Yhdysvaltain ohjusresurssien valuminen Aasiaan ja Baltian ilmapuolustuksen aukot leimasivat päivää, jona etulinjamaine alkoi karkottaa länsituristeja.
Tämä raportti tutkii Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan mediakentän tapaa katsoa maailmaa NATO:n itärajan etulinjan näkökulmasta.
Aineisto kerätään kunkin maan keskeisistä medioista alkuperäiskielellä (puola, viro, latvia, liettua) sekä julkisten palveluiden englanninkielisistä rinnakkaiskanavista. Puola tuo Tusk-koalition ja PiS-perinnön välisen narratiivijännitteen — Gazeta Wyborcza (lib kesk-vas, Agora), Rzeczpospolita (kons oikeisto), OKO.press (tutkiva oppositiokriittinen), Onet Wiadomości (suurin uutisportaali), TVP World (yleisradio englanniksi) ja Notes from Poland (riipp. eng). Viro on e-Estonian digitaalinen edelläkävijä ja Venäjän raja-asukas — Postimees (kesk-kons), ERR News (yleisradio eng) ja Delfi.ee (uutisportaali). Latviassa venäjänkielinen vähemmistö ja Riika satama-rautatie ovat keskeisiä — LSM.lv (julkinen palvelu eng), Re:Baltica (tutkiva), Diena (vanhin sanomalehti) ja Delfi.lv (uutisportaali). Liettua hallitsee Suvalkin käytävän eteläpäätä ja Kaliningradin rajaa — 15min (uutisportaali), LRT English (yleisradio), BNN News (Baltic-yhteismedia) ja Delfi.lt (uutisportaali). Suomelaiselle lukijalle nämä naapurikielet kantavat Suomea koskettavia teemoja: NATO-itäreunan yhteinen huoli (Suomella 1340 km Venäjä-rajaa), Itämeren kaapelirikkojen sarja, Baltian sähköverkon Eurooppa-synkronointi ja Ukraina-tuen rakenteellinen kestävyys.
Aineisto on 355 artikkelia, mikä on edellispäivää (315) suurempi ja heijastaa maanantain paluuta kovaan politiikkaan sunnuntain pehmeyden jälkeen. Volyymijakauma on jälleen vino Liettuan hyväksi, ja Delfi.lt tuottaa massiivisen julkkis-, onnettomuus- ja elämäntapa-aineiston (Marilyn Monroe, Dua Lipa, Vladimiras Laučiusin rattijuopumus, loteria-juristit, Balin mummot), jonka alle päivän kovat signaalit hautautuvat. Tämä on rakenteellinen vinouma, joka pitää lukea tietoisesti, sillä Liettuan strategiset uutiset löytyvät pääosin 15minin, LRT Englishin ja BNN Newsin tasolta, eivät Delfin etusivulta.
Poliittinen tasapaino kärsii tutuista ongelmista. Gazeta Wyborcza näkyy lähes kokonaan otsikkoina ja teasereina, jolloin liberaalin valtalehden täysteksti puuttuu. Rzeczpospolita ja Onet kantavat Puolan painon, OKO.press tuo tutkivan kerroksen ja englanninkieliset TVP World sekä Notes from Poland täydentävät. Viron ERR News kääntyy tänään jälleen kotimaisiin ja pehmeisiin aiheisiin (rokotuskattavuus, synnytyksen jälkihoito, lastenoikeudet, rantakausi), mutta julkaisee samalla painavan puolustustahtokyselyn ja asiantuntija-analyysin Yhdysvaltain kykyaukoista. Merkittävä muutos edellispäivään on, että BNN News on palannut aineistoon, jolloin ylirajainen perspektiivi on jälleen läsnä, ja juuri se kantaa tänään päivän paljastavinta kehystä eli länsituristien peruutuksia.
Yleisarvio on, että tämä on tavallista kovasignaalisempi maanantai, jossa kolme rakennetta nousee aineiston yli, Yhdysvaltain vetäytyminen, Baltian ilmapuolustuksen aukot ja etulinjamaineen taloudellinen hinta. Lukijan on hyvä tiedostaa, että Liettuan ja Latvian viihdetulva sekä Wyborczan tekstipuute vinouttavat kuvaa kohti otsikoita, jolloin syvärakenne paljastuu vasta kun aineisto luetaan kokonaisuutena.
Suomi on tänään poikkeuksellisen näkyvä, ja näkyvyys jakautuu neljään rooliin, jotka yhdessä rakentavat tähänastisen aineiston monisyisimmän Suomi-kuvan.
Drooniuhan kohteena oleva Suomi on päivän tärkein ja arkaluonteisin havainto. Postimees ja Delfi.ee uutisoivat Helsingin Sanomiin nojaten, että Helsingin lähistöllä Uudellamaalla toukokuun puolivälissä syntyneen drooniuhan aiheutti väitetysti Ukrainasta ekslikult eli vahingossa Suomen suuntaan lähetetty lõhkeainega droon eli lõhkeainelaenguga lennumasin. Delfi.ee:n otsikko on suorasanainen, "Leht: Ukraina saatis mais kogemata Soome suunas lõhkeainega droone, valitsus vaikis juhtunust". Kehystyksessä on kaksi voimakasta elementtiä, ensinnäkin uhka tuli Ukrainan suunnasta eikä Venäjältä, mikä mutkistaa puhdasta Venäjä-uhkakehystä, ja toiseksi Suomen hallitus vaikeni tapahtuneesta. Tämä on suomalaiselle lukijalle merkittävä signaali, sillä se rakentaa kuvaa Suomesta drooniuhalle alttiina kahdesta suunnasta sekä hallinnosta, joka ei ollut läpinäkyvä.
Teknologisesti sodassa kiinni oleva Suomi ilmestyy Onetin avaruusuutisessa. Neljä tai viisi venäläistä Kosmos-satelliittia ohjattiin lähes identtiselle radalle suomalais-amerikkalaisen ICEYE-X36-tiedustelusatelliitin kanssa, paikoin 500 metrin päähän. Onet kuvaa suomalaisen ICEYE:n maailman suurimman tutkasatelliittilaivaston operaattoriksi, joka tuottaa tiedustelutietoa Ukrainalle ja teki Rheinmetallin kanssa 1,7 miljardin euron yhteisyrityksen Bundeswehrille. Suomi näyttäytyy tässä Ukrainan sodan teknologisena infrastruktuurina, jota Venäjä uhkaa suoraan avaruudessa.
