Pieni valkoinen tabletti
Lääke voi vaimentaa oireen. Kysymys on siitä, kuka kuulee, mistä oire kertoo.
Aamulla keittiön pöydällä on vesilasi ja pieni valkoinen tabletti. 16-vuotias nielaisee sen ennen kuin reppu nousee selkään. Tabletti on nopea. Sen ottaminen kestää sekunnin. Kukaan pöydän ääressä ei tiedä varmasti, kuinka kauan sen lopettaminen kestää.
Kohtaus toistuu suomalaisissa kodeissa useammin kuin koskaan. Luvut kertovat muutoksesta, joka on tapahtunut yhden sukupolven aikana ja hiljaa.
Luvut, jotka kasvoivat hiljaa
Kelan tilastojen mukaan masennuslääkkeitä osti vuonna 2014 vähintään kerran 2,9 % suomalaisista 13–17-vuotiaista tytöistä. Vuonna 2023 osuus oli 8,1 %, lähes kolminkertainen. Vuonna 2025 se oli 7,6 %. Samanikäisillä pojilla osuus nousi vuodesta 2014 vuoteen 2025 1,2 %:sta 2,3 %:iin.
Nuorilla aikuisilla luvut ovat vielä suurempia. Vuonna 2014 masennuslääkkeitä osti 8,4 % 18–29-vuotiaista naisista ja vuonna 2025 jo 17,7 %. Kelan sanoin "käyttäjiä on nuorista naisista kuitenkin jo lähes viidennes". Samanikäisillä miehillä osuus nousi 4,8 %:sta 7,5 %:iin.
Masennuslääkkeistä yleisimpiä ovat SSRI-lääkkeet, serotoniinin takaisinoton estäjät. Kelan mukaan 13–17-vuotiaista tytöistä niitä käytti vuonna 2016 3,1 % ja vuonna 2025 7,1 %. Kasvu oli jyrkimmillään 2020-luvun alkuvuosina. Aivan viime vuosina teini-ikäisten tyttöjen osuus on kääntynyt lievään laskuun. Kelan ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa sertraliinin käyttö suomalaislapsilla kasvoi vuosina 2017–2025 yli nelinkertaiseksi.
Suomi erottuu naapureistaan. Kelan mukaan nuorten aikuisten masennuslääkkeiden käyttö oli Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2016 suunnilleen yhtä yleistä. Vuoteen 2024 mennessä ero oli nuorilla naisilla kasvanut lähes viiteen prosenttiyksikköön. Kela toteaa, että "masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käytön kasvu on ollut Suomessa voimakasta paitsi Ruotsiin myös Norjaan ja Tanskaan verrattuna".
Sama kasvu maailmalla
Ilmiö ei ole vain suomalainen. OECD:n mukaan masennuslääkkeiden kulutus kasvoi OECD-maissa lähes 50 % vuosina 2011–2021. Järjestö muistuttaa, että kasvu voi kertoa mielenterveyden kuormasta mutta myös siitä, että häiriöt tunnistetaan paremmin, hoitosuositukset muuttuvat ja lääkitys jatkuu aiempaa pidempään.
Nuorilla kasvu on ollut jyrkempää. Englannissa Jackin ja kollegoiden tutkimuksessa masennuslääkityksen aloittaneiden 12–17-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistui vuosina 2005–2017. Kasvua vauhdittivat SSRI-lääkkeet. Yhdysvalloissa Chuan ja kollegoiden vuonna 2024 julkaiseman tutkimuksen mukaan masennuslääkkeiden toimitukset 12–25-vuotiaille kasvoivat vuosina 2016–2022 66,3 %. Kasvu nopeutui koronapandemian jälkeen ja painottui tyttöihin ja nuoriin naisiin. Norjassa 13–17-vuotiaiden käyttö kasvoi vuosina 2004–2013 jyrkimmin vuodesta 2010 alkaen ja erityisesti tytöillä.
Yksi maa kulkee toiseen suuntaan. Tanskassa lasten ja nuorten masennuslääkkeiden määrääminen oli Tranin ja kollegoiden vuonna 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan vähäistä ja väheni vuosina 2010–2020, eniten tytöillä. Peanon ja kollegoiden 30 OECD-maan vertailussa Tanska oli ainoa maa, jossa masennuslääkkeiden kulutus väheni.
