Oikeudella maa pysyy pystyssä

Verot kertyvät, kun veronmaksaja luottaa järjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Yrityksissä luottamus on heikentynyt.

Monelle yhtiölle ja tilitoimistolle viime vuodet ovat tuntuneet kiristykseltä. Verottaja kyseenalaistaa ratkaisuja entistä tiukemmin. Seuraamukset pelottavat. Sijoitustoiminnan tappiot eivät kaikilta osin ole vähennyskelpoisia. Riskinotto ja halu yrittää Suomessa joutuvat koetukselle. Onko verotus todella tiukentunut? Mitä luvut kertovat yritysten asenteista ja yrittäjien lähdöstä?

Valvonta tuotti miljardin

Verohallinnon mukaan se löysi vuonna 2025 ilmoittamattomia veroja ja perusteettomia vähennyksiä yli miljardin euron edestä. Määrä oli kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2024. Verotarkastuksia tehtiin 1 651, mikä on 15,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Verohallinnon tilinpäätöksen mukaan tulokseen sisältyy yksittäisiä, euromääräisesti merkittäviä tapauksia.

Kaikki luvut eivät kerro tiukentumisesta. Valvontatoimenpiteitä valmistui vuonna 2025 kaikkiaan 4 318, kun edellisenä vuonna niitä oli 4 354. Yhteisö- ja henkilöverotuksen pöytävalvonnan tulos laski verovuodelta 2024 135 miljoonaan euroon, kun edellisenä vuonna se oli 336 miljoonaa euroa. Verohallinnon mukaan tarkastukset kohdennetaan riskianalyysin perusteella niihin, joilla on suurin todennäköisyys toimia väärin.

Kasvaako verokertymä valvonnalla? Verohallinnon mukaan verovaje eli maksamatta jäävien verojen osuus on Suomessa vähintään 3–5 prosenttia. Yksi prosenttiyksikkö vastaa noin 830 miljoonaa euroa verotuloja. Verohallinto tavoittelee tekoälyä, joka auttaisi "siirtämään työntekijöitä valvontaan, mikä näkyisi kasvavana verokertymänä". Valtiovarainministeriön kanssa tehdyssä tulossopimuksessa valvonnalle ei ole euromääräistä tavoitetta. Sopimuksen mukaan säästöt toteutetaan niin, ettei verovalvonnan kattavuus ja uskottavuus laske.

Tulolähteet poistuivat

Ennen vuotta 2020 osakeyhtiön tulot jaettiin verotuksessa tulolähteisiin. Yhden tulolähteen tappiota ei voinut vähentää toisen tulolähteen tulosta. Tulolähdejaon poistamisesta annettiin hallituksen esitys vuonna 2018. Lait vahvistettiin maaliskuussa 2019 ja ne tulivat voimaan vuoden 2020 alussa. Asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöyhtiöt jäivät uudistuksen ulkopuolelle.

Elinkeinotoiminnan tappio vähennetään nyt seuraavan kymmenen verovuoden tuloksesta. Omaisuuslajeilla on yhä merkitystä: muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutustappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutusvoitoista samana vuonna ja viitenä seuraavana vuonna. Sijoitustappioiden vähentämistä on siis rajattu, mutta vähentäminen on mahdollista. Yksikin väärä merkintä omaisuuslajista voi silti johtaa veronkorotukseen.

Tilitoimiston ja tilintarkastajan osaaminen

Taloushallintoliiton mukaan Suomessa on noin 6 200 taloushallinnon palveluyritystä, joista noin kymmenen prosenttia on vapaaehtoisesti auktorisoituja. Verohallinnon kyselyn mukaan 37 prosenttia yrityksistä hoitaa veroasiansa kokonaan itse. Pk-yritykset ulkoistavat veroasiat keskimääräistä useammin.

Hyväksytyltä tilintarkastajalta vaaditaan oikeustieteen opintoja, joihin kuuluvat "yritysverotus, ennakkoperintä, arvonlisäverotus ja verotusmenettely". Tilintarkastajan on lain mukaan pidettävä yllä ja kehitettävä ammattitaitoaan. Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan koulutusta tulee olla 120 tuntia kolmen vuoden aikana. Verohallinto ottaa käyttöön toimintatavan, jossa se ottaa yhteyttä suoraan tilitoimistoon, kun havainto koskee useaa saman toimiston asiakasta.

