Kudottu kokoon ennen ensimmäistä päivää

Jokainen tyttö on ollut ajatus ennen kuin hän oli hengenveto.

Lokakuun 11. päivänä vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. YK:n yleiskokous julisti päivän 19. joulukuuta 2011. Sen tarkoitus on tunnustaa tyttöjen oikeudet ja ne erityiset haasteet, joita tytöt kohtaavat ympäri maailmaa. Vuoden 2026 teemana on lapsiavioliittojen lopettaminen ja tyttöjen oikeuksiin panostaminen.

Päivä muistuttaa jostakin, mikä on paljon vanhempaa kuin yksikään päätöslauselma. Jokainen tyttö on arvokas jo ennen kuin kukaan on ehtinyt sanoa hänestä sanaakaan.

Kudottu äidin kohdussa

Psalmin kirjoittaja ihmetteli omaa alkuaan:

Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.

— Ps. 139:13–14

Kutominen on hidasta ja huolellista työtä. Jokainen lanka asetetaan paikalleen tarkoituksella. Psalmin mukaan Jumala näki ihmisen jo idussaan. Ihmisen päivät olivat kirjoitetut ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut (Ps. 139:16). Profeetta Jeremia kuuli saman: "Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin" (Jer. 1:5).

Pieni tyttö ei siis ole sattumaa. Hän ei ole tilasto eikä keskiarvo. Hänet on tunnettu ennen kuin hän syntyi.

Ainutlaatuinen juuri sellaisena

Maailmassa ei ole koskaan ollut toista samanlaista tyttöä. Hänen naurunsa, kysymyksensä, pelkonsa ja unelmansa ovat hänen omiaan. Jumala sanoo Jesajan kirjassa: "minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun" (Jes. 43:1).

Maailma opettaa tytöille jo varhain, millainen pitäisi olla. Pitäisi olla kauniimpi, hoikempi, rohkeampi, hiljaisempi tai näkyvämpi. Jumalan katse on toinen. Sefanjan kirjassa kerrotaan, että Herra iloitsee ihmisestä ja riemuitsee hänestä, koska Hän rakastaa häntä (Sef. 3:17). Tyttö ei ansaitse tätä rakkautta. Se on hänen jo valmiiksi.

Tytöksi syntymisessä on jotakin kaunista, arvokasta ja siunattua. Psalmin mukaan lapset ovat Herran lahja (Ps. 127:3). Jokainen tyttölapsi on aarre, joka on annettu maailmaan Jumalan kädestä.

Tytöt eivät myöskään ole toistensa kopioita. Yksi on hiljainen ja toinen äänekäs, yksi piirtää ja toinen juoksee. Erilaisuus tekee tyttöjen joukosta rikkaan. Maailman mittaristo vaatii kaikkia mahtumaan samaan muottiin, näyttämään samalta ja olemaan erottumatta. Paavali kehotti: "Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan" (Room. 12:2). Kenenkään ei tarvitse hakea huomiota olemalla poikkeava. Riittää, että tyttö saa kasvaa sellaiseksi, jollaiseksi Jumala hänet loi. Ihminen näkee ulkomuodon, mutta Herra näkee sydämen (1. Sam. 16:7).

Kasvurauha

Arvokas elämä tarvitsee suojaa. Tyttö kasvaa parhaiten lämpimässä verkossa, jonka muodostavat koti, vanhemmat, perhe, aikuiset ympärillä ja yhteiskunnan laki. Jokainen silmukka tässä verkossa on tärkeä.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991. Sen mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään. Valtioiden on suojeltava lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta. Sopimus tunnustaa jokaisen lapsen oikeuden riittävään elintasoon hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta. Ensisijainen velvollisuus turvata lapsen kehitys on vanhemmilla. Sopimus puhuu siis myös lapsen hengellisestä kehityksestä.

Jeesus varoitti halveksimasta yhtäkään pientä:

Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.

— Matt. 18:10

Kasvurauha tarkoittaa, ettei pimeydelle anneta tilaa päästä lapsen lähelle. Se tarkoittaa aikuisia, jotka valvovat, kuuntelevat ja suojelevat. Se tarkoittaa kotia, jossa lapsen ei tarvitse kantaa aikuisten taakkoja.