Bachmannin ja kollegoiden viiden maan aineistossa käyttö laski hetkeksi viranomaisvaroitusten jälkeen. Lasku ei jäänyt pysyväksi, vaan käyttö kääntyi uudelleen selvään kasvuun. Australiassa Kassien ja kollegoiden aineistossa masennuslääkityksen aloitti vuosina 2014–2022 yhteensä 44 366 lasta ja nuorta. Vuoden kuluttua 33 % käytti lääkettä yhä ja kahden vuoden kuluttua 19,8 %. Tutkijoiden mukaan pitkittynyt käyttö on lapsilla ja nuorilla yleistä ja yleistyy edelleen.
Mihin lääke on hyväksytty
Alaikäisille hyväksyttyjä SSRI-lääkkeitä on Suomessa vähän. Fluoksetiini on hyväksytty kahdeksan vuotta täyttäneille vain keskivaikean tai vaikean masennuksen hoitoon. Valmisteyhteenvedon mukaan lääkitystä tarjotaan lapselle tai nuorelle vain, kun se yhdistetään psykoterapiaan. Sitäkin vasta, jos masennus ei ole vastannut neljästä kuuteen terapiaistuntoon. Erikoislääkärin tulee aloittaa ja seurata hoitoa. Sertraliini on hyväksytty 6–17-vuotiaille vain pakko-oireisen häiriön hoitoon. Fluvoksamiinia ei tule käyttää alaikäisten masennuksen hoitoon. Essitalopraamin valmisteyhteenveto toteaa suoraan: "Cipralexia ei tulisi käyttää pediatristen potilaiden hoidossa."
Euroopan lääkevirasto linjasi vuonna 2005, että masennuslääkkeitä ei tule käyttää lapsilla ja nuorilla hyväksyttyjen käyttöaiheiden ulkopuolella. Samalla se tunnusti, että lääkäri voi yksittäisen nuoren tarpeen perusteella päätyä toisin. Hyväksynnän ja käytännön väliin jää tila, jossa päätös tehdään vastaanotolla.
Käypä hoito -suositus on selvä. Nuoren lievän ja keskivaikean masennuksen ensisijainen hoito on psykoterapia. "Pelkkää masennuslääkehoitoa ei suositella ensisijaiseksi hoidoksi nuoren lievässä tai keskivaikeassa depressiossa." Vaikeassa masennuksessa lääkettä on aiheellista käyttää alusta alkaen. Suosituksessa on kuitenkin lisäys, joka kertoo paljon: lääke on syytä aloittaa myös keskivaikeassa masennuksessa, jos pätevää psykoterapeuttista hoitoa ei ole saatavilla tai se viivästyy. Lääke voi siis tulla myös siksi, että terapeuttia ei ole.
Mitä varoituksissa lukee
Euroopan lääkevirasto totesi vuonna 2005, että itsemurhayrityksiä, itsemurha-ajatuksia ja vihamielisyyttä havaittiin lääketutkimuksissa useammin masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla kuin lumelääkettä saaneilla. Se suositteli vahvoja varoituksia koko unionin alueelle. Yhdysvaltain lääkevirasto FDA oli vuotta aiemmin määrännyt kaikkiin masennuslääkkeisiin laatikkovaroituksen. Sen analyysissä oli 24 tutkimusta ja yli 4 400 potilasta. Itsetuhoisten ajatusten ja käyttäytymisen riski oli lääkettä saaneilla keskimäärin 4 %, kaksinkertainen lumelääkkeen 2 %:iin verrattuna. Tutkimuksissa ei tapahtunut itsemurhia. Vuonna 2007 varoitus laajennettiin koskemaan 18–24-vuotiaita hoidon alussa. FDA korosti samalla, että masennus ja muut vakavat psyykkiset häiriöt ovat itse tärkeimpiä itsemurhan syitä.
Suomalaisissa valmisteyhteenvedoissa on muutakin. Fluoksetiinin kohdalla todetaan, että pitkäaikaisen hoidon turvallisuudesta lapsille ja nuorille on vain vähän näyttöä, myös kasvun, sukupuolisen kypsymisen sekä kognitiivisen, emotionaalisen ja käyttäytymisen kehityksen osalta. Lääketutkimuksessa fluoksetiinilla hoidettujen lasten ja nuorten pituuskasvu ja painonkehitys jäivät muita pienemmiksi. Sertraliinin kohdalla on raportoitu muutamia tapauksia, joissa kasvu on hidastunut ja puberteetti viivästynyt, mutta syy-yhteys on vielä epäselvä.
