Kenen edessä keho liikkuu
Liike voi olla ylistystä. Ratkaisevaa on, kenen eteen se ihmisen vie.
Steinerkasvatuksen liiton mukaan eurytmia on Steiner-koululle tyypillinen liikuntamuoto, jossa liikutaan musiikin ja runouden mukaan. Tunteja on yleensä kerran viikossa. Liiton sivulla eurytmiaa kuvataan monelle oppilaalle luovaksi ja elämykselliseksi tavaksi ilmaista itseään. Sitä esitetään yhdessä esimerkiksi koulun juhlissa.
Helsingin Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelmassa eurytmia voi olla osa liikunnan opetusta, jos koulu niin päättää. Opetussuunnitelman mukaan eurytmia on taiteellinen liikuntamuoto, "jonka tehtävänä on kehollisen, tunne-elämän ja ajattelun harmoninen yhteiskehitys". Steinerpedagogiikassa se nähdään opetuksen välineenä, joka "tukee oppilaan sisäistä kasvua ja eheän minäkuvan syntymistä".
Liikkuminen runon ja laulun tahdissa kuulostaa kauniilta. Mistä eurytmiassa on kyse ja mihin se perustuu?
Näkyvä puhe
Eurytmian kehitti Rudolf Steiner, antroposofian perustaja. Harjoittajien oman kuvauksen mukaan hän alkoi kehittää uutta liiketaidetta vuonna 1912. Ensimmäinen ammatillinen eurytmiakoulutus alkoi Stuttgartissa vuonna 1923.
Steiner piti eurytmiasta luentosarjan Dornachissa kesällä 1924. Luentojen englanninkielisen käännöksen mukaan hän sanoi ensimmäisellä luennolla, että eurytmia on "itse asiassa näkyvää puhetta". Hänen mukaansa eurytmiassa koko ihmisen täytyy tulla eräänlaiseksi kurkunpääksi. Steiner erotti eurytmian tavallisesta liikkeestä ja tanssista. Käännöksen mukaan eurytmiassa on kyse jostakin, jota ei löydy ihmisestä tavallisessa fyysisessä elämässä ja jonka täytyy olla "läpikotaisin luomus henkimaailmoista".
Steinerin selityksessä äänteet ja liikkeet kytkeytyvät antroposofiseen ihmiskäsitykseen. Sen mukaan ihminen koostuu fyysisestä ruumiista, eetteriruumiista, astraaliruumiista ja minästä. Steinerin mukaan ihminen vajoaa puhuessaan oman eetteriruumiinsa muotoon. Toisessa luentosarjassa, joka käsitteli eurytmiaa laulun ja sävelten kautta, hän sanoi a-äänteen liikkeen asettavan astraaliruumiin käsivarsien muodostaman kulman mukaiseen asentoon.
Eurytmia ei siis ole pelkkää liikuntaa runon tahdissa. Sen perustelu nojaa käsitykseen ihmisen näkymättömistä ruumiista ja henkimaailmasta, jonka Steiner kertoi tuntevansa.
Tiedon tie ilman Välimiestä
Steiner kirjoitti vuonna 1924 antroposofian johtolauseet. Ensimmäinen niistä kuuluu alkukielellä näin: "Anthroposophie ist ein Erkenntnisweg, der das Geistige im Menschenwesen zum Geistigen im Weltenall führen möchte." Suomeksi antroposofia on tiedon tie, joka tahtoo johdattaa ihmisolemuksen henkisen maailmankaikkeuden henkiseen.
Määritelmässä tie kulkee ihmisen henkisestä maailmankaikkeuden henkiseen ja kulkijana on ihmisen oma tieto. Raamatussa tie Jumalan luo kulkee Välimiehen kautta: "yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus" (1. Tim. 2:5). Paavali varoitti kolossalaisia tiedosta, joka ohittaa Kristuksen.
Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää,
— Kol. 2:8–10
Jumaluuden täyteys asuu Kristuksessa ruumiillisesti ja ihminen täytetään Hänessä. Muuta tietä Jumalan täyteyteen ei tarvita.
Itsensä tunteminen
Eurytmian tavoitteeksi kuvataan sisäistä kasvua ja eheää minäkuvaa. Itsensä tunteminen on hyvä asia, mutta Raamatussa se saadaan Jumalalta. Psalmin kirjoittaja pyysi Jumalaa tutkimaan häntä.
Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
— Ps. 139:23–24
Jaakob vertaa sanan kuulijaa mieheen, joka katsoo kasvojaan kuvastimesta, lähtee pois ja unohtaa heti, millainen oli (Jaak. 1:23–24). Todellinen kuva itsestä syntyy, kun ihminen katsoo Jumalan sanaan ja pysyy siinä. Jeremia kirjoitti, että kerskaamisen aihe on se, että ihminen "tuntee minut" (Jer. 9:24).
Tieksi Jumalan ohi asetettu itsensä tunteminen muuttuu hengelliseksi harjoitukseksi, jolla on toinen keskus kuin Kristus. Siihen on syytä suhtautua varauksella.
Liike, joka ylistää
Raamattu ei ole liikettä vastaan. Liitonarkin tullessa Jerusalemiin "Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessä" (2. Sam. 6:14). Psalmit kutsuvat ylistämään Herraa karkelolla.
Ylistäkää häntä vaskirummuilla ja karkelolla, ylistäkää häntä kielisoittimilla ja huiluilla.
— Ps. 150:4
Paavali sanoi ateenalaisille, että Jumalassa "me elämme ja liikumme ja olemme" (Apt. 17:28). Keho on Pyhän Hengen temppeli. Paavali kehottaa: "Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne." (1. Kor. 6:20)
Daavidin hyppiminen ja eurytmia ovat molemmat liikettä. Ero on siinä, kenen edessä liikutaan ja mitä liikkeellä tavoitellaan. Daavid liikkui Herran edessä ja ylisti Häntä. Eurytmian perustelussa liike tekee näkyväksi ihmisen näkymättömät ruumiit ja henkimaailmasta tulevan luomuksen.
Mitä tutkimus sanoo
Eurytmiaa käytetään myös terapiana. Vuonna 2008 julkaistussa järjestelmällisessä katsauksessa löytyi kahdeksan julkaisua, joista yksikään ei ollut satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Katsauksen mukaan eurytmiaterapiaa voi pitää mahdollisesti merkityksellisenä lisähoitona, mutta sen erityinen merkitys on vielä selvittämättä. Vuoden 2015 katsauksessa oli 11 tutkimusta, joiden laatu vaihteli huomattavasti. Sen mukaan selviä parannuksia ei ollut tapahtunut sen jälkeen, kun ensimmäinen katsaus antoi suosituksensa vuonna 2008.
Kaikki Jumalan kunniaksi
Vanhemmat valitsevat lapsilleen koulun ja harrastukset. Valinnassa auttaa tietää, mihin kunkin harjoituksen perusta nojaa. Liike runon tahdissa voi olla iloa ja taidetta. Sama liike voi olla myös portti ajatteluun, jossa ihminen etsii henkistä itseään ohi Jumalan.
Paavali antoi yhden mittapuun kaikkeen tekemiseen.
Söittepä siis tai joitte tai teittepä mitä hyvänsä, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.
— 1. Kor. 10:31
Kenen edessä me liikumme? Kenen kautta etsimme itsemme tuntemista? Daavid hyppi kaikin voimin, koska hän tiesi, kenen edessä seisoi.