Urheileva Suomi dominoi tunnenäkyvyyttä. Latvian Diena, LSM ja Delfi.lv uutisoivat Suomen viidennestä jääkiekon maailmanmestaruudesta, "Somija pagarinājumā sagrauj mājinieku cerības un piekto reizi izcīna pasaules čempionāta zeltu", ja Konsta Heleniuksen jatkoaikamaali Sveitsiä vastaan. Delfi.ee nostaa inhimillisen kulman, "Soome hokikoondise 20-aastase sangari ema minestas tribüünil", ja kertoo viisinkertaisen Stanley Cup -voittajan Esa Tikkasen seuranneen finaalia tallinnalaisessa urheilubaarissa. Suomi on tässä menestyvä naapuri, jota vasten Latvian kuudes sija mitataan.
Vertailukohtana toimiva Suomi näkyy taloustiedoissa. ERR raportoi Suomen sähkön olevan halvempaa kuin Baltiassa (keskihinta 119 euroa megawattitunnilta vastaan Baltian 145). BNN ja Eurostat puolestaan kertovat Suomen työttömyysasteen olevan EU:n korkein, 10,6 prosenttia. Rzeczpospolita mainitsee, että Euroopan matkatoimistojärjestön ECTAA:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin suomalainen Heli Mäki-Fränti.
Suomi-kuva on tänään ristiriitaisempi kuin aiemmin. Edistynyt ja menestyvä Suomi (ICEYE, jääkiekko, halpa sähkö) yhdistyy ensimmäistä kertaa haavoittuvaan ja hallinnollisesti vaikenevaan Suomeen (Ukrainan droonit, korkea työttömyys). Tärkein hiljainen havainto suomalaiselle lukijalle on, että drooniuhka kytketään tänään Suomeen nimenomaan Ukrainan eikä Venäjän kautta, mikä on harvinainen kehys koko tässä segmentissä, ja että virolainen media on se kanava, joka nostaa Suomen hallituksen vaikenemisen esiin, ei suomalainen lähde itse näissä uutisissa.
Puola. Uutisagenda on monikärkinen mutta kahden raskaan langan hallitsema. Ensimmäinen on Yhdysvaltain luotettavuuden konkretisoituminen ohjushankinnaksi, Rzeczpospolitan "Pentagon na zakupach, miliardy na pociski do Patriotów. Polska może na tym ucierpieć" kertoo Yhdysvaltain tilaavan 2798 Patriot PAC-3 MSE -ohjusta Indo-Pacificin tarpeisiin, mikä saattaa viivästyttää Puolan omia toimituksia. Tämä jatkaa suoraan edellispäivän Yhdysvalta-epävarmuutta, mutta siirtää sen mielipidemittauksesta materiaaliseksi resurssikilpailuksi, jossa Puola häviää Kiinalle. Toinen lanka on Puolan ja Ukrainan suhteen rakoilu, Onetin "Nawrocki domaga się odebrania Zełenskiemu Orderu Orła Białego" ja TVP Worldin "Polish city removes Ukrainian flag amid diplomatic row over tribute to WWII unit" kytkeytyvät UPA-muistokiistaan. Kolmas napa on sisäpolitiikka, Tusk hajottaa KO:n rakenteet Małopolskassa Krakovan referendumtappion jälkeen. Hyötyjä on kahtalainen, omavaraisuusagenda saa polttoainetta ohjuskilpailusta ja konservatiivinen leiri saa Nawrockin historiapolitiikasta. Häviäjä on Puolan ja Ukrainan solidaarisuuden itsestäänselvyys.
Viro. Agenda jakautuu kovan ja pehmeän väliin. Strateginen kärki on Yhdysvaltain kykyaukot, ERR Newsin "Experts: Filling U.S.-created defense gaps would be difficult for Europe" kokoaa Krossin, Heremin ja Terraksen arviot siitä, ettei Eurooppa pysty paikkaamaan Yhdysvaltain syväiskukykyä, satelliittikuvausta ja ilmatankkausta ennen kuin pitkälle 2030-luvun yli. Toinen kärki on puolustustahtokysely, jonka mukaan 81 prosenttia tukee aseellista vastarintaa. Kolmas on Suomen drooniuutinen. Kotimainen kerros on hallinnollinen ja kriittinen, Narvan toimintakyvyttömyys (Gassova), lasten rokotuskattavuuden romahdus (Lutsar), opiskelijoiden pakkotyö ja Taiteilijaliiton 700 000 euron varkaus. Hyötyjä on eurooppalaisen omavaraisuuden agenda sekä puolustuslaitoksen brändi. Häviäjä on terävä akuutti Venäjä-valppaus, joka jää taustalle toista päivää peräkkäin.
Latvia. Uutispäivää hallitsee emotionaalisesti jääkiekon finaali ja Latvian kuudes sija, jonka rinnalla nousee tänään uusi ja paljastava kärki, etulinjamaineen taloudellinen hinta. BNN Newsin "Western tourists cancel bookings in the Baltics, perceiving the region as an unsafe frontline border zone" ja Delfi.lv:n "Par gaisa apdraudējumu ietekmi uz tūrismu un biznesu Latgalē" kehystävät drooniuhan ensisijaisesti talousvahinkona. Toinen napa on Rail Baltican rahoitustappio, Latvia menettää 51,5 miljoonaa euroa Daugava-sillan EU-rahoitusta. Kolmas on hiljainen mutta vakava, sairaaloiden korruptiotutkinta. Hyötyjä on ravintola-alan ja matkailun intressi, joka vaatii hallitukselta "selkeää ja itsevarmaa viestintää". Häviäjä on uhka-amplifikaation harjoittama media itse, joka asetetaan epäsuorasti vahingon aiheuttajaksi.
Liettua. Kova uutinen jakautuu kolmeen. Strateginen kärki on ilmapuolustuksen strategian puute, LRT Englishin "Kubilius says Lithuania lacks clear strategy for strengthening air defence" ja "Ukrainian specialists to assess Lithuania's air defence strategy" yhdessä kertovat, että Liettua kutsuu ukrainalaiset asiantuntijat arvioimaan oman ilmapuolustuksensa. Toinen kärki on NATO:n muutos, Delfi.lt:n "Po JAV signalų NATO pastebimas neįprastas sujudimas" ja Vilnan NATO-Ukraine Defence Innovators Forum. Kolmas on kotimainen skandaali, journalisti Vladimiras Laučiusin rattijuopumus ja pakeneminen, joka saa Delfi.lt:ssä poikkeuksellisen runsaan käsittelyn. Päälle valuu viihdetulva. Hyötyjä on puolustushankinta-agenda ja hallinnon kyky kehystää uhka samanaikaisesti institutionaaliseksi ja teknologiseksi. Häviäjä on Registrų centras -vuodon järjestelmävastuu, joka kääntyy edelleen Pinskuvienė-tyyppiseksi henkilönokitteluksi.
