Psalmit

Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:

Sillä minä, Herra, en muutu, ettekä te, Jaakobin lapset, herkeä:

vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.

Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.

Ja hän rukoili Herraa ja sanoi: "Voi Herra! Enkö minä sitä sanonut, kun olin vielä omassa maassani? Siksihän minä ehätin pakenemaan Tarsiiseen. Sillä minä tiesin, että sinä olet armahtavainen ja laupias Jumala, pitkämielinen ja armosta rikas, ja että sinä kadut pahaa.