Pienen ihmisen ensimmäinen maailma on äiti: hänen äänensä, tuoksunsa ja sylinsä lämpö. Lapsi tietää, miltä turvallinen läsnäolo tuntuu, paljon ennen kuin hän tietää mitään Jumalasta. Juuri tähän kohtaan Raamattu sijoittaa ensimmäisen lupauksen ja ensimmäisen vihollisuuden.

Kaiken elävän äiti

Paratiisin portti ei ollut vielä sulkeutunut, kun Jumala puhui käärmeelle. Tuomion keskelle kirjoitettiin lupaus. Sen keskellä on nainen.

Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.
1. Moos. 3:15

Ensimmäinen vihollisuus asetetaan käärmeen ja vaimon väliin. Sieltä se ulottuu heidän jälkeläisiinsä sukupolvesta toiseen. Lupaus pimeyden voittamisesta kulkee naisen ja hänen lapsensa kautta. Siitä hetkestä asti pimeys on vaaninut naista ja lasta.

Vasta tuomion sanojen jälkeen mies antaa vaimolleen nimen.

Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti.
1. Moos. 3:20

Heprean sana äiti on ʼêm. Strongin sanakirja selittää sen äidiksi perheen siteenä. Nimi Eeva, Chavvâh, johdetaan verbistä elää. Sanakirja kääntää sen elämän antajaksi. Kaiken elävän äiti on elämän antaja, joka sitoo perheen yhteen.

Ensimmäinen asia, jonka Eeva esikoisestaan sanoi, oli kiitos: "Minä olen saanut pojan Herran avulla". Hän otti lapsen vastaan lahjana. Nykypäivän äiti, joka nostaa vastasyntyneen rinnalleen, seisoo saman nimen alla. Hänen kauttaan elämä tulee maailmaan ja saa ensimmäisen kotinsa.

Synnyttävän naisen edessä

Raamattu palaa pimeyden hyökkäystä kuvatessaan yhä uudelleen samaan paikkaan, synnyttävän naisen luo. Egyptin kuningas antoi ensimmäisen surmakäskynsä kätilöille, Sifralle ja Puualle. Heidän piti tarkastaa lapsen sukupuoli synnytyksessä: "jos se on poika, surmatkaa se".

Mutta kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet, niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut, vaan antoivat poikalasten elää.
2. Moos. 1:17

Kaksi naista, joiden työ oli ottaa lapsi vastaan, seisoi valtakunnan ja vastasyntyneen välissä. Heidän voimansa oli Jumalan pelko. Jumala salli heidän menestyä ja antoi heille runsaasti perhettä.

Ilmestyskirjassa sama asetelma nähdään taivaassa. Vaimo huutaa synnytyskivuissaan. Hänen edessään seisoo suuri, tulipunainen lohikäärme.

Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.
Ilm. 12:4

Lohikäärme odottaa synnytystä. Vihollinen tuntee sen, minkä tutkimus on myöhemmin mitannut: syntymän jälkeinen aika on tärkeä siteen alkamiselle. Kertomus päättyy kuitenkin toisin kuin lohikäärme odotti. Lapsi temmataan Jumalan luo. Vaimolle on valmistettu paikka erämaassa. Käärmeen syöstessä vettä virtana hänen peräänsä luotu maailma asettuu hänen puolelleen.

Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa.
Ilm. 12:16

Äidin syli faraon talossa

Mooseksen äiti näki lapsensa olevan ihana. Kolme kuukautta hän piti kätkössä lasta, jonka kuningas oli määrännyt kuolemaan. Salaamisen käydessä mahdottomaksi hän rakensi kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja laski sen Niilin kaislikkoon. Faraon tytär löysi lapsen. Lapsen sisar tarjoutui hakemaan hebrealaisen imettäjän ja kutsui oman äidin.

Ja faraon tytär sanoi hänelle: "Ota tämä lapsi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan". Ja vaimo otti lapsen ja imetti sen.
2. Moos. 2:9

Valtakunta, jonka käskyn piti katkaista side, maksoi lopulta sen ylläpidon. Poika kasvoi ensimmäiset vuotensa oman äitinsä rinnoilla. Kasvettuaan hän siirtyi faraon tyttären pojaksi ja sai nimensä tältä. Heprealaiskirje kertoo, mitä sitten tapahtui: "Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä." Se, minkä äiti antoi ensimmäisinä vuosina, kesti palatsin.