Kollektiiviset metasijoittelu-yhteydet. Neljää kenttää yhdistää tänään kolme lankaa. Ensinnäkin Yhdysvaltain vetäytymisen materialisoituminen, Puolassa Patriot-ohjuksina, Virossa kykyaukkoina, Liettuassa NATO:n muutoksena. Edellispäivän puoluepoliittinen epävarmuus on tänään muuttunut konkreettiseksi resurssipulaksi. Toiseksi ilmapuolustuksen aukon yhteinen tunnustaminen, Kubilius, Latvian Latgale ja Viron asiantuntijat puhuvat samasta haavoittuvuudesta. Kolmanneksi, ja tämä on uutta, etulinjamaineen taloudellinen hinta, jonka BNN nostaa esiin ja joka tuottaa segmentin sisäisen jännitteen, uhasta raportointi vahingoittaa aluetta itseään. Hyötyjä on eurooppalaisen omavaraisuuden ja puolustushankinnan agenda, häviäjä on yksinkertainen Yhdysvalta-luottamus.
Puola. Maailmankuva on jännitteinen ja kahteen suuntaan repeilevä. Ulkoinen kehys on kylmenevä, Yhdysvallat priorisoi Kiinaa ja Puola jää jonon hännille omissa ohjustoimituksissaan, mikä syventää SAFE-aikakauden omavaraisuusvaatimusta. Samalla Puolan ja Ukrainan suhteeseen ilmestyy säröjä, Nawrockin vaatimus Zelenskyn kunniamerkin perumisesta ja kaupungin Ukrainan lipun poisto rakentavat kuvaa siitä, että solidaarisuus ei ole ehdotonta vaan historiakiistojen rasittamaa. Sisäpolitiikka (Tusk Małopolskassa, valehälytysjuristin pidätys) syventää hajaannuksen tuntua. Lukija kantaa mukanaan epävarmuutta, jossa liittolainen etääntyy, kumppani kiistelee ja kotirintama hajoaa.
Viro. Maailmankuva on kaksitasoinen, hallittu pinta ja syvenevä huoli. Puolustustahtokysely ja rantakausi luovat tyynen normaaliuden, mutta sen alla kulkee kaksi painavaa virtaa, Yhdysvaltain kykyaukot joita Eurooppa ei pysty paikkaamaan sekä Suomeen harhautuneet Ukrainan droonit. Kotimainen kerros (rokotuskattavuus, Narva, opiskelijaköyhyys) tuo hallinnollisen huolen. Lukija kantaa mukanaan tyyntä mutta syvenevää tietoisuutta siitä, että turvatakuu ohenee ja että hallinto kamppailee omien ongelmiensa kanssa.
Latvia. Maailmankuva on kolmijakoinen, urheiluylpeys, hiljainen uhka ja uusi taloudellinen huoli. Jääkiekon kuudes sija antaa kollektiivisen pettymyksen sekoittuneena Balcersin maalipörssivoittoon. Sen alla kulkee drooniuhan pohjavirta, mutta tänään se saa ennennäkemättömän käänteen, uhasta puhuminen itse nähdään vahinkona, joka karkottaa turisteja ja vie miljoonia. Lukija kantaa mukanaan urheilun yhteenkuuluvuutta pinnalla, uhan tietoa alla ja uutena kysymyksen siitä, onko pelosta puhuminen pahempi kuin pelko itse.
Liettua. Maailmankuva on institutionaalinen, varustautuva ja kotimaisen skandaalin värittämä. Ilmapuolustuksen strategian puute tunnustetaan avoimesti, Ukraina kutsutaan opettajaksi ja NATO kuvataan muuttuvaksi Yhdysvaltain signaalien jälkeen. Samalla nativistinen alavire (kielivaatimuspetition, Vilnan moskeijakielto, Kasčiūnasin kiistanalainen iskulause) tuo sisäisen identiteettijännitteen. Laučiusin rattijuopumus ja viihdetulva hajauttavat. Lukija kantaa mukanaan varustautumisen velvollisuutta, tietoisuutta omasta haavoittuvuudesta ja kotimaisen luottamuksen rapautumista.
Maiden kehysten erot ja yhdistymät. Yhdistää Yhdysvaltain vetäytymisen materialisoituminen ja ilmapuolustuksen aukon yhteinen tunnustaminen. Erottaa kunkin maan toissijainen kehys, Puola Ukraina-suhteen rakoilun ja sisäisen hajaannuksen kautta, Viro pehmeän hallinnollisen huolen kautta, Latvia urheilun ja taloudellisen pelkokehyksen kautta, Liettua institutionaalisen varustautumisen ja nativistisen alavireen kautta. Syvärakenne on, että edellispäivän institutionalisoitu uhka saa tänään hintalapun, sekä sotilaallisen (kykyaukot, ilmapuolustus) että taloudellisen (turistien peruutukset), ja samalla liittolaisen tuki muuttuu menneen ajan muistoksi, jota Obama-neuvonantajan "valmis sotimaan Baltian puolesta" -uutinen kantaa nimenomaan imperfektissä.
Puola. Painotetaan Yhdysvaltain ohjushankintaa ja Puolan riskiä jäädä jonoon, hollantilaisten Patriotien jatkamista, Nawrockin ja Zelenskyn kunniamerkkikiistaa, Ukrainan lipun poistoa, Tuskin Małopolska-ratkaisua, Venäjän Valko-Venäjä-valmisteluja (Wiaczorka), Ukrainan drooni-iskuja Luhanskissa ja Venäjän öljyinfrastruktuuriin sekä Armenian painostusta. Sivuun jää venäjänkielisen vähemmistön asema, joka Puolassa on rakenteellisesti pieni teema. Merkittävä rakenteellinen havainto on, että lapsiköyhyysraportti (364 000 lasta köyhyysrajan alla) ja lasten aliravitsemus julkaistaan lastenpäivänä mutta jäävät turvallisuus- ja ohjusaineiston katveeseen, jolloin yhteiskunnallinen kriisi alittaa uutiskynnyksen juuri kun sen pitäisi olla esillä.
