Olosuhteiden läpi

Vetten läpi kulkiessa ratkaisee se, kuka kulkee rinnalla.

Puhelimen ruudulla rullaa kuva, jossa lukee englanniksi: useimmat uskovat, että heidän tuloksensa riippuvat olosuhteista. Olosuhteet kuitenkin muuttuvat jatkuvasti. Tulevaisuuden muovaa ajattelutapa, jota harjoitat joka päivä. Lause on kaunis ja helppo jakaa. Se lupaa, että avain on omassa päässä ja jokainen voi kääntää sitä.

Moni on kokenut, että asenne todella muuttaa paljon. Yhtä moni on kokenut, että sairaus, työttömyys tai köyhyys ei väisty, vaikka ajattelisi kuinka oikein. Kumpi on totta? Mikä kantaa ihmisen niiden olojen läpi, joita hän ei itse valinnut, jos kumpikaan ei riitä?

Lupaus ajattelutavasta

Ajatus ajattelutavan voimasta sai tieteellisen muodon yhdysvaltalaisen psykologin Carol Dweckin tutkimuksissa. Niissä erotetaan kaksi uskomusta: älykkyys on pysyvä, joko sitä on tai ei ole, tai älykkyys voi kasvaa harjoittelun ja työn kautta. Jälkimmäisestä tuli kasvun ajattelutapa, jota on opetettu kouluissa ympäri maailmaa.

Psychological Science -lehdessä vuonna 2018 julkaistut kaksi meta-analyysiä kokosivat yhteen tutkimukset, joissa oli mukana yli 365 000 oppilasta. Ajattelutavan yhteys koulumenestykseen oli heikko. Ajattelutapaa muuttamaan pyrkineiden koulukokeiden vaikutus oppimistuloksiin oli kokonaisuutena pieni. Merkkejä hyödystä löytyi oppilailta, joiden perheen sosioekonominen asema oli matala tai joiden koulunkäynti oli muuten vaarassa. Nature-lehdessä vuonna 2019 julkaistussa yhdysvaltalaisessa kokeessa lyhyt verkkotehtävä paransi heikosti menestyneiden lukiolaisten arvosanoja.

Vuonna 2023 Psychological Bulletin -lehdessä julkaistu arvio löysi tutkimuskirjallisuudesta huolestuttavan piirteen. Arvion mukaan 94 prosentissa ajattelutapaa muuttamaan pyrkineistä kokeista oli tekijöitä, jotka sotkivat tuloksen. Tutkijat, joilla oli tunnettu taloudellinen intressi asiaan, raportoivat myönteisen vaikutuksen kaksi ja puoli kertaa todennäköisemmin kuin muut.

Ajattelutapa siis vaikuttaa, mutta vähemmän kuin lause lupaa. Eniten se näyttää merkitsevän juuri niille, joiden olot ovat valmiiksi raskaimmat.

Olot seuraavat ihmistä

Olosuhteet muuttuvat, mutta ne myös jäävät. Tilastokeskuksen mukaan perusasteen koulutuksen varassa olevien äitien tyttäristä 12 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, kun kaikista tyttäristä luku oli 21 prosenttia. Turun yliopistossa vuonna 2017 tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan perhetaustan vaikutus ei katoa edes Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa, vaikka se on pienempi kuin monissa muissa maissa. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan 14 prosenttia suomalaisista lapsista asui vuonna 2024 pienituloisessa kotitaloudessa.

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuodelta 1998 pienituloisilla oli heikompi hallinnan tunne ja huonompi terveys kuin muilla. Pienituloisimpien joukossa oli kuitenkin ihmisiä, joilla hallinnan tunne oli vahva. Heidän terveytensä ja hyvinvointinsa olivat samaa tasoa kuin paremmin toimeentulevilla. Sisäinen ote ei poistanut köyhyyttä. Se muutti sen, miten köyhyyden keskellä jaksettiin.

Olosuhteet eivät ratkaise kaikkea, eikä mielikään ratkaise kaikkea. Vaikeimmissa oloissa ihminen tarvitsee jotain, mikä kantaa silloin, kun omat voimat ja oma asenne ovat lopussa.