Kiintymysteorian perustaja John Bowlby kirjoitti vuonna 1969 teoksessaan Attachment and Loss lapsen kiintymyksellä olevan vahvan taipumuksen suuntautua pääasiassa yhteen tiettyyn ihmiseen. Hän antoi ilmiölle oman nimen, monotropia. Mary Ainsworthin ja hänen työtovereidensa teoksessa Patterns of Attachment (1978) äidin herkkyyttä mitattiin yhdeksänportaisella asteikolla. Korkein luokka kuvaa äitiä, joka on hienovaraisesti virittynyt vauvan viesteihin, vastaa niihin nopeasti ja sopivasti ja näkee asiat vauvan näkökulmasta. Suomalaisen neuvolakatsauksen mukaan toistuvat imetystilanteet tukevat vauvan ja äidin välistä kiintymyssuhdetta. Äidin aivolisäke erittää imetyksen aikana oksitosiinia, joka tuo hyvänolontunnetta ja halua seurustella vauvan kanssa. L. Alan Sroufen ja hänen työtovereidensa tutkimuksessa Minnesotan yliopistossa köyhyyteen syntyneitä lapsia seurattiin 45 vuoden ajan. Varhaiset ihmissuhdekokemukset ennustivat heidän kehitystään.

Mooseksen äiti ei tuntenut näitä sanoja. Hän tiesi silti, mitä hänen syliinsä annettiin takaisin.

Palvelijattaren alhaisuus

Suomi tiesi kerran, mitä äiti merkitsee. Lapsikuolleisuus ja laskeva syntyvyys herättivät huolta. Vuonna 1937 säädettiin äitiysavustuslaki. Sen tarkoitus oli saada odottavat äidit terveydenhuollon piiriin varhain. Laki kantoi äidin nimeä.

Elokuussa 2022 voimaan tulleessa perhevapaauudistuksessa äitiysraha korvattiin raskausrahalla ja äitiysvapaa raskausvapaalla. Hallituksen esityksen mukaan lakiehdotuksessa "on vältetty tarpeetonta sukupuolittunutta terminologiaa". Tasa-arvovaltuutettu muistutti eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa äitiysrahan aiemmasta perustelusta. Sen tarkoitus oli antaa äidille mahdollisuus olla poissa työstä oman ja lapsensa terveyden turvaamiseksi. Valtuutetun mukaan tämä äitiyssuojan näkökulma puuttui esityksestä kokonaan. Viittaus olisi ollut tärkeä myös äitien oikeusaseman kannalta. Isossa-Britanniassa kätilöiden ammattijärjestö pyysi vuonna 2021 anteeksi, kun se oli korvannut sanat äiti ja nainen ilmauksella synnytyksen jälkeiset ihmiset.

Sama suunta näkyy siinä, miten kodin aikaa lapsen kanssa mitataan. Kelan tilastojen mukaan kotihoidon tuella hoidettujen yhdeksän kuukauden ja kahden vuoden välisten lasten osuus laski vuodesta 2000 vuoteen 2018 58 prosentista 44 prosenttiin. Vuonna 2021 syntyneiden lasten perheistä kotihoidon tukea sai 86 prosenttia. Uudistuksen jälkeen vuonna 2022 lapsen saaneista perheistä sitä käytti 76 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiekartta mittasi Suomea EU:n asettamaa varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitetta vasten. Jo vuosituhannen vaihteen suomalaisissa tutkimuksissa suurin osa kotiäideistä koki, ettei yhteiskunta arvosta kotiäitiyttä riittävästi.

Kansainvälisen tutkimusryhmän vuosina 2018 ja 2019 tekemässä 42 maan vertailussa suomalaiset vanhemmat olivat seitsemänneksi uupuneimpia. Nuoret äidit olivat suurimmassa vaarassa uupua. Ylen vuonna 2022 uutisoiman kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan äidit ovat uupuneempia maissa, joissa sukupuolten tasa-arvo on vahva. Tasa-arvoisena pidetyssä Kuubassa äidit eivät olleet uupuneita. Tutkija uskoo tämän liittyvän kokemukseen äitiyden arvostamisesta.