Viro. Painotetaan Yhdysvaltain kykyaukkoja, puolustustahtokyselyä, Suomeen harhautuneita drooneja, rokotuskattavuuden romahdusta, Narvan toimintakyvyttömyyttä, opiskelijaköyhyyttä, synnytyksen jälkihoidon aukkoja, Taiteilijaliiton varkautta sekä lastenpäivää. Sivuun jää terävä akuutti Venäjä-uhka, joka korvautuu asiantuntija-analyysillä kykyaukoista. Rakenteellisesti merkittävää on Aimar Ventselin essee "What Natasha thinks of Estonia", joka kertoo Moskovassa asuvasta sukulaisesta ja päättelee, että venäläiset eivät muutu "no matter what our friends of good Russians may imagine". Tämä siirtää Venäjä-kehyksen poliittisesta henkilökohtaiseksi ja olemukselliseksi, mikä on hienovaraisempi ja syvempi vaikuttamismekanismi kuin uutisraportointi.
Latvia. Painotetaan jääkiekon finaalia ja kuudetta sijaa, etulinjamaineen tuomaa turistien peruutusta, Rail Baltican rahoitustappiota, Daugavpilsin rikossarjaa, sairaaloiden korruptiota, tuulipuistojen vastustusta, Riian kaukolämmön hinnankorotusuhkaa, NEPLP-johtaja Āboliņšin siirtymistä politiikkaan sekä pappi Eimaniksen hyväksikäyttösyytöksiä. Sivuun jää Venäjän sodan kulun terävä seuranta, joka jää lyhyiksi sähkeiksi. Erityisen paljastava on Delfi.lv:n "Topoša vēja parka teritorijā laukiem pazūd aizsargājamas lauksaimniecības zemes statuss", joka vihjaa rakenteelliseen maankäyttömanipulaatioon tuulipuistojen hyväksi, mutta jää yhden raportin tasolle urheilun ja kulttuurin katveeseen.
Liettua. Painotetaan ilmapuolustuksen strategian puutetta, ukrainalaisten asiantuntijoiden arviointikäyntiä, NATO:n muutosta, Vilnan puolustusinnovaatiofoorumia, Liettuan ja Ukrainan yhteishallituksen istuntoa, Registrų centras -vuodon järjestelmäkritiikkiä (Tumelis), Laučiusin rattijuopumusta, Kasčiūnasin iskulausekiistaa, Vilnan pelkopolitiikkaa (Žibas) sekä massiivista viihdeaineistoa. Sivuun jää Registrų centras -vuodon henkilövastuun ylittävä rakenteellinen käsittely. Merkittävä rakenteellinen teema on nativistinen alavire, joka kytkee yhteen kolme erillistä uutista, kielivaatimuspetitio (22 500 allekirjoitusta), Vilnan moskeijakielto ja Kasčiūnasin "Good night left side" -iskulause, joista yksikään ei käsittele toista mutta jotka yhdessä rakentavat sulkeutuvaa identiteettikehystä.
Puola. Kehystystyypit:
Sama tapaus eri kehyksessä, Yhdysvallat. Rzeczpospolita kehystää sen resurssikilpailuna, jossa Puola häviää Kiinalle, "Polska może na tym ucierpieć". Onetin essee kehystää Yhdysvaltain öljyteollisuuden petoksena, "Donald Trump oszukał was, Europejczyków". Implisiittinen oletus on, että Yhdysvallat ajaa omaa etuaan eikä Eurooppa voi siihen luottaa.
Viro. Kehystystyypit:
Sama tapaus eri kehyksessä, Venäjä. ERR ja asiantuntijat kehystävät Venäjän strategisena uhkana, johon Eurooppa ei ole varautunut Yhdysvaltain vetäytyessä. Ventselin essee kehystää saman olemuksellisena ja muuttumattomana, "people like Natasha do not change". Implisiittinen oletus on, että Venäjä-uhka ei ole vain valtioiden vaan ihmisten tasolla pysyvä.
Latvia. Kehystystyypit:
Sama tapaus eri kehyksessä, drooniuhka. Diena ja LSM kehystivät sen edellispäivänä analyyttisenä turvallisuuskysymyksenä. Tänään BNN ja Delfi.lv kääntävät kehyksen ympäri, uhka on ennen kaikkea talousvahinko ja median liioittelu on suurempi ongelma kuin itse ilmatilaloukkaukset, "the hybrid warfare narrative is winning in the media space". Implisiittinen oletus on, että hallituksen pitäisi viestiä rauhallisemmin ja itsevarmemmin, mikä on epäsuora vaatimus luottaa viranomaisiin eikä levittää huolta.
Liettua. Kehystystyypit:
Sama tapaus eri kehyksessä, ilmapuolustus. LRT kehystää sen strategian puutteena, jota Kubilius kritisoi ja jonka arviointiin tarvitaan ukrainalaisia. 15min kehystää saman varustautumisena, NATO-Ukraine-foorumina ja Ukrainan opetuskumppanuutena. Implisiittinen oletus on, että Ukraina on nyt opettaja ja Liettua oppilas, mikä kääntää avunannon suunnan.
Maiden kehysten erot ja yhdistymät. Yhdistää Yhdysvaltain vetäytymisen materialisoituminen ja ilmapuolustuksen aukon tunnustaminen. Erottaa toissijainen kehys, Puolassa Ukraina-suhteen rakoilu, Virossa pehmeä kotimainen hallinto ja Venäjän olemuksellistaminen, Latviassa uhasta puhumisen talousvahinko, Liettuassa nativistinen identiteetti. Yhteinen implisiittinen oletus on, että uhka on pysyvä mutta sen hinta on nyt laskettavissa, ja että liittolaisen tuki on siirtymässä menneestä nykyiseen epävarmuuteen.
Puola. Tunnelataus on hankautuva ja pettyvä. Voimakkaimman epävarmuuden latauksen kantaa Patriot-uutinen, jossa Puola jää Kiinan jalkoihin omissa toimituksissaan. Voimakkaimman katkeruuden latauksen kantaa Onetin Port Arthur -reportaasi, "zapach śmierci" ja "Trump oszukał was, Europejczyków". Nawrockin kunniamerkkivaatimus kantaa historiallisen loukkauksen latausta. Lapsiköyhyysraportti kantaa myötätunnon latausta, joka kuitenkin jää syrjään. Yhteisvaikutus on pettymyksen ja katkeruuden sävyttämä päivä, jossa liittolainen etääntyy ja kumppani loukkaa.
Viro. Tunnelataus on tyyni mutta huolestuva. Voimakkaimman latauksen kantaa kykyaukkoanalyysi, jonka Kross kiteyttää, "either you start swimming or you drown". Suomen drooniuutinen kantaa hiljaista hälytystä. Ventselin essee kantaa kylmää pettymystä venäläisiin sukulaisiin. Rokotuskattavuuden romahdus kantaa neuvostoajan muistuttamaa huolta. Yhteisvaikutus on tyyni mutta sisäisesti huolestuva päivä, jossa pinta on rauhallinen mutta perusta horjuu.
