Omin silmin nähty valtasuuruus

Pietari ei kertonut tarua. Hän kertoi, mitä näki.

Vanhana miehenä apostoli Pietari kirjoitti kirjeen, jossa hän palasi yhteen elämänsä hetkeen:

Sillä me emme seuranneet viekkaasti sommiteltuja taruja tehdessämme teille tiettäväksi Herramme Jeesuksen Kristuksen voimaa ja tulemusta, vaan me olimme omin silmin nähneet hänen valtasuuruutensa.

— 2. Piet. 1:16

Kreikan sana, joka on käännetty valtasuuruudeksi, on megaleiotes. Thayerin sanakirjan mukaan se tarkoittaa tässä jakeessa jumalallisen majesteetin näkyvää loistoa, joka ilmestyi Kristuksen kirkastumisessa. Sana, jonka Pietari valitsee itsestään, on epoptes, silminnäkijä. Se esiintyy Uudessa testamentissa vain tässä kohdassa. Thayerin mukaan kreikkalaiset kutsuivat tällä sanalla niitä, jotka olivat päässeet Eleusiin mysteerien korkeimpaan vihkimykseen. Pietari käyttää sanaa toisin. Hän ei ollut vihitty salaisuuksiin. Hän oli nähnyt totuuden.

Vuorella

Kolme evankeliumia kertoo saman tapahtuman. Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, yksinäisyyteen:

Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.

— Matt. 17:2

Markus lisää, että vaatteet tulivat niin valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista (Mark. 9:3). Luukas kertoo, että muutos tapahtui Jeesuksen rukoillessa (Luuk. 9:29).

Kreikan verbi metamorfoo tarkoittaa Thayerin mukaan muuttumista toiseen muotoon. Kristuksesta käytettynä se kertoo, että Hänen olemuksensa loisti jumalallista kirkkautta. Kirkastus ei tuonut Jeesukseen mitään uutta. Se näytti hetken, kuka Hän jo oli.

Heille ilmestyivät Mooses ja Elia. Luukkaan mukaan he näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat Hänen poismenostaan, jonka Hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa (Luuk. 9:31). Catholic Encyclopedian mukaan Mooses ja Elia edustivat lakia ja profeettoja, jotka tunnustivat Hänet. Katolisen tietosanakirjan mukaan kirkastus oli Jeesuksen julkisen elämän huipentuma.

Vuoren nimeä Uusi testamentti ei mainitse. Ainakin 300-luvulta asti perinne on sijoittanut tapahtuman Taborin vuorelle. Monet raamatunselittäjät ovat pitäneet todennäköisempänä pohjoisempaa Hermonia. Paikalla ei ole merkitystä sille, mitä siellä nähtiin.

Voima ja tulemus

Pietari puhuu Jeesuksen voimasta ja tulemuksesta. Kreikan dynamis tarkoittaa voimaa, myös ihmeitä tekevää voimaa. Parusia, tulemus, tarkoittaa Thayerin mukaan Messiaan tulevaa, näkyvää paluuta taivaasta herättämään kuolleet, pitämään viimeisen tuomion ja perustamaan Jumalan valtakunnan kirkkaudessa.

Raamatunselittäjät ovat lukeneet kirkastuksen ennakkokuvana tästä tulemuksesta. Ellicottin mukaan kirkastus oli esimakua ja panttia Kristuksen toisen tulemisen kirkkaudesta. Meyerin mukaan apostoli pitää kirkastuksen kirkkautta Kristuksen tulemuksen kirkkauden esikuvana ja siksi myös todisteena siitä. Cambridgen raamattukommentaarin mukaan tulemus tarkoittaa tässä, kuten jokaisessa muussakin Uuden testamentin kohdassa, toista tulemista eikä ensimmäistä. Poole jättää mahdollisuuden, että sana voi viitata myös ensimmäiseen tulemiseen.

Pietari ei siis puhu vain menneestä. Vuorella nähty valo oli lupaus siitä, mitä vielä tulee.

Jeesus yksin

Isän äänen kuuluessa pilvestä opetuslapset lankesivat kasvoilleen ja pelästyivät kovin. Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: "Nouskaa, älkääkä peljätkö" (Matt. 17:7). Sitten tapahtui jotain, minkä jokainen kolmesta evankelistasta kirjasi:

Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.