Vieroitusoireet ovat valmisteyhteenvedon mukaan yleisiä etenkin, jos lääkitys lopetetaan äkillisesti. Tavallisimpia ovat huimaus, aistimisen häiriöt, unihäiriöt, ahdistuneisuus ja pahoinvointi. Yleensä oireet häviävät kahdessa viikossa, mutta joillakin ne pitkittyvät kahteen tai kolmeen kuukauteen tai ylikin. Euroopan lääkeviraston riskinarviointikomitea päätti vuonna 2019, että kaikkien SSRI-lääkkeiden tuoteinformaatioon lisätään maininta seksuaalisista toimintahäiriöistä, jotka ovat jatkuneet lääkkeen lopettamisen jälkeenkin. Sama lause on nyt suomalaisissa valmisteyhteenvedoissa: "Ilmoituksia on tehty pitkäkestoisista seksuaalisista toimintahäiriöistä, joiden oireet ovat jatkuneet SSRI-lääkkeen käytön lopettamisesta huolimatta."
Kansainvälinen tutkimus on kiistellyt siitä, kuinka yleisiä vieroitusoireet ovat. Daviesin ja Readin vuonna 2019 julkaisemassa katsauksessa vieroitusoireiden yleisyys vaihteli 14 tutkimuksessa 27 %:sta 86 %:iin. Hensslerin ja kollegoiden vuonna 2024 julkaisemassa meta-analyysissa oireita oli noin joka kuudennella tai seitsemännellä lopettajalla, kun lumelääkkeen vaikutus otettiin huomioon. Aineiston potilaat olivat aikuisia. Horowitz ja Taylor varoittivat vuonna 2019, että vieroitusoireet voidaan sekoittaa sairauden uusiutumiseen. Silloin lääkitys voi jatkua pitkään tarpeettomasti. Lapsilla ja nuorilla vieroitusoireyhtymä on Strawnin ja kollegoiden mukaan kuvattu huonosti. Vuonna 2026 julkaistu katsaus ei löytänyt yhtään menetelmällisesti pätevää ohjetta siitä, miten lasten ja nuorten psyykenlääkkeitä vähennetään turvallisesti.
Kun lääke kohtaa päihteet
Nuoren elämä ei kulje laboratorio-oloissa. Kannabista ja muita päihteitä käyttävien nuorten masennuslääkitys on tutkimuksissa jäänyt lähes kokonaan katveeseen. Nuorten kannabiksenkäyttöä käsittelevän katsauksen mukaan lähes kaikki lääketutkimukset on tehty potilailla, jotka eivät käyttäneet mitään päihteitä. Katsauksen mukaan on perusteltua olettaa, että masennuslääkkeet tehoavat huonommin nuoriin, jotka käyttävät kannabista usein.
Alkoholin osalta valmisteyhteenvedot ovat yksimielisiä. Kokeissa sertraliini, fluoksetiini tai essitalopraami ei voimistanut alkoholin vaikutuksia, mutta yhteiskäyttöä ei silti suositella. Sertraliinin valmisteyhteenvedon mukaan yliannostus on johtanut kuolemaan myös yhdessä muiden lääkkeiden ja alkoholin kanssa.
Vakavin vaara on serotoniinioireyhtymä. Se on mahdollisesti henkeä uhkaava tila, jonka riski kasvaa, kun SSRI-lääkettä käytetään muiden serotoniiniin vaikuttavien aineiden kanssa. Valmisteyhteenvedot mainitsevat esimerkiksi amfetamiinit ja opioidit, kuten tramadolin. Ekstaasina tunnettu MDMA voi Dobryn ja kollegoiden mukaan yhdessä SSRI-lääkkeen kanssa nostaa serotoniinipitoisuuden nopeasti vaaralliselle tasolle. Tutkijat kutsuvat yhdistelmää nuorten kohdalla huomiotta jääneeksi mutta yhä ajankohtaisemmaksi vaaraksi. A-klinikkasäätiön Päihdelinkin mukaan SSRI-lääke tekee ekstaasin vaikutuksesta arvaamattomamman. Nuortenlinkin mukaan SSRI-masennuslääkkeet voimistavat kokaiinin kiihdyttäviä vaikutuksia.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni suomalainen nuori käyttää masennuslääkettä ja päihteitä yhtä aikaa, ei ole. Tiedossa on, että alaikäisten myrkytyskuolemia oli vuosina 2018–2022 enemmän kuin aiemmin, 39 kuolemaa aiemman 22:n sijaan. Tutkimuksen mukaan merkittävin syy oli alaikäisten päihteiden käyttöön liittyvien myrkytyskuolemien lisääntyminen.