Latvia. Tunnelataus on kolmijakoinen. Voimakkaimman latauksen kantaa jääkiekon finaali ja Balcersin maalipörssivoitto, urheiluylpeyden ja pettymyksen sekoitus. Etulinjamaine-uutinen kantaa turhautumisen latausta, jossa yrittäjät ovat vihaisia median liioittelulle. Denali-tragedia kantaa surun latausta, Puriņšin sanat "we did everything we could" ja kolme kuollutta latvialaiskiipeilijää. Pappi Eimaniksen hyväksikäyttösyytökset kantavat hiljaista kauhua. Yhteisvaikutus on ylpeyden, turhautumisen ja surun monisävyinen päivä.
Liettua. Tunnelataus on velvollisuuden ja kotimaisen pettymyksen hallitsema. Voimakkaimman latauksen kantaa ilmapuolustuksen strategian puute, joka tuottaa haavoittuvuuden tunnetta. Laučiusin rattijuopumus kantaa kotimaisen luottamuksen rapautumisen latausta. Žibasin pelkopolitiikka-essee kantaa moraalista huolta. Neringan pyöräilijän kuolema ja Vilnan joukkotappelu kantavat arkisen onnettomuuden latausta. Yhteisvaikutus on velvollisuuden ja sisäisen pettymyksen yhdistelmä, jota viihdetulva hajauttaa.
Yhteisvaikutus alueellisesti. Vuorokauden emotionaalinen suunta on siirtynyt edellispäivän surusta ja institutionaalisesta valppaudesta pettymykseen ja huoleen. Liittolaisen etääntyminen (Puola, Viro, Liettua) ja etulinjamaineen taloudellinen kipu (Latvia) tuottavat yhdessä tunteen siitä, että ulkoinen turva ohenee ja sisäinen luottamus rapautuu. Emotionaalinen kehystys eroaa faktapohjasta selvimmin Latviassa, jossa faktat ovat turvallisuusuutisia mutta tunnelataus kanavoituu vihaksi median liioittelua kohtaan, mikä on poikkeuksellinen käänne, jossa uhan kantaja syyttää uhan kertojaa.
Tämän vuorokauden tärkein piilotettu rakenne on Yhdysvaltain turvatakuun siirtyminen nykyisyydestä menneeseen, samalla kun eurooppalainen ja kotimainen omavaraisuus asetetaan ainoaksi vaihtoehdoksi, eikä yksikään artikkeli julista tätä siirtymää mutta kaikki yhdessä toteuttavat sen. Edellispäivänä Yhdysvalta-usko oli mielipidekysymys. Tänään se on materiaalinen tosiasia, Patriotit menevät Kiinalle (Puola), kykyaukkoja ei voi paikata (Viro), NATO muuttuu Yhdysvaltain signaalien jälkeen (Liettua). Ratkaiseva hiljainen yksityiskohta on aikamuoto, LRT Englishin ja Delfi.ee:n "Former Obama adviser: He was prepared to go to war for the Baltic states" puhuu menneestä, valmius oli vuonna 2014. Tämä rakentaa kuvan siitä, että Yhdysvaltain sitoutuminen on muisto eikä lupaus.
Mekanismi 1: Turvatakuun temporaalinen siirto. Obama-neuvonantajan uutinen kehystää Yhdysvaltain sitoutumisen imperfektiin, "was prepared". Patriot-uutinen kehystää nykyhetken kilpailuksi, jonka Puola häviää. Mekanismi siirtää lukijan mielikuvan luotettavasta liittolaisesta menneeseen aikaan. Lukija omaksuu, että Yhdysvaltoihin saatettiin luottaa ennen, mikä tekee nykyisestä epävarmuudesta luonnollisen lähtökohdan ilman että sitä erikseen todetaan.
Mekanismi 2: Ukraina opettajaksi -kääntö. Liettua kutsuu ukrainalaiset asiantuntijat arvioimaan oman ilmapuolustuksensa, ja Vilna isännöi NATO-Ukraine-foorumia. Mekanismi kääntää avunannon suunnan, autettavasta tulee opettaja. Lukija omaksuu, että Ukrainan sotakokemus on nyt Baltian turvallisuuden perusta, mikä tekee sodasta pysyvän oppikirjan eikä päättyvän poikkeuksen.
Mekanismi 3: Uhasta puhumisen patologisointi. BNN ja Delfi.lv kehystävät etulinjamaineen turistien karkottajaksi ja median liioittelun suuremmaksi ongelmaksi kuin itse ilmatilaloukkaukset. Mekanismi siirtää syyn uhasta sen kertojaan. Lukija omaksuu, että rauhallinen ja itsevarma viestintä on tärkeämpää kuin huolen ilmaiseminen, mikä on epäsuora kehotus luottaa viranomaisiin ja vaimentaa omaa hälytystä.
Mekanismi 4: Venäjä-uhan olemuksellistaminen. Ventselin essee siirtää Venäjä-kehyksen politiikasta ihmisluontoon, "people like Natasha do not change". Mekanismi tekee uhasta pysyvän olemuksen, ei muuttuvan tilanteen. Lukija omaksuu, että venäläiset ovat olemuksellisesti muuttumattomia, mikä sulkee pois sovinnon mahdollisuuden ilman että sitä erikseen kielletään.
Mekanismi 5: Solidaarisuuden ehdollistaminen. Nawrockin kunniamerkkivaatimus ja Ukrainan lipun poisto kehystävät Puolan ja Ukrainan suhteen historiakiistan rasittamaksi. Mekanismi tuo ehdon aiemmin ehdottomaan tukeen. Lukija omaksuu, että Ukraina-tuki riippuu historian käsittelystä, mikä muuttaa solidaarisuuden neuvoteltavaksi.
Mekanismi 6: Drooniuhan suunnan moninkertaistaminen. Suomen droonit tulivat Ukrainasta, Venäjä lähetti 8150 droonia toukokuussa, Ukraina hallitsee Luhanskin taivasta droonein. Mekanismi tekee droonista kaikkialla läsnä olevan, ei vain Venäjän aseen. Lukija omaksuu, että drooniuhka on osa ilmatilan uutta normaalia kaikista suunnista, mikä normalisoi pysyvän ilmavalppauden.