Oikaisut ja yhtenäinen linja

Oikaisuvaatimusten määrä on laskenut 154 000:sta vuonna 2021 noin 120 000:een vuonna 2025. Hallinto-oikeuksissa verotuksen oikaisulautakunnan päätös pysyi vuosina 2022–2025 voimassa 84–90 prosentissa tapauksista. Yritysten osuutta luvuista ei ole eroteltu.

Verohallinnon ohjeen mukaan viranomaisen tapauskohtaista harkintavaltaa veronkorotuksissa on supistettu. Ohjeen mukaan "Seuraamusmaksujen määräämisen tavoitellaan olevan entistä paremmin yhtenäistä, ennustettavaa ja lisäävän oikeusvarmuutta." Veronmaksajain Keskusliiton mukaan Verohallinnon tulee noudattaa samanlaisissa tapauksissa samanlaista menettelyä ja yhdenmukaista ratkaisulinjaa.

Yritysten luottamus heikkeni

Verohallinnon asennetutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista kansalaisen tärkeänä velvollisuutena. Yritysten vastaukset kertovat toisenlaisesta suunnasta. Vuoden 2025 kyselyssä 75 prosenttia yrityksistä suhtautui verotukseen myönteisesti. Vuodesta 2023 väitteen "Verotus toimitetaan oikeudenmukaisesti" kanssa samaa mieltä olevien osuus laski 16 prosenttiyksikköä. Väite "Rehellisesti toimivia yrityksiä suojellaan" menetti 12 prosenttiyksikköä. Väite "Yrityksemme maksaa mielellään veronsa" menetti kahdeksan prosenttiyksikköä.

Konkursseja pantiin vireille 3 906 vuonna 2025, kun edellisenä vuonna niitä oli 3 488. Lähtevätkö yrittäjät ulkomaille? Verotutkimuksen huippuyksikön mukaan maastamuutto tuloverotuksen vuoksi ei ole laaja ilmiö. Sen mukaan muuttajia on vuosittain alle 10 000. Aalto-yliopiston kartoituksen mukaan Suomesta muutti vuosina 2007–2022 noin 4 900 listaamattoman yrityksen omistajaa. Kartoituksen mukaan muutto on kiihtynyt vuoden 2015 jälkeen. Slushin kyselyssä vuonna 2026 yli puolet startup-yrittäjistä kertoi harkinneensa tai suunnittelevansa yrityksensä siirtämistä ulkomaille. Syyksi mainittiin muun muassa asenneilmapiiri.

Kuningas, joka ei kuullut

Salomon kuoleman jälkeen Israelin kansa tuli hänen poikansa Rehabeamin luo pyytämään helpotusta.

"Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua".

— 1. Kun. 12:4

Isän aikaiset neuvonantajat sanoivat: "jos kuulet heitä ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi" (1. Kun. 12:7). Rehabeam hylkäsi neuvon ja vastasi nuorten miesten neuvon mukaan: "minä teen ikeenne vielä raskaammaksi" (1. Kun. 12:14). Raamattu toteaa: "Kuningas ei siis kuullut kansaa" (1. Kun. 12:15). Kansa lähti ja valtakunta jakautui.

Raamattu velvoittaa maksamaan veron. Paavali kirjoitti: "Antakaa kaikille, mitä annettava on: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia" (Room. 13:7). Sama Raamattu velvoittaa myös veron kantajaa. Johannes Kastaja sanoi publikaaneille: "Älkää vaatiko enempää, kuin mikä teille on säädetty" (Luuk. 3:13). Mooseksen laki vaati oikeaa mittaa kaikille.

Olkoon teillä oikea vaaka, oikeat punnukset, oikea eefa-mitta ja oikea hiin-mitta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka vein teidät pois Egyptin maasta.

— 3. Moos. 19:36

Sananlaskujen mukaan "Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää" (Sananl. 29:4). Verotus kestää, kun samanlaisista tapauksista päätetään samalla tavalla ja virheen hinta on oikeassa suhteessa virheeseen. Kuuleeko verottaja yrittäjää? Annammeko itse kullekin, mitä annettava on?