Raamatussa on nainen, jota kukaan ei arvostanut. Hanna ei voinut saada lasta. Hänen kilpailijattarensa kiusasi häntä vuodesta toiseen. Temppelin pappi luuli häntä rukouksen keskellä humalaiseksi. Hanna rukoili: "Herra Sebaot, jos sinä katsot palvelijattaresi kurjuutta, muistat minua etkä unhota palvelijatartasi". Herra muisti. Samuelin synnyttyä Hanna vieroitti hänet ensin. Vasta sitten hän vei pojan temppeliin. Poika oli silloin vielä pieni. Joka vuosi hän teki pojalle pienen viitan ja toi sen mukanaan.

Vuosisatoja myöhemmin nuori nainen Nasaretissa lauloi samasta katseesta.

sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.
Luuk. 1:48

Maailma mittaa äitiyttä etuuspäivinä ja osallistumisasteina. Jumala katsoo palvelijattarensa alhaisuuteen. Maria kätki kaikki nämä sanat sydämeensä. Äidin työ on suurelta osin sellaista, mitä kukaan ei näe. Se on silti nähty.

Usko, joka kulki äidin äänessä

Paavali kirjoitti Timoteukselle vilpittömästä uskosta, "joka ensin oli isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikellä". Usko ei alkanut Timoteuksesta. Se kulki kahden naisen kautta ennen kuin se asettui häneen.

ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
2. Tim. 3:15

Itä-Suomen yliopiston pitkittäistutkimuksessa seurattiin tamperelaisia rippikoulunuoria kymmenen vuoden ajan, 14–15-vuotiaasta 25-vuotiaaksi. Nuorilla, jotka saivat uskonnollista kasvatusta kotoaan molemmilta vanhemmilta, usko Jumalaan oli vahvinta nuoruuden kaikissa vaiheissa. Tutkimuksen mukaan ankara ja tuomitseva kasvatus etäännyttää nuoria uskosta. Olennaista on myönteinen, hellä ja rakastava suhde lapseen. Tutkimuksesta kertovassa Kirkko ja kaupunki -lehden jutussa nousi esiin yksi yksityiskohta: "Monet nuoret mainitsivat myös iltarukouksen. He kertoivat, kuinka äiti luki iltarukousta ja kuinka vasta isommaksi kasvettuaan he ovat tajunneet, miten iso merkitys sillä on heille ollut."

Tässä on se voima, jota vihollinen kavahtaa. Lohikäärme ei lopettanut sotaansa vaimon paettua erämaahan.

Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.
Ilm. 12:17

Vaimon jälkeläiset pitävät Jumalan käskyt. Usko kulkee sukupolvesta toiseen. Sen ensimmäinen reitti kulkee äidin sylin ja äänen kautta. Sama ääni, jota kohti vastasyntynyt käänsi päänsä, lukee vuosia myöhemmin iltarukousta sängyn laidalla. Lapsi oppii ensin, että hänen huutoonsa vastataan. Siitä kasvaa kyky luottaa Häneen, joka vastaa aina.

Unohtamaton

Hepreassa armahtamista tarkoittava verbi on rācham. Strongin sanakirjan mukaan kohtua tarkoittava sana rechem johdetaan siitä. Jumalan armahtava rakkaus ja äidin kohtu ovat kielessä samaa sukua.

Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota.
Jes. 49:15

Jumala käyttää äidin rakkautta kuvana omasta rakkaudestaan. Silti Hän sanoo olevansa sitäkin uskollisempi. Äiti, joka kantaa lapsensa Jumalan eteen, on itse kannettu. Hänen väsymyksensä on nähty. Hänen rukouksensa kuullaan.

Synnytyssalissa vauva on nukahtanut äidin rinnalle. Äiti puhuu yhä hiljaa. Kukaan muu ei kuule, mitä hän sanoo. Taivas kuulee.