Mekanismi 7: Nativistinen sulkeutuminen taustaäänenä. Liettuassa kielivaatimuspetitio, Vilnan moskeijakielto ja Kasčiūnasin iskulause esiintyvät samassa päivässä toisistaan erillään. Mekanismi rakentaa sulkeutuvaa identiteettikehystä ilman yhtenäistä julistusta. Lukija omaksuu, että ulkopuolisten rajaaminen on osa turvallisuutta, mikä kytkee ulkoisen uhan ja sisäisen identiteetin samaan tunnerakenteeseen.
Kaksoisdynamiikka. Päivän keskeinen kaksoisdynamiikka on uhan amplifioinnin ja uhasta puhumisen patologisoinnin samanaikaisuus. Yhtäältä ilmapuolustuksen aukot, droonimäärät ja kykyvajeet vahvistavat uhkaa. Toisaalta BNN ja latvialaisyrittäjät kääntävät uhasta puhumisen itse ongelmaksi, joka pitäisi vaimentaa rauhalliseen ja itsevarmaan viestintään. Nämä eivät kumoa toisiaan vaan tuottavat siirtymän tilaan, jossa lukija omaksuu uhan todeksi mutta oppii pitämään omaa hälytystään vahingollisena, jolloin huoli ohjautuu viranomaisten hallittavaksi eikä omaksi vaatimukseksi. Tämä on tehokkaampi kuin pelkkä institutionalisointi, sillä se siirtää sekä uhan että sen tunteen pois lukijalta viranomaisille, jättäen lukijalle vain velvollisuuden olla levittämättä huolta.
1. Auktoriteettiääni (testimonial). Kubilius antaa ilmapuolustuksen puutteelle entisen EU-komissaarin painon, Kross, Herem ja Terras kykyaukoille kenraalin ja parlamentaarikon painon, Nausėda Venäjä-kehotusten kritiikille valtionjohdon painon, NATO:n parlamentaarinen puheenjohtaja drooniloukkauksille liiton painon, Obama-neuvonantaja menneelle sitoumukselle Yhdysvaltain hallinnon painon. Jokainen ääni muuttaa arvion auktoriteetin todistukseksi.
2. Bandwagon-efekti. Liettuan ja Ukrainan yhteishallituksen istunto, NATO-Ukraine-foorumi, NATO:n "neįprastas sujudimas" sekä Ranskan ja Britannian yhteinen tankkerin pysäytys rakentavat kuvan koko vapaan maailman koordinoidusta toiminnasta, johon yksittäisen lukijan on luontevaa liittyä.
3. Kortin pinoaminen (card-stacking). BNN pinoaa etulinjamaine-jutun niin, että Latvian sotilaallinen turvallisuus ("although we are militarily secure") asetetaan vastakkain median voittavan hybridinarratiivin kanssa, jolloin syyllinen on viestintä eikä uhka. Rzeczpospolita pinoaa Patriot-jutun niin, että Yhdysvaltain Kiina-prioriteetti ja Puolan tappio asettuvat samaan kuvaan, jolloin Puola näyttäytyy väistämättä häviäjänä.
4. Pelon hallittu annostelu. Ilmapuolustuksen aukko ja 8150 droonia tuottavat uhan tunteen, mutta Ukrainan asiantuntijoiden arviointikäynti ja NATO-foorumi vaimentavat sen heti hallinnalla. Suomen droonipelko tuotetaan, mutta se kehystetään Ukrainan vahingoksi eikä Venäjän hyökkäykseksi, mikä rauhoittaa sen. Pelko herätetään ja kanavoidaan saman vuorokauden sisällä.
5. Identifikaatiotarina (plain folks). Denali-kiipeilijöiden tragedia ja Puriņšin sanat, Laučiusin rattijuopumus, Neringan pyöräilijän kuolema, kadonnut Albertas Aleksiukas sekä suomalaisen jääkiekkosankarin tribyynillä pyörtynyt äiti antavat abstrakteille tapahtumille henkilökohtaiset kasvot.
6. Siirto (transfer). NATO-Ukraine-foorumi siirtää puolustusinnovaation tulevaisuuden ja edistyksen kategoriaan. Puolustustahtokysely siirtää varustautumisen kansallisen yhtenäisyyden kategoriaan. Kielivaatimuspetitio siirtää maahanmuuton rajaamisen turvallisuuden kategoriaan. Jokainen siirto tekee kiistanalaisesta valinnasta vaikeasti vastustettavan arvon.
7. Yleistys (glittering generalities). "Rules-based order", "strateginė būtinybė", "resilience", "civilių atsparumas", "national unity", "demokratinis valstybės veikimas" toistuvat tunnelatauksella mutta täsmentämättä.
8. Suunnan vaihto (frame switching). Yhdysvallat kehystyy Puolassa epäluotettavana kilpailijana, Obama-neuvonantajan kautta menneenä liittolaisena ja Onetin essee öljypetoksena, eri painoilla saman vuorokauden sisällä. Drooniuhka kehystyy Latviassa talousvahinkona, Liettuassa varustautumisvaateena ja Virossa Ukrainan vahinkona, eri yleisöille eri painolla.
Suunta 1: Yhdysvaltain turvatakuun siirto menneeseen aikaan. Mekanismi, sitoumuksen kehystäminen imperfektiin (Obama-neuvonantaja) ja nykyisyyden kehystäminen kilpailuksi, jonka alue häviää (Patriotit, kykyaukot). Seuraus, lukija lakkaa odottamasta Yhdysvaltain apua nykyhetkessä ja alkaa pitää sitä menneenä. Lukija tulee valmiiksi hyväksymään, että turva on rakennettava itse, ennen kuin yksikään juttu kertoo hänelle, että Yhdysvallat on lähtenyt.
Suunta 2: Eurooppalaisen ja ukrainalaistuneen omavaraisuuden naturalisointi. Mekanismi, kykyaukon tunnustaminen ja Ukrainan asettaminen opettajaksi (Vilnan foorumi, asiantuntija-arviointi). Seuraus, lukija alkaa pitää omaa ja Ukrainan kanssa jaettua varustautumista ainoana vaihtoehtona. Lukija tulee valmiiksi hyväksymään, että sodan logiikka on Baltian turvallisuuden pysyvä perusta, ilman että tätä erikseen esitetään muutoksena.
Suunta 3: Uhan tunteen patologisointi. Mekanismi, uhasta puhumisen kehystäminen talousvahingoksi ja median liioitteluksi (BNN, latvialaisyrittäjät), johon vastaus on rauhallinen viranomaisviestintä. Seuraus, lukija siirtää huolen viranomaisille ja oppii pitämään omaa hälytystään vahingollisena. Lukija tulee valmiiksi hyväksymään, että huolen vaimentaminen on isänmaallista, ilman että tätä häneltä erikseen pyydetään.