Vanhemman sydän

Lapsen suojeleminen ei ole koskaan ollut helppoa. Nykymaailmassa se on vaikeampaa kuin ehkä koskaan. Vaara ei enää jää kotioven ulkopuolelle. Se kulkee puhelimessa lapsen huoneeseen, jonka ovi on kiinni. Sosiaalinen media kertoo tytölle joka ilta, millainen hänen pitäisi olla. Koulun käytävillä, kaveriporukoissa ja illanvietoissa tehdään valintoja, joiden äärellä vanhempi ei voi olla.

Moni vanhempi kantaa tätä huolta hiljaa. Hän miettii, osaako suojella tarpeeksi, kuunteleeko tarpeeksi, huomaako ajoissa. Hän tietää, ettei voi olla tyttärensä mukana joka hetki. Silti rakkaus ei lakkaa valvomasta. Vanhempi, joka kantaa tätä taakkaa, ansaitsee ymmärrystä eikä syyllistämistä. Hän ansaitsee toisen vanhemman, joka sanoo: et ole yksin.

Psalmin sanat lohduttavat juuri tässä kohdassa:

Matkalaulu; Salomon virsi. Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.

— Ps. 127:1

Vanhemman valvonta ei ole turhaa. Se ei kuitenkaan ole ainoa suoja. Herra varjelee lapsen lähtemisen ja tulemisen (Ps. 121:8). Hän kantaa karitsat sylissään ja johdattelee niitä, jotka hoitavat pieniä (Jes. 40:11). Pietari kehotti heittämään kaikki murheet Hänen päällensä, sillä Hän pitää huolen (1. Piet. 5:7).

Tytöt, jotka muuttivat tarinan

Tyttöjen päivänä puhutaan usein siitä, miten tyttöä suojellaan. Raamattu kertoo myös toisesta puolesta. Sen sivuilla on tyttöjä, joiden nimeä harva muistaa, mutta joiden rohkeus käänsi historian suunnan.

Faraon käskystä heprealaiset poikalapset piti hukuttaa Niiliin. Yksi äiti kätki poikansa kaisla-arkkuun virran rantaan. Pojan isosisko jäi seisomaan kauemmaksi nähdäkseen, mitä veljelle tapahtuisi (2. Moos. 2:4). Faraon tytär löysi arkun. Silloin pieni tyttö astui esiin ja kysyi kuninkaan tyttäreltä, saisiko hän kutsua lapselle hebrealaisen imettäjän. Hän kutsui oman äitinsä (2. Moos. 2:7–8). Pikkuveljestä tuli Mooses. Raamattu nimeää sisaren myöhemmin Mirjamiksi.

Aramilaiset veivät ryöstöretkellä Israelista vangiksi pienen tytön. Hän joutui palvelemaan vihollisen sotapäällikön Naemanin vaimoa. Naeman sairasti pitalia. Tyttö olisi voinut vaieta. Hän sanoi emännälleen: "Oi, jospa herrani kävisi profeetan luona Samariassa! Hän kyllä päästäisi hänet hänen pitalistansa." (2. Kun. 5:3) Naeman parani, koska vankina oleva tyttö puhui.

Selofhadin viisi tytärtä jäivät ilman isää ja ilman perintöä, koska perintö kulki poikien kautta. He astuivat Mooseksen ja koko seurakunnan eteen ja pyysivät oikeutta. Jumala vastasi: "Selofhadin tyttäret puhuvat oikein." (4. Moos. 27:7) Heidän pyyntönsä muutti lain.

Näillä tytöillä ei ollut asemaa eikä valtaa. Heillä oli ääni. Jumala käytti sitä.