Mitä tutkimus kertoo tehosta
Cochrane-katsauksessa Sarah Hetrick ja kollegat kokosivat vuonna 2021 lasten ja nuorten masennuslääketutkimukset. Mukana oli 26 tutkimusta. Tulosten mukaan useimmat uudemmat masennuslääkkeet voivat vähentää masennusoireita lumelääkkeeseen verrattuna vain pienesti ja merkityksettömästi. Tutkijat totesivat, että itsemurhan riskissä olevia lapsia ja nuoria suljettiin tutkimuksista usein pois. Siksi lääkkeiden vaikutuksesta juuri heihin ei voi olla varma. Ciprianin ja kollegoiden vuonna 2016 julkaisemassa verkostometa-analyysissa vain fluoksetiini oli tilastollisesti lumelääkettä tehokkaampi. Tutkijoiden mukaan masennuslääkkeet eivät näytä tarjoavan lapsille ja nuorille selvää etua, kun hyöty ja riski punnitaan yhdessä.
Lääkkeellä on silti paikkansa. Pakko-oireisessa häiriössä sertraliini lievittää Käypä hoidon mukaan tehokkaasti lasten ja nuorten oireita. Vaikeassa masennuksessa lääkkeen aloittaminen on suosituksen mukaan aiheellista. Hyöty on silti monelle pienempi ja epävarmuus suurempi kuin kasvava käyttäjämäärä antaa ymmärtää.
Vuosikymmeniä potilaille kerrottiin, että masennus johtuu serotoniinin puutteesta. Joanna Moncrieffin ja kollegoiden vuonna 2022 julkaisema laaja katsaus ei löytänyt johdonmukaista näyttöä siitä, että masennus johtuisi alentuneesta serotoniinin toiminnasta. Kirjoittajien mukaan on aika myöntää, että serotoniiniteoriaa ei ole tutkimuksin vahvistettu. Katsaus sai osakseen kritiikkiä. Jauhar, Cowen ja Browning pitivät johtopäätöstä kiistanalaisena, mutta hekin totesivat, että alentunut serotoniini ei ole masennuksen välttämätön eikä riittävä syy. Möller ja Falkai muistuttivat, että masennuslääkkeiden teho on heidän mukaansa hyvin osoitettu riippumatta siitä, pitääkö serotoniiniteoria.
Eräs suomalainen mielenterveyspodcast on tehnyt aiheesta oman sarjansa. Se kirjoittaa, että "masennus ei ole kemiallinen epätasapaino" vaan "yksi historian onnistuneimmista lääketieteellisistä markkinointitarinoista". Toisessa julkaisussaan se kuvaa ajan, jossa "surusta on tullut oire, ujoudesta häiriö, levottomuudesta diagnoosi ja tavallisesta elämän kriisistä hoidettava sairaus". Sanat ovat kovia. Ne kysyvät, mitä nuorelle kerrotaan hänen omasta pahasta olostaan silloin, kun selitykseksi tarjotaan kemiaa.
Juurisyyt, joita turrutetaan
Tabletti vaimentaa oiretta. Se ei kysy, mistä oire syntyi. Kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki vuonna 2013 16 % 8. ja 9. luokan tytöistä. Vuonna 2025 osuus oli 34 %. Pojilla vastaava osuus nousi 6 %:sta 9 %:iin. Vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua koki 8. ja 9. luokan tytöistä vuonna 2017 20 % ja vuonna 2025 32 %. Yksinäisyys lisääntyi vuoteen 2021 asti ja on sen jälkeen vähentynyt. THL korostaa, että luvut kertovat nuorten itse raportoimista oireista eivätkä diagnooseista. Samalla se toteaa, että "negatiiviset tunteet ovat osa elämää, eikä kaikki oireilu vaadi hoitoa".
Syistä kiistellään. Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt kirjoittaa, että nuorten elämässä meni 2010-luvun alussa jokin äkillisesti ja pahasti vikaan. Hän pitää älypuhelimen varaan rakentunutta elämää keskeisenä syynä. Amy Orben ja Andrew Przybylski löysivät vuonna 2019 digitaalisen teknologian käytön ja nuorten hyvinvoinnin väliltä kielteisen mutta pienen yhteyden, joka selitti enintään 0,4 % hyvinvoinnin vaihtelusta. Candice Odgersin mukaan nykyinen näyttö ei riitä osoittamaan, että digilaitteet aiheuttaisivat nuorten mielenterveysongelmat. Esipainoksena julkaistussa yli 120 tutkijan Delphi-kyselyssä valtaosa oli kuitenkin samaa mieltä siitä, että nuorten mielenterveys on heikentynyt useissa länsimaissa ja että runsas älypuhelimen ja sosiaalisen median käyttö voi aiheuttaa uniongelmia. Lucy Foulkes ja Jack Andrews esittivät, että mielenterveystietoisuutta lisäävät kampanjat voivat paradoksaalisesti lisätä raportoitua pahoinvointia.