Kun myönteinen lause satuttaa

Ajattelutavan opettaminen on suuri liiketoiminta. Markkinaselvitysyhtiö Global Market Insights arvioi henkilökohtaisen kehittymisen maailmanmarkkinan arvoksi 40,1 miljardia dollaria vuonna 2022. Kirjat, valmennukset ja sovellukset myyvät saman lupauksen: muuta ajatuksesi, niin elämäsi muuttuu.

Lupauksella on hintansa. Vuonna 2009 julkaistussa kokeessa ihmiset, joiden itsetunto oli matala, toistivat lausetta "olen rakastettava ihminen". He voivat sen jälkeen huonommin kuin ne, jotka eivät toistaneet lausetta. Myönteinen lause satutti juuri niitä, jotka sitä eniten tarvitsivat. Australiassa ja Japanissa tehdyissä tutkimuksissa vuonna 2012 ihmiset, jotka kokivat muiden odottavan heiltä iloisuutta, tunsivat surua useammin ja voimakkaammin.

Epäonnistuminen on aina ihmisen oma vika, kun tulos riippuu vain ajattelutavasta. Se, joka myy menetelmää, hyötyy kummassakin tapauksessa: onnistuminen todistaa menetelmän toimivuuden ja epäonnistuminen sen, ettei sitä harjoiteltu tarpeeksi. Hyötyjä on usein suuri ja vakavarainen. Häviäjä on ihminen, joka on jo valmiiksi heikoilla ja saa nyt kantaakseen myös syyllisyyden siitä, ettei ajatellut oikein. Mitä tapahtuu ihmiselle, jolle sanotaan, että hänen köyhyytensä on asennevika?

Mitä tutkimus voi mitata

Uskon ja hyvinvoinnin yhteyttä on tutkittu paljon. Vuonna 2021 julkaistu meta-analyysi kokosi 48 pitkittäistutkimusta ja löysi uskonnollisuuden ja hengellisyyden sekä myöhemmän mielenterveyden välillä pienen myönteisen yhteyden. Selvimmin yhteys näkyi uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisessa ja siinä, kuinka tärkeänä usko koettiin. Yhdysvaltalaisilla sairaanhoitajilla vähintään kerran viikossa jumalanpalveluksessa käyvien itsemurhariski oli noin viidesosa niiden riskistä, jotka eivät käyneet koskaan. Saksalaisessa yhdeksän vuoden seurannassa uskonnon vaikutusta myöhempään mielenterveyteen ei juuri löytynyt.

Tutkimus mittaa sitä, mitä voi laskea: osallistumista, tärkeyttä ja oireita. Häntä, joka kulkee ihmisen rinnalla silloin, kun kukaan ei näe, mittari ei tavoita. Usko on suhde.

Olot, joita ei valittu

Paavali kirjoitti osan kirjeistään kahleissa. Hän ei kirjoittanut, että oikea ajattelu vapauttaisi hänet. Korinttilaisille hän kirjoitti ahdingosta, joka ei musertanut:

Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.

— 2. Kor. 4:8–9

Ahdinko on totta. Neuvottomuus on totta. Kukistuminen maahan on totta. Toisen puolen sana kertoo silti jotain, mitä olosuhteet eivät ratkaise: umpikujaa, toivottomuutta, hylkäämistä ja tuhoa ei tule. Ero syntyy siitä, kuka on mukana.

Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva. Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat, vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. Sela.

— Ps. 46:2–4

Psalmissa maa järkkyy ja vuoret vajoavat. Turva on olemassa juuri silloin. Usko on luottamus Häneen, joka kulkee olosuhteiden läpi.

Raamattu tuntee silti myös mielen muuttumisen:

Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.

— Room. 12:2

Mielen uudistus on seurausta siitä, että ihminen on kohdannut Jeesuksen Kristuksen. Ajatukset muuttuvat, koska sydän on saanut levon.

Voisiko tulevaisuutta muovata eniten se, kenen kanssa kuljet, eikä se, mitä harjoitat joka päivä? Ihminen, jonka olot ovat raskaat ja mieli väsynyt, ei tarvitse ensin korjata ajattelutapaansa kelvatakseen. Hän saa tulla sellaisena kuin on. Jeesus Kristus vie olosuhteiden läpi. Matkalla mieli uudistuu.

Siitä muutoksesta ei kuitenkaan vastaa luotu vaan Luoja. Niin kauan kuin ihminen luulee muutoksen olevan omissa käsissään, hän ei pysty antautumaan Hänen käsiinsä, joka yksin sen saa aikaan.