Jobin kirja

Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä, imettävät pentujansa; mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi kuin kamelikurki erämaassa.

Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.

vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;

Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

Hempeästi ja hekumallisesti elänyt nainen sinun keskuudessasi, joka hekumassaan ja hempeydessään ei edes yrittänyt laskea jalkaansa maahan, katselee silloin karsaasti miestä, joka hänen sylissänsä on, ja poikaansa ja tytärtänsä