Kela luettelee mielenterveyttä kuormittaviksi tekijöiksi muun muassa työolojen muutokset, pitkittyneet hoitojonot, nuorten aikuisten kasvavat suorituspaineet, ilmastonmuutoksen, koronapandemian ja Ukrainan sodan. THL:n mukaan "riittävä uni, liikunta, säännöllinen ruokailu ja kohtuullinen digilaitteiden käyttö ovat tärkeitä hyvinvoinnin peruspilareita". Mikään näistä ei mahdu tablettiin. Uni ei palaa reseptillä, yksinäisyys ei katoa annostelulla eikä koulun paine kevene apteekissa.
Sananlaskujen kirjoittaja tunsi saman yhteyden mielen ja ruumiin välillä:
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
— Sananl. 17:22
Miksi aikuiset eivät herää
Nuoren pahoinvointi jää usein näkymättä niiltä, jotka ovat lähimpänä. Kahdessa pienessä ulkomaisessa tutkimuksessa nuoret kertoivat masennusoireista useammin kuin heidän vanhempansa. Tutkijoiden mukaan pelkkä vanhempien varaan jättäminen voi johtaa siihen, että masentunut nuori jää tunnistamatta ja hoitamatta. Kouluterveyskyselyssä niiden nuorten osuus, jotka voivat keskustella vanhempiensa kanssa omista asioistaan, kasvoi vuoteen 2019 asti ja pieneni sen jälkeen lähinnä tytöillä.
Samaan aikaan nuoret hakevat apua muualta. THL:n mukaan perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä on kasvanut vuodesta 2020 18 % ja asiakkaiden määrä 44 %. Mielenterveyskäynti oli peräti kolmanneksella 18–22-vuotiaista naisista, kun vuonna 2020 osuus oli 24 %.
Kysymys ei koske vain lapsuutta. Eläketurvakeskuksen mukaan alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä 85 % alkoi mielenterveyden häiriöiden perusteella. Vuoden 2024 lopussa noin 16 000 alle 30-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä, kun 2000-luvun alussa heitä oli 10 000. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan. Kelan mukaan 16–34-vuotiailla naisilla ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä on vuosina 2005–2021 lähes viisinkertaistunut.
Yhteiskunta, jossa jo alaikäiset lääkitään ja nuoret aikuiset jäävät työkyvyttömiksi ennen kuin työura ehtii alkaa, kertoo jotain itsestään. Lapsi ei elä tyhjiössä. Hänen pahoinvointinsa on viesti aikuisille, jotka rakentavat hänen arkensa: kotiin, kouluun, kaupunkiin ja ruudulle. Profeetta Malakia lupasi ajan, jolloin sukupolvet kääntyvät jälleen toistensa puoleen:
Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.
— Mal. 4:6
Kuka hyötyy
Tabletti on nopea vastaus maailmassa, jossa kaikki muu on hidasta. Terapiaan jonotetaan. Vanhemmat väsyvät. Koulu ei ehdi. Käypä hoito tunnustaa itse, että lääke voi tulla silloin, kun pätevää terapiaa ei ole saatavilla.
Rakenne, jossa kuuntelevaa aikuista ei ole tarjolla, saa lääkkeestä vastauksen, joka mahtuu yhteen vastaanottokäyntiin. Lääkkeen valmistaja saa uuden käyttäjän, joka voi Australian aineiston mukaan pysyä käyttäjänä vuosia. Hyötyjät ovat suuria ja kaukana. Häviäjä on yksi nuori, jonka kasvusta, kypsymisestä ja lääkkeen lopettamisesta on vähiten tutkittua tietoa ja jolla on vähiten valtaa päättää siitä, mitä hänen surulleen tehdään.
Särjetty ruoko
Raamattu ei halveksi lääkäriä. Paavali kutsuu Luukasta rakkaaksi lääkäriksi. Jeesus sanoi: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat." (Matt. 9:12) Sairaus on todellinen ja sen hoitaminen on rakkautta. Kysymys on siitä, korvaako tabletti sen, mitä nuori todella tarvitsee.
Lapsen paha olo kertoo usein, että jokin hänen ympärillään painaa. "Kantakaa toistenne kuormia", kirjoitti Paavali galatalaisille (Gal. 6:2). Kuorma kevenee, kun sitä kantaa joku toinenkin.
Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
— Ps. 147:3
Profeetta Jesaja kuvasi tulevan Palvelijan tavalla, joka sopii jokaisen nuoren rinnalle. Hän ei heitä pois sitä, mikä on taipunut. Hän ei sammuta valoa, joka vielä savuaa.
Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta.
— Jes. 42:3