Suunta 4: Solidaarisuuden ja identiteetin ehdollistaminen. Mekanismi, Puola-Ukraina-suhteen historiaehto (kunniamerkki, lippu) ja Liettuan nativistinen alavire (kieli, moskeija, iskulause). Seuraus, lukija alkaa pitää sekä ulkoista tukea että sisäistä yhteenkuuluvuutta neuvoteltavina. Lukija tulee valmiiksi hyväksymään, että solidaarisuudella ja identiteetillä on ehtoja, ilman että näitä ehtoja esitetään muutoksena aiempaan.
Ketju. Suunta 1 (turvatakuun siirto menneeseen) luo tyhjiön, jonka Suunta 2 (omavaraisuuden naturalisointi) täyttää, sillä kun Yhdysvalta on muisto, oma ja ukrainalaistunut varustautuminen näyttää ainoalta vaihtoehdolta. Suunta 3 (uhan tunteen patologisointi) varmistaa, ettei lukija käännä syntyvää epävarmuutta hallinnon vaatimiseksi vaan luottaa viranomaisten rauhalliseen viestintään. Suunta 4 (ehdollistaminen) sallii sekä ulkoisen tuen että sisäisen identiteetin neuvottelun, mikä tekee leiritunnuksista ja historiaehdoista hyväksyttäviä. Ketjun kokonaisvaikutus on lukija, joka ei enää odota Yhdysvaltain apua, hyväksyy oman ja Ukrainan kanssa jaetun varustautumisen pysyväksi, vaimentaa oman huolensa viranomaisille ja sietää solidaarisuuden ja identiteetin ehdollisuuden, kaikki neljä yhdessä ilman että hän on tietoisesti tehnyt yhtäkään näistä siirtymistä. Erona eiliseen tämä on siirtymä institutionalisoidusta taustaehdosta hinnoiteltuun ja itse kannettavaan vastuuseen, uhka ei ole enää vain pysyvä vaan myös oma maksettava.
Puola.
Viro.
Latvia.
Liettua.
Tänään Itämeren itäreunan media kertoo lukijalle, että Yhdysvaltain turvatakuu on siirtynyt nykyisyydestä menneeseen aikaan ja että alueen oma sekä Ukrainan kanssa jaettu varustautuminen on noussut ainoaksi vaihtoehdoksi, samalla kun uhasta puhumisesta itsestään on tullut taloudellinen ja maineellinen ongelma. Vuorokauden keskeisin viesti on Yhdysvaltain vetäytymisen materialisoituminen, Patriot-ohjukset valuvat Kiinalle Puolan kustannuksella, kykyaukkoja ei voi paikata Virossa ja NATO muuttuu Yhdysvaltain signaalien jälkeen Liettuassa, mikä siirtää edellispäivän mielipidekysymyksen konkreettiseksi resurssipulaksi. Merkittävin kehystysvalinta on Latvian etulinjamaineen kääntäminen ympäri, BNN ja latvialaisyrittäjät esittävät, että hybridinarratiivi voittaa mediatilassa ja että median liioittelu vahingoittaa enemmän kuin itse ilmatilaloukkaukset, jolloin uhan kertoja asetetaan vahingon aiheuttajaksi. Tärkein hiljainen signaali on aikamuoto, Obama-neuvonantajan "valmis sotimaan Baltian puolesta" puhuu imperfektissä, ja Suomeen harhautuneet Ukrainan droonit mutkistavat puhtaan Venäjä-uhan kehyksen, jota yksikään juttu ei nosta esiin mutta joka muuttaa koko kuvan.
Maakohtaiset erot ovat selkeät mutta toissijaiset suhteessa yhteiseen liikkeeseen, Puolan Ukraina-suhteen rakoilu ja sisäinen hajaannus, Viron pehmeä hallinnollinen huoli ja Venäjän olemuksellistaminen, Latvian urheiluylpeys ja uhan talousvahinko sekä Liettuan institutionaalinen varustautuminen ja nativistinen alavire kytkeytyvät kaikki samaan kehykseen, jossa liittolaisen tuki ohenee ja vastuu siirtyy alueelle itselleen. Yhdistää erityisesti se, että uhka saa tänään hintalapun, sekä sotilaallisen kykyaukon että taloudellisen turistitappion muodossa.
Tämän segmentin moninkertainen kohderyhmästrategia näyttäytyy tänään johdonmukaisempana kuin edellispäivänä juuri siksi, että BNN News on palannut ja kantaa ylirajaista kehystä. Englanninkieliset kanavat ovat tänään samansuuntaisia, LRT English nostaa ilmapuolustuksen aukot ja NATO-foorumin kansainväliselle yleisölle, ERR News Yhdysvaltain kykyaukot ja BNN etulinjamaineen taloudellisen hinnan koko alueelle. Tämä yhtenäisyys on kuitenkin paljastava, sillä se viestii samaan aikaan kahta vastakkaista asiaa ulkomaiselle yleisölle, alue on vakavasti uhattu (kykyaukot, droonit) mutta turvallinen ja median liioittelema (etulinjamaine), mikä on tämän vuorokauden keskeinen epäjohdonmukaisuus. Syvärakenne paljastaa, että kaikki kanavat kohtelevat Yhdysvaltain vetäytymistä annettuna tosiasiana, josta ei enää väitellä vaan johon sopeudutaan.
Muutama havainto jää muottien ulkopuolelle ja mietityttämään erityisesti.
Ensimmäinen on imperfektin hiljainen voima. Edellispäivänä Yhdysvalta-usko oli mielipidekysymys, jota mitattiin kannatusluvuissa. Tänään se on aikamuotokysymys, Obama-neuvonantaja oli valmis sotimaan Baltian puolesta vuonna 2014, ja Patriotit menevät nyt Kiinalle. Haluan nimetä, että aikamuodon siirtäminen menneeseen on tehokkaampi kuin suora kielto, sillä lukija ei koe menetystä vaan nostalgiaa, ja nostalgia ei vaadi reaktiota vaan sopeutumista. Lukija, joka seuraa vain otsikoita, ei näe että turvatakuu on siirtynyt nykyisyydestä muistoksi, mutta hän kantaa illalla mukanaan tunteen, että apua oli ennen mutta nyt on pärjättävä itse.