— Matt. 17:8

Markuksen mukaan he katsahtivat ympärilleen eivätkä enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen (Mark. 9:8). Luukkaan mukaan he huomasivat äänen kuuluessa Jeesuksen olevan yksin. He olivat siitä vaiti (Luuk. 9:36).

Saarnaaja Alexander MacLaren tiivisti tämän: he tulivat ja katosivat, Hän jäi ja jää yhä. Kirkkoisä Origenes kirjoitti, että Mooses eli laki ja Elia eli profeetta tulivat yhdeksi Jeesuksen evankeliumin kanssa. Leo Suuri saarnasi 400-luvulla, että kirkastuksen ensisijainen tarkoitus oli poistaa ristin loukkaus opetuslasten sydämestä. He näkisivät pian Jeesuksen kärsivän. Heidän piti ensin nähdä Hänen kirkkautensa.

Tarkkaa, ihmislapsi

Satoja vuosia aiemmin profeetta Daniel näki näyn, jota hän ei ymmärtänyt. Hänen eteensä tuli miehen muotoinen olento. Ihmisen ääni käski Gabrielia selittämään näyn:

Silloin hän tuli aivan lähelle sitä paikkaa, jossa minä seisoin; ja hänen tullessansa minut valtasi pelko, ja minä lankesin kasvoilleni. Ja hän sanoi minulle: "Tarkkaa, ihmislapsi, sillä näky tarkoittaa lopun aikaa".

— Dan. 8:17

Heprean ben adam, ihmislapsi, on sama ilmaus, jolla Jumala puhutteli usein Hesekieliä. Keilin ja Delitzschin kommentaarin mukaan puhuttelu asettuu vastakohdaksi Gabrielin nimelle, joka tarkoittaa Jumalan miestä. Se muistuttaa Danielia hänen inhimillisestä heikkoudestaan.

Lopun aika on herättänyt eri tulkintoja. Keilin ja Delitzschin mukaan se on profeetallinen ilmaus täyttymyksen ajalle, joka on profetian näköpiirin rajalla. Tässä se tarkoittaa Antiokhos IV:n vainon aikaa. Pulpit-kommentaarin mukaan kirjoittajan mielessä on vihan päättyminen eikä maailman loppu. Jamiesonin, Faussetin ja Brownin kommentaari pitää todennäköisenä, että näky viittaa Antiokhoksen lisäksi myös viimeiseen Antikristukseen. Profetia voi olla samalla historiallinen ja vielä täyttymätön.

Daniel ja opetuslapset kokivat saman. Jumalan kirkkauden edessä ihminen lankeaa kasvoilleen. Kumpikaan ei jäänyt maahan. Gabriel tarttui Danieliin ja nosti hänet seisomaan (Dan. 8:18). Jeesus kosketti opetuslapsia ja sanoi: nouskaa.

Rautaportti aukeni

Sama Pietari, joka näki kirkkauden vuorella, istui myöhemmin Herodeksen vankilassa kahden sotilaan välissä kahleissa. Enkeli herätti hänet. Kahleet putosivat:

Ja he kulkivat läpi ensimmäisen vartion ja toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupunkiin. Se aukeni heille itsestään, ja he menivät ulos ja kulkivat eteenpäin muutamaa katua; ja yhtäkkiä enkeli erkani hänestä.

— Ap. t. 12:10

Barnesin mukaan tämä saattoi tapahtua vain jumalallisella voimalla. Poolen mukaan valo oli vain Pietaria varten, vartijoille se oli pimeyttä. Vasta kadulla Pietari tointui ja sanoi: "Nyt minä totisesti tiedän, että Herra on lähettänyt enkelinsä ja pelastanut minut" (Ap. t. 12:11).

Kirkastusvuori ei ollut Pietarille vain muisto. Se oli varmuus siitä, kenen voima hänen elämäänsä kantoi.

Mitä me näemme

Johannes, kolmas vuorella ollut, kirjoitti evankeliuminsa alkuun: "Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa" (Joh. 1:14). Apostolit eivät rakentaneet uskoaan taruille. He kertoivat, mitä olivat nähneet ja kuulleet.

Kirkastuksen kertomus päättyy samaan kuvaan kuin ihmisen elämä Jumalan edessä. Lait, profeetat, näyt ja enkelit tulevat ja menevät. Ihmisen nostaessa katseensa jäljelle jää Jeesus yksin.