Sinä hourit

Apostolien teoissa kerrotaan yöstä, jona Pietari vapautui vankilasta. Hän kolkutti talon ovea, jossa seurakunta rukoili hänen puolestaan:

Ja kun Pietari kolkutti eteisen ovea, tuli siihen palvelijatar, nimeltä Rode, kuulostamaan; ja tunnettuaan Pietarin äänen hän ilossansa ei avannut eteistä vaan juoksi sisään ja kertoi Pietarin seisovan portin takana. He sanoivat hänelle: "Sinä hourit". Mutta hän vakuutti puheensa todeksi. Niin he sanoivat: "Se on hänen enkelinsä".

— Apt. 12:13–15

Aikuiset rukoilivat juuri sitä, mitä tyttö heille kertoi. Silti he eivät uskoneet häntä. Rode oli oikeassa.

Moni tyttö tuntee saman tänään. Hän kertoo jotakin kotona, koulussa tai viranomaiselle. Hänelle vastataan, että hän kuvittelee. Tyttöjen päivä on hyvä hetki kysyä itseltään, kuunteleeko tyttöä vai sanooko hänelle: sinä hourit.

Maailman tytöt

Kaikkialla tytöt eivät saa kasvurauhaa. YK:n mukaan yli 12 miljoonaa tyttöä avioituu vuosittain ennen täysi-ikäisyyttä, noin yksi joka kolmas sekunti. Koulun ulkopuolella on 133 miljoonaa tyttöä. Lähes joka neljäs avio- tai avoliitossa elänyt 15–19-vuotias tyttö on kokenut parisuhdeväkivaltaa.

Jokaisen luvun takana on yksi tyttö, jonka Jumala kutoi kokoon ja tunsi nimeltä.

Tyttö, nouse

Synagogan esimies Jairus oli kaupunkinsa arvostettu mies. Hänen tyttärensä oli kuolemaisillaan. Jairus ei lähettänyt palvelijaa. Hän tuli itse, lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi hartaasti: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon" (Mark. 5:23). Isä unohti asemansa ja arvovaltansa. Tytär oli hänelle tärkeämpi kuin se, mitä muut hänestä ajattelivat.

Jeesuksen saapuessa taloon tyttö oli jo kuollut. Jeesus meni huoneeseen, jossa lapsi makasi:

Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse. Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.

— Mark. 5:41–42

Jeesus ei puhunut tytöstä väkijoukolle. Hän tarttui häntä kädestä ja puhui hänelle itselleen. Sama kosketus kuuluu jokaiselle tytölle tänäänkin.

Olet edelleen merkityksellinen

Jokainen nainen on joskus ollut tyttö. Moni on myöhemmin ollut äiti, jolla on tytär. Moni on nyt ehkä isoäiti. Rakkaus tyttäreen tai äitiin on sydämessä syvällä, vaikka sitä ei aina osaa sanoa ääneen. Joskus sitä ei edes pääse sanomaan.

Elämässä syntyy välimatkoja. Väliin tulee kiire, loukkaantuminen, sanomatta jäänyt sana tai pitkä hiljaisuus. Hiljaisuudessa toinen voi alkaa uskoa, ettei häntä enää ajatella. Toinen voi luulla, ettei hänestä enää välitetä. Kumpikin voi olla väärässä ja odottaa silti, että toinen ottaa ensimmäisen askeleen.

Jokainen tyttö kaipaa tulla nähdyksi. Kaipaus ei katoa iän myötä. Se elää yhtä lailla aikuisessa naisessa ja isoäidissä.

Jeesuksen vertauksessa isä näki poikansa jo kaukaa, armahti häntä ja juoksi häntä vastaan (Luuk. 15:20). Isä ei jäänyt odottamaan. Ehkä tänään on se päivä, jona voi tehdä saman. Puhelu, viesti tai lyhyt kysymys siitä, mitä kuuluu, voi riittää. Siihen voi sisältyä kaikkein tärkein: olet edelleen merkityksellinen minulle.

Sallikaa lasten tulla

Opetuslapset yrittivät kerran estää lapsia tulemasta Jeesuksen luo. Jeesus närkästyi:

Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle." Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

— Mark. 10:14–16

Tyttöjen päivänä voimme tehdä saman. Voimme antaa jokaiselle tytölle tilaa kasvaa, olla oma itsensä ja löytää tie Hänen luokseen, joka kutoi hänet kokoon.