Toinen havainto on Latvian paradoksi, jossa uhan kantaja syyttää uhan kertojaa. Latvialaisyrittäjät ovat vihaisia, mutta eivät droonien vaan median takia, "the hybrid warfare narrative is winning in the media space". Haluan nimetä tämän, koska se on käänteinen vaikuttamismekanismi, jossa ratkaisu turvattomuuteen ei ole turvallisuuden lisääminen vaan turvattomuudesta puhumisen vaimentaminen. Tämä on demokratian kannalta arkaluonteinen signaali, sillä kun huolen ilmaiseminen muuttuu epäisänmaalliseksi talousvahingoksi, julkinen keskustelu turvallisuudesta kaventuu hallituksen rauhalliseen viestintään, ja juuri venäjänkielisen Latgalen kontekstissa tämä on poikkeuksellisen latautunut, koska se kytkee taloudellisen pelon ja informaatiosodan samaan kehykseen.
Kolmas havainto on Suomen drooniuutisen mutkistava voima. Helsingin lähistön drooniuhka tuli virolaisen median mukaan Ukrainasta eikä Venäjältä, ja Suomen hallitus vaikeni. Haluan nimetä tämän, koska se on harvinainen särö koko segmentin Venäjä-keskeisessä uhkakehyksessä. Kun drooni voi tulla myös oman puolen aseesta ja kun hallinto vaikenee, lukijalle rakentuu kuva ilmatilasta, joka on epävarma kaikista suunnista, mukaan lukien ystävien. Suomalaisen lukijan on hyvä havaita, että tämän tärkeän uutisen nostaa esiin virolainen media eikä suomalainen lähde näissä uutisissa, mikä kertoo siitä, että oman maan herkimmät signaalit kuuluvat joskus selvemmin naapurin kautta.
Neljäs havainto on nativistisen alavireen hiljainen kokoaminen Liettuassa. Kielivaatimuspetitio, Vilnan moskeijakielto ja Kasčiūnasin "Good night left side" -iskulause esiintyvät kolmena erillisenä uutisena, jotka eivät viittaa toisiinsa, mutta jotka yhdessä rakentavat sulkeutuvaa identiteettikehystä. Žibasin essee "Baimės politika Vilniuje" on ainoa, joka nimeää tämän, ja se varoittaa, että pelon politiikalla on taloudellinen hinta talenttien ja investointien pakenemisena. Haluan nimetä, että tämä on tämän päivän hienovaraisin sisäinen liike, jossa ulkoinen uhka ja sisäinen identiteetti sulautuvat samaan tunnerakenteeseen, eikä yksikään uutinen kokoa näitä kolmea yhteen paitsi yksi mielipidekirjoitus.
Viides havainto on Ukraina opettajaksi -käännön merkitys. Liettua kutsuu ukrainalaiset asiantuntijat arvioimaan oman ilmapuolustuksensa, ja Vilna isännöi NATO-Ukraine-foorumia. Haluan nimetä tämän, koska se kääntää avunannon suunnan hiljaisesti. Niin kauan kuin Ukraina oli autettava, sota oli poikkeus, joka voi päättyä. Kun Ukrainasta tulee opettaja, sodan kokemus muuttuu Baltian turvallisuuden pysyväksi oppikirjaksi, ja oppikirja ei pääty.
Mihin tämä kaikki liikkuu? Tämän vuorokauden valossa Itämeren itäreunan media on siirtynyt edellispäivän institutionalisoidusta taustaehdosta hinnoiteltuun ja itse kannettavaan vastuuseen. Yhdysvaltain tuki on muuttunut muistoksi, oma ja ukrainalaistunut varustautuminen ainoaksi vaihtoehdoksi, ja uhasta puhuminen vahingoksi, jonka viranomaiset hallitsevat parhaiten rauhallisella viestinnällä. Lukija ei näe tätä siirtymää, koska se on hajautettu Patriot-uutiseen, kykyaukkoanalyysiin, etulinjamaineeseen ja Obama-neuvonantajan imperfektiin, mutta hän kantaa illalla mukanaan tunteen, että apua oli ennen, että pärjättävä on itse ja että huolesta on parempi vaieta. Tärkein kysymys, johon yksikään juttu ei vastaa, on, kuka kantaa demokraattisen vastuun kun turvasta tulee oma maksettava taakka ja kun siitä puhuminen leimataan vahingoksi, sillä silloin turvallisuus lakkaa olemasta jaettu poliittinen keskustelu ja muuttuu yksityiseksi velvollisuudeksi olla hiljaa. Tämä aukko, uhan hyväksyminen omaksi taakaksi yhdistettynä kehotukseen vaimentaa siitä syntyvä huoli, on tämän vuorokauden tärkein hiljaisuus.
| Maa | Media | Asema | Artikkeleita |
|---|---|---|---|
| 🇵🇱 Puola | Gazeta Wyborcza | Liberaali keskusta-vasen valtalehti, Agora (pl) | 12 |
| 🇵🇱 Puola | Rzeczpospolita | Konservatiivinen oikeisto valtalehti (pl) | 18 |
| 🇵🇱 Puola | OKO.press | Tutkiva sitoutumaton, oppositiokriittinen (pl) | 9 |
| 🇵🇱 Puola | Onet | Suurin uutisportaali, Ringier Axel Springer (pl) | 20 |
| 🇵🇱 Puola | TVP World | Yleisradion englanninkielinen palvelu (en) | 2 |
| 🇵🇱 Puola | Notes from Poland | Englanninkielinen riippumaton Puola-fokus (en) | 2 |
| 🇪🇪 Viro | Postimees | Keskusta-konservatiivinen valtalehti, Postimees Grupp (et) | 25 |
| 🇪🇪 Viro | ERR News | Yleisradion (Eesti Rahvusringhääling) englanninkielinen (en) | 17 |
| 🇪🇪 Viro | Delfi.ee | Suuri uutisportaali, Ekspress Grupp (et) | 50 |
| 🇱🇻 Latvia | LSM.lv | Julkinen palvelu (Latvijas Sabiedriskais medijs) englanniksi (en) | 18 |
| 🇱🇻 Latvia | Re:Baltica | Riippumaton tutkivaa toim., hidasrytminen (en) | — |
| 🇱🇻 Latvia | Diena | Vanhin sanomalehti (perustettu 1990) (lv) | 32 |
| 🇱🇻 Latvia | Delfi.lv | Uutisportaali, Ekspress Grupp (lv) | 34 |
| 🇱🇹 Liettua | 15min | Suosittu uutisportaali (lt) | 20 |
| 🇱🇹 Liettua | LRT English | Yleisradion (Lietuvos Radijas ir Televizija) englanninkielinen (en) | 8 |
| 🇱🇹 Liettua | BNN News | Baltic News Network, Baltimaiden yhteismedia (en) | 9 |
| 🇱🇹 Liettua | Delfi.lt | Uutisportaali, Ekspress Grupp (lt) | 79 |
| Yhteensä